Voitontavoittelu: Muutakin kuin motiivi – Voitontavoittelu kertoo tuottajille miten toimia

Eräs yleisimmistä markkinakriitikkojen valituksista on se, että ”voitontavoittelumotiivi” on ristiriidassa ihmisten ja yritysten eettisen ”oikein toimimisen” kanssa. Michael Mooren Sicko – aivan sairasta -elokuvan motivaationa toimi Mooren halu poistaa voitontavoittelumotiivi terveydenhuollosta, sillä hänen mielestään ihmisten keinot tavoitella voittoa eivät johda potilaiden ansaitsemaan hoidon tasoon ja laatuun.
Jos sivuutamme hetkeksi kysymyksen siitä, hallitseeko terveydenhuoltoalaa todellakin voitontavoittelumotiivi (kun lähes puolet Yhdysvaltojen terveydenhuoltokuluista maksaa liittovaltio, ei ole selvää, mitkä motiivit ovat vallitsevia) ja tunteeko Moore miljoonien ihmisten terveydenhuoltotarpeet paremmin kuin he itse, ansaitsee lähempää tarkastelua väite, että sosiaalisten sairauksien taustalla olisi ”motiivi”. Kriitikot vaikuttavat vihjaavan, että jos ihmisiä ja yrityksiä motivoisi jokin muu kuin voittojen haaliminen, he pystyisivät paremmin vastaamaan potilaiden todellisiin tarpeisiin.

(lisää..)

Ilmaston lämpeneminen liittyy myös yhteiskuntatieteisiin

Ilmaston lämpenemistä koskevassa debatissa molemmat osapuolet nimittelevät tunnetusti toisiaan halventavasti. Näistä nimityksistä ehkä pahin on ”kieltäjä”, jolla viitataan niihin, jotka kieltävät ilmaston lämpenemisen olevan ”todellinen” ilmiö. Holokaustin kieltämisen kaiut ovat todellakin loukkaavia, etenkin koska väittelyssä ilmaston lämpenemisestä usein sekoitetaan luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet keskenään. Tällä seikalla on merkitystä, sillä vaikka myönnettäisiinkin luonnontieteiden osoittaneen ilmaston lämpeneminen todeksi, voidaan silti yhteiskuntatieteellisistä syistä kieltää se, että ympäristöliikkeeseen yleensä yhdistetyt toimintatavat olisivat oikea keino käsitellä sen vaikutuksia. Tekeekö tämä kyseisestä henkilöstä ”kieltäjän”? Tähän kysymykseen pyrin epäsuorasti vastaamaan alla.

(lisää..)

What Austrian Economics IS and What Austrian Economics Is NOT

Since the start of the financial crisis and recession, there has been a renewed interest in the ideas of Austrian economics by scholars, public intellectuals, and even the media. For the first time in a long time, the analytical framework of Austrian economics is being taken note of, if not taken seriously, by a variety of opinion makers. This is, of course, a good development.

However, at the same time, this popularity has led to many people using the “Austrian” label to refer to their views on issues beyond those involving the analytical framework they bring to economics. In particular, “Austrian” has become the near-equivalent of “free market” or “libertarian” not only indirectly, but directly through the use of terms such as “Austro-libertarian” to describe particular policy preferences or broader worldviews. The result is that, despite the additional publicity, what Austrian economics IS has often been distorted into something it is NOT.

(lisää..)