Miksi Ruotsi pärjää Suomea paremmin?

Rasmus Molander

19.6.2013


Rasmus Molander on Ruotsissa asuva pääomasijoittaja. Hän on työskennellyt aiemmin liikkeenjohdon konsulttina palvellen monia Suomen ja Ruotsin johtavia yrityksiä. Molander on suorittanut tuotantotalouden maisterin tutkinnon Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa sekä Master of Business Administration -tutkinnon Harvard Business Schoolissa, mistä hän on valmistui Baker Scholarina.

Ruotsin talous on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan paremmalla pohjalla kuin Suomen. Ennusteiden mukaan tämä tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Vaikka tätä yritetään selittää monilla ulkoisilla tekijöillä – kuten eurokriisillä – totuus on, että Ruotsi on ollut rohkeampi ja päättäväisempi talouden uudistaja 1990-luvun lopulta lähtien. Tämän seurauksena maa on nykyään Suomea kilpailukykyisempi.

(lisää..)


   

Rotta muusissa

Eeva Oehlandt

12.6.2013


Eeva Oehlandt on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja työskentelee puolisonsa kanssa yhdessä perustetussa yrityksessä. Oehlandteilla on kolme lasta, joista kaksi jo aikuisia. 90- luvulla perhe asui viitisen vuotta Saksassa ja Ranskassa. Sivutoimenaan hän julkaisee pakinoita Vitonen.fi:ssä. Oehlandt vastustaa liikaa akateemisuutta, elämälle vieraita ajatusmalleja ja turhaa tärkeilyä. ”Yhteen hiileen puhaltaminen ei tarkoita sitä, että puhallamme toistemme hiiliä sammuksiin.”

Yksilönvapaus ja markkinoiden vapaus ovat sellaisia termejä, jotka kuultuaan suomalainen hyvinvointipalveluvaltion kansalainen alkaa välittömästi hyperventiloida, tuplaa nitrot ja hakee masennuslääkkeet. Tähän tahdosta riippumattomaan reaktioon sortuvat lähes kaikki riippumatta iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, koulutuksesta, ammatista, asemasta, tittelistä tai varallisuudesta.

(lisää..)


   

Suomalainen osaamiskuilu syvenee – kilpailukyky rapautuu

Cristina Andersson

5.6.2013


Cristina Andersson on valmentaja, tietokirjailija sekä kansallisen robottiviikon koordinaattori. Hän osallistuu aktiivisesti kansalaiskeskusteluun Suomen tulevaisuudesta sosiaalisessa mediassa. Andersson oli bloggaajana mukana hallituksen tulevaisuusselontekoprosessissa. 90-luvun alussa hän oli mukana kirjoittamassa kirjaa ”Suomen Strategia” (Art House 1993). Robotisaatiota ja työn tulevaisuutta Andersson käsittelee yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa kirjassa BohoBusiness (Talentum 2012).

Meillä suomalaisilla on ollut tapana viitata kintaalla japanilaisten ja kiinalaisten teknologiakehitykselle. “Imitointia!”, huudahdetaan, ja kerrotaan tarinoita, kuinka idän teollisuusvakoilijat kävivät yritysvierailuilla pienten vakoilukameroiden kera.

Teollisuusvakoilu ja ideoiden varastaminen ei tietenkään ole oikein, mutta laillinen matkiminen sekä ideoiden ja osaamisen ostaminen muualta silloin, kun itsellä niitä ei ole, on älykästä taktiikkaa.

(lisää..)


   

Valtiojohtoisuuden umpikuja

Risto Harisalo

29.5.2013


Risto Harisalo on Tampereen yliopiston hallintotieteen professori. Harisalo on johtava klassisen liberalismin asiantuntija Suomessa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita teoksia, myös yhdessä Ensio Miettisen kanssa.

On aika avata silmät ja tarkastella kriittisesti yleisiksi totuuksiksi miellettyjä asioita, joista yksi yleisimmistä on markkinatalous kaiken pahan alkuna ja juurena. Käsitys on vain katteeton uskomus. Jos se olisi totuus, kaikkien valtiojohtoisuuteen nojaavien valtioiden pitäisi menestyä useimmilla mittareilla paremmin kuin maiden, joissa valtio sallii markkinatalouden toiminnan.

Kun asioita analysoidaan konkreettisten syy- ja seuraussuhteiden avulla, huomataan, että valtiolla on sormensa pelissä kaikissa aikamme vakavimmissa kriiseissä. Olemme keskellä valtiojohtoisuuden kriisiä ja yhteiskunnallista kärsimystä.

(lisää..)


   

Viini on syntisten juoma

Riina Rupponen

22.5.2013


Riina Rupponen on yrittäjä sekä Laurea Entrepreneurship Society Ry:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen.

Kun sunnuntaina haaveilin punkkulasillisesta fleece-viltin alla kotisohvan nurkassa, törmäsin ongelmaan. Minulla ei ollut punkkua kotona, enkä pullollista päässyt mistään ostamaan. Halusin ymmärtää miksi näin on, ja sukelsin alkoholipolitiikan ihmeelliseen maailmaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Pia Mäkelä kirjoittaa THL:n blogissa, että ”(Alkoholin) Suurkuluttajien määrä lisääntyy kun kokonaiskulutus kasvaa.” Hän jatkaa, että näin tapahtuu, koska juomakulttuurimme on kollektiivinen. Vaikka Mäkelä toteaa vain harvojen kärsivän liikakäytön ongelmallisista seurauksista, hänen kantansa on silti vankkumaton. Toisin sanoen: vaikka minulla olisikin kulutus ihan hanskassa, olen vastuussa muiden ja varsinkin ongelmakäyttäjien juomisesta. Kun minä juon lasillisen enemmän, myös sinulle tulee tarve juoda yksi vielä. Mahtavaa! Kyllä nyt on syytä poksauttaa kaapissani köllöttelevä Ruinart-samppanja.

(lisää..)


   

Johtajan taakka

Pekka Mattila

15.5.2013


Valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila toimii Aalto University Executive Education -ryhmän toimitusjohtajana sekä johtamisen ja markkinoinnin professorina executive education -ohjelmissa. Hän toimii Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun vierailevana markkinoinnin professorina ja koulun johtoryhmän jäsenenä. Mattila toimii kahden analytiikkaan sekä prosessien ja konseptien kehittämiseen suuntautuneen yrityksen hallituksen puheenjohtajana sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n hallituksen jäsenenä. Pekka Mattila on aktiivinen myös julkisissa luottamustehtävissä, vaikuttaen tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Juhlaviikoista vastaavan säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Julkaisimme ryhmäni kanssa kevättalvella 2013 laajan tutkimuksen suomalaisista suuryrityksistä ja niiden näkymistä. Tutkimukseen vastasi yli sata johtajaa miltei sadasta kotimaisesta ja ulkomaisesti omistetusta suuryrityksestä. Tuloksia raportoidessamme teimme huomion siitä, että osa johtajista uskoi vankasti kustannustehokkuuden, säästöjen ja tuotannon hiomisen takaavan tulevan kilpailukyvyn. Vain osa vastaajista etsi tulevaisuuden kilpailuetutekijöitä uusista markkinoista ja uusista tarjoomista.

(lisää..)


   

Vastakkainasettelun aika on ohi

Mikael Jungner

8.5.2013


Oikeustieteen lisensiaatti Mikael Jungner toimi useiden ministereiden erityisavustajana Paavo Lipposen hallituksissa. Viime vuosikymmenellä hän siirtyi ensin Microsoftille ja sieltä Yleisradion kautta politiikkaan. Jungner on kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, johtamisesta ja kasvuyrittäjyydestä.

Perinteinen oikeistoon ja vasemmistoon perustuva vastakkainasettelu toimi maailmassa, joka oli hallittavissa. Valtaan päässyt osapuoli pystyi kääntämään kansakunnan kulkua haluamaansa suuntaan. Monimutkaisessa, nopeasti muuttuvassa ja verkottuneessa maailmassa tilanne on toinen. Ihmiset, julkiset palvelut ja yritykset ovat niin syvästi kietoutuneet toisiinsa, että jonkin tahon toimintaedellytysten rajaaminen vaikuttaa kielteisesti kaikkiin muihin. Toisaalta globalisaatio antaa ennennäkemättömät mahdollisuudet kiertää rajoitteet ja esteet. Kaoottinen maailma ei ole enää hallittavissa mahtikäskyin. Lisäksi jatkuva kisa muiden kansakuntien kanssa asettaa omat rajansa sille, kuinka valtaa voi käyttää.

(lisää..)


   

Työväen asiaa nuorten kustannuksella

Pasi J. Matilainen

1.5.2013


Pasi J. Matilainen on jyväskyläläinen vapausaktivisti ja eräs Suomen luetuimmista libertaareista poliittisista blogisteista. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden kandidaatti ja työskentelee IT-alan projektinhallinnan erikoisasiantuntijatehtävissä. Hän on toiminut aktiivisesti järjestöissä sekä neljästi yrittäjänä, jollaiseksi hän suunnittelee vielä joskus ryhtyvänsä uudelleen.

Aikamme merkityksellisimpiä työmarkkinaongelmia on 1990-luvun alun laman jälkeen pysyvästi korkeaksi jäänyt nuorisotyöttömyys. Se on omiaan poikimaan syrjäytyneisyyttä, muita sosiaalisia ongelmia, tottumattomuutta työelämän vaatimuksiin ja jopa pysyvää riippuvuutta sosiaalivaltiosta. Nämä nuorisotyöttömyyden ongelmat vain pahenevat ajan myötä, kun huoltosuhde muutenkin heikkenee. Nuorten työllisyyden parantamisen luulisi olevan ay-liikkeen asialistalla, mutta päinvastoin ay-liike näyttää tavoitteillaan pahentavan ongelmaa.

(lisää..)


   

Aika ajamassa ay-liikkeen ohitse

Jalo Paananen

24.4.2013


Jalo Paananen ryhtyi yrittäjäksi jo 25-vuotiaana ja on toiminut yrittäjänä yli 45 vuoden ajan. Hänen kansainvälisesti tunnettuja yrityksiään ovat mm. Peikko Group Oy ja Eimo Oyj. Paananen toimi 1990-luvulla myös Teollisuuden Keskusliiton sekä Teknologiateollisuuden hallitusten varapuheenjohtajana sekä kyseisten järjestöjen pk-valtuuskuntien puheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut etenkin tieteen ja tutkimuksen mesenaattina ja tehnyt huomattavia lahjoituksia eri yliopistoille.

Paikallinen lehti kertoi, että parissa vuodessa yksityiseltä sektorilta on kadonnut 60 000 työpaikkaa ja julkiselle sektorille on vastaavasti syntynyt 30 000. Lehdet ovat yleensä oikeassa, joten tähän on uskominen. Tapahtumaa ei kuitenkaan ole nimitetty katastrofiksi, eikä se ole johtanut edes laajaan keskusteluun. Teollisuustuotanto on alemmalla tasolla kuin vuonna 2007 – jo viisi vuotta on siis poljettu paikoillaan. Työvoimakustannuksemme ovat nousseet n. 25 prosenttia kilpailijoitamme enemmän. Ammattiyhdistysliike vaatii reiluja palkankorotuksia, koska ”vain niin voidaan turvata kotimainen kysyntä ja työllisyys”!

(lisää..)


   

Ongelman syy moittii uhria

Markku Valkonen

17.4.2013


Kulttuuritoimittaja ja museonjohtaja emeritus Markku Valkonen (s. 1946) on työskennellyt sanomalehti Uuden Suomen taidearvostelijana 1966-70 ja Helsingin Sanomien taidearvostelijana ja kulttuuritoimittajana 1970-92. Valkonen on kirjoittanut kirjoja, tehnyt tv- ja radio-ohjelmia sekä päätoimittanut kirjasarjan Suomen ja maailman taide 1-12. Hän toimi näyttelyvaihtokeskus FRAMEn ensimmäisenä johtajana 1992-1997, taidekeskus Retretin toimitusjohtajana 1997-2002 sekä Espoon modernin taiteen museon EMMAn johtajana 2002-2012.

Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Kaisa Viljanen referoi tovi sitten Glare Kopnikin näkemyksiä (The Art Newspaper) taidemuseoista näyttelykoneina. Kopnik syytti museoita suurten kävijälukujen jahtaamisesta ja omien kokoelmiensa laiminlyömisestä. Syytös tuntuu hieman koomiselta, sillä media on ollut itse luomassa tätä ongelmaa. Vai milloin viimeksi joku kriitikko on syventynyt museoiden pysyviin kokoelmiin ja repinyt otsikoita niiden aarteista? Nehän ovat siellä aina.

(lisää..)