Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2012

   

Vapauden uusi uhka

Risto Harisalo

27.5.2012


Risto Harisalo on Tampereen yliopiston hallintotieteen professori. Harisalo on johtava klassisen liberalismin asiantuntija Suomessa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita teoksia, myös yhdessä Ensio Miettisen kanssa.

Hyvinvointivaltiollisessa ajattelussa on siirrytty julkisista palveluista julkiseen sääntelyyn. Kysymys on hyvin merkittävästä muutoksesta julkisessa toiminnassa. Kysymys on järjestelmätason muutoksesta, joka on ollut käynnissä jo usean vuoden ajan. Muutoksen syvälliset vaikutukset yhteiskuntaelämässä ovat jääneet lähes tyystin huomiotta.

Muutos tarkoittaa, että valtio on ryhtynyt tuottamaan hyvinvointia sääntelyn avulla. Valtiolle sääntely on taloudellisesti tehokasta, koska pykälien hyötyjä ja kustannuksia on vaikeaa, jopa mahdotonta budjetoida puhumattakaan siitä, että niistä voitaisiin tehdä kerran vuodessa asiallinen tilinpäätös. Lainsäätäjille pykälät tuottavat hyötyjä vaivattomammin kuin palveluiden kehittäminen. Pykälien säätäminen ei vaadi rahaa samalla tavoin kuin uusien tai lisättyjen palveluvelvollisuuksien määrääminen.

(lisää..)


   

Frédéric Bastiat

Johan Norberg

20.5.2012


Johan Norberg is a senior fellow at the Cato Institute and a writer who focuses on globalization, entrepreneurship, and individual liberty. Norberg is the author and editor of several books exploring liberal themes, including his recent book, Financial Fiasco: How America's Infatuation with Homeownership and Easy Money Created the Economic Crisis. His book In Defense of Global Capitalism, originally published in Swedish in 2001, has since been published in over twenty different countries. Norberg was head of political ideas at Timbro, a Swedish free-market think tank, from 2003 to 2005. He then served as a senior fellow for the Brussels-based Centre for a New Europe during 2006. Norberg received his master's degree from Stockholm University in the history of ideas.

Frédéric Bastiat on antanut virikkeitä paitsi klassiselle myös nykyaikaiselle liberalismille. Hänen klassinen pamflettinsa Laki (La Loi) on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana levinnyt Yhdysvalloissa suunnilleen miljoonana kappaleena, mistä ansio lankeaa etenkin ajatushautomo Foundation for Economic Educationille. Sen hallituksen jäsen Lem Bulwe oli myös General Electricin varatoimitusjohtaja. Hän varusti näyttelijä Ronald Reaganin aineistolla, kun tämä 1950-luvulla veti yrityksen tuotteita esittelevää televisio-ohjelmaa ja kiersi myös ympäri maata esiintymässä työntekijöille. Reaganin saamien kirjojen joukossa oli Bastiatin kirjoituksia, ja ajan mittaan Reagan puhui yhä enemmän vapaan yritteliäisyyden eduista ja valtiovallan vaaroista. Hän siirtyi pian politiikkaan, ja hänen kannanotoissaan näkyivät hyvin selvästi Bastiatilta, varsinkin esseestä Laki, saadut vaikutteet. Muut poliitikot puhuivat siitä, kuinka he ratkaisevat kansalaisten ongelmia, kun taas Reagan varoitti poliitikkojen ja virkakoneiston rosvoavan kansalaisia ja vievän heiltä vapauden. Tultuaan valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi Reagan mainitsi haastatteluissa Bastiatin yhtenä merkittävimmistä inspiraation lähteistään. Reagan ja hänen brittiläinen kollegansa Margaret Thatcher liberalisoivat 1980-luvulla omat maansa ja antoivat vauhtia uusliberalistiselle aallolle kaikkialla maailmassa. Ranskaan tekemällään valtiovierailulla Thatcher kertoi, että Bastiat on taloustieteen alalla hänen mielilukemistaan, mutta sai havaita, että vierailun isännät tuskin tiesivät, kuka Bastiat on.

(lisää..)


   

Kuka on mitäkin velkaa ja kenelle?

Lawrence W. Reed

13.5.2012


Lawrence W. (Larry) Reed is president of the Foundation for Economic Education (FEE) in Irvington, New York—one of the oldest and most respected economics institutes in America. Reed is also president emeritus of the Mackinac Center for Public Policy. Reed's interests in political and economic affairs have taken him as a freelance journalist to 69 countries on six continents since 1985.

Vaikka onkin yhteiskunta, joka on syöttänyt, vaatettanut, majoittanut, huoltanut, opettanut, viihdyttänyt ja muutenkin rikastanut enemmän ihmisiä korkeammilla tasoilla kuin mikään muu koko ihmiskunnan historiassa, Amerikassa vallitsee silti perusteeton syyllisyydentunto (ja muissa länsimaissa se on vieläkin näkyvämpi).

Tämä syyllisyydentunto nähdään kaikkialla. Minua eniten häiritsevä esimerkki on se, joka kuullaan usein hyvää tarkoittavilta filantroopeilta, jotka somistavat hyväntekeväisyyttään tällä pienellä karamellilla: ”Haluan antaa jotakin takaisin.” Tämä kuulostaa aina siltä, että he pyytelevät anteeksi menestystään.

Käännettynä tämä toteamus merkitsee suurin piirtein seuraavaa: ”Olen onnistunut keräämään varallisuutta vuosien varrella. Huolimatta siitä miten sen tein, tunnen syyllisyyttä siitä. Se, että minulla on enemmän kuin jollakin toisella, tuntuu väärältä, mutta älä pyydä minua selittämään miten tai miksi, koska se on vain epämääräinen ja painostava tunne. Koska minulla on jotain, minusta tuntuu, että minulla pitäisi olla vähemmän. Tuntuu hyvältä antaa se pois, koska sen tekeminen puhdistaa minut sen omistamisen synnistä. Nyt olen hyvä ihminen, enkö olekin?”

(lisää..)


   

Tom G. Palmer Suomessa

Libera

6.5.2012


Libera-säätiö on vuonna 2011 perustettu itsenäinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Sen toiminta koostuu tiedotus- ja julkaisutoiminnasta, tutkimustyöstä ja tapahtumien järjestämisestä. Libera pyrkii lisäämään akateemista ja yleistä tietoutta vapauteen liittyvissä asioissa. Libera on yksityisesti rahoitettu, toiminnallinen ja yleishyödyllinen säätiö.

Liberan asiantuntija ja Kapitalismin moraali -kirjan toimittanut tohtori Tom G. Palmer vierailee Suomessa toukokuun toisella viikolla. Palmer esiintyy mm. Aalto EE:n tilaisuudessa 10.5 klo 17.00 sekä perjantaina 11.5 klo 15.00 alkaen kaikille avoimessa luennossa: The Ethics of Capitalism, Entrepreneurship and the Welfare State Model. Opiskelijat järjestävät viikon aikana myös aiheesta väittelytilaisuuksia: Capitalism?! Debating society gets together

((lisää..)

(lisää..)


   

Kapitalismin moraali -kirjan toimittanut Tom Palmer Helsingissä ensi viikolla

Kapitalismin moraali -kirjan toimittanut tohtori Tom Palmer tulee Libera säätiön vieraaksi Helsinkiin keskiviikosta perjantaihin 9.–11.5., jolloin medialla on mahdollisuus haastatella häntä. Media on myös tervetullut kuulemaan Palmerin alustusta paneelikeskusteluun, jonka aiheena on kapitalismin moraali. Paneelikeskustelu pidetään Aalto yliopistolla torstaina10.5. klo 17–19. Paneelikeskustelussa ovat Palmerin lisäksi mukana Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Paneelin moderoi Tieto Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola.

(lisää..)


   

Finanssikriisi II – Euroopan hallitukset eivät ole oppineet menneisyydestä mitään

Johan Norberg

1.5.2012


Johan Norberg is a senior fellow at the Cato Institute and a writer who focuses on globalization, entrepreneurship, and individual liberty. Norberg is the author and editor of several books exploring liberal themes, including his recent book, Financial Fiasco: How America's Infatuation with Homeownership and Easy Money Created the Economic Crisis. His book In Defense of Global Capitalism, originally published in Swedish in 2001, has since been published in over twenty different countries. Norberg was head of political ideas at Timbro, a Swedish free-market think tank, from 2003 to 2005. He then served as a senior fellow for the Brussels-based Centre for a New Europe during 2006. Norberg received his master's degree from Stockholm University in the history of ideas.

Jokainen teollisuusmaiden poliitikko, keskuspankki ja sääntelyelin hoki vuosina 2008 ja 2009: ”Näin ei saa käydä enää koskaan.” Sanalla ”näin” tarkoitettiin finanssikriisiä, romahdusta, joka oli tuhota maailmantalouden. Ehdotetut ratkaisut poikkesivat toisistaan, mutta yhteistä niissä oli yksi seikka: pankit eivät saisi enää milloinkaan ostaa erittäin suurella velkarahalla riskialttiita eksoottisia arvopapereita, jotka olivat yleistyneet asuntokuplan myötä. Rahalaitosten tulisi sen sijaan luoda suurimittainen puskuri riskittömistä investoinneista, jotka olisivat aina likvidejä eivätkä tuottaisi milloinkaan tappiota.

Puskuriksi suositeltiin valtion velkakirjoja. Finanssimarkkinoiden romahdettua talousasiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että pankkien tulisi lainata hallituksille enemmän rahaa. Poliitikot ja sääntelyelimet vaativat sitä painokkaasti ja laativat uusia sääntöjä sen toteuttamiseksi.

(lisää..)