A- ja B-luokan kansalaisista

A- ja B-luokan kansalaisista

Sosiaalidemokraattinen poliitikko Pentti Arajärvi kertoi Demokraatissa, että perustulo jakaisi ihmiset A- ja B-luokan kansalaisiin. Arajärven mielestä ”perustulolla elävät voisi unohtaa, koska heillähän olisi toimeentulo”.

Nykyjärjestelmässä esimerkiksi työttömyysturvaa saavia ihmisiä ei tosiaan unohdeta. Sen sijaan heitä kytätään, tempputyöllistetään ja joskus pakotetaan tekemään töitä puoli-ilmaiseksi. On vaikeaa Arajärven tapaan pitää tätä mahtavana juttuna. Perustulon ja avointen työmarkkinoiden maailmassa sosiaaliturvaa saavat voisivat sen sijaan tarjota työtään markkinahintaan pelkäämättä toimeentulonsa puolesta.

Mutta tämä on oman kirjoituksensa aihe.

Puhutaan sen sijaan ihmisten jakamisesta A- ja B-luokan kansalaisiin tai kahden kerroksen väkeen. Tämähän on ollut yksi muidenkin demaripoliitikkojen ja ay-johtajien vakioaiheista. Kahtiajakautumisen vaaraa ovat näiden mielestä aiheuttaneet perustulon lisäksi toisinaan esimerkiksi maahanmuuttajat, toisinaan yleissitovuuden purkaminen.

Jostakin syystä samat poliitikot eivät näytä olevan lainkaan huolissaan niistä kahtiajaoista, joita nykyjärjestelmässä esiintyy. Näitä on useita, kuten seuraavat esimerkit osoittavat.

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Uusimman Kelan tilaston mukaan vuonna 2014 keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha oli noin kaksinkertainen verrattuna perustyöttömyysurvaan. Tämä on siis keskimääräinen ero, on paljon ansiosidonnaisella olevia, joiden päiväraha on moninkertainen perusturvaa saaviin verrattuna.

Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että täsmälleen samanlaisen työttömän työttömyysturva riippuu siitä, onko hän liiton tai työttömyyskassan jäsen vai ei.

Työttömät on siis ilmiselvästi nykyjärjestelmässä jaettu A- ja B-luokan kansalaisiin. Toisille taataan verorahoilla moninkertainen tulotaso toisiin verrattuna.

Ansiosidonnaiset vanhempainetuudet

Muut ansiosidonnaiset etuudet ovat nekin aika paljon tasa-arvoisempia toisille kuin toisille. Äitiys- tai vanhempainpäivärahat ovat avokätisiä. Tuoreelle äidille maksetaan ensin 90 %, sitten (tämän saa myös isä) 75 % aiemmista ansiotuloista. Myös tämä tarkoittaa sitä, että toisille vanhemmille taataan verorahoilla moninkertainen tulotaso kuin toisille.

Suomessa on siis A- ja B-luokan vanhempia.

Työmarkkinat

Työttömät jakautuvat siis A- ja B-luokkaan sen mukaan, saavatko he ansioturvaa vai eivät. Mutta tätäkin tärkeämpi on tietenkin ero työttömien ja työllisten välillä. Nykyiset keskusjohtoiset työmarkkinat ja yleissitovat työehtosopimukset pitävät työllisyyden alhaisena ja työttömyyden korkeana. Onnekkaat pääsevät töihin työehtosopimuksen mukaisilla ehdoilla, onnettomat jäävät ilman työtä.

Ay-johtajien asennetta tähän kahtiajakoon kuvaa aika lailla STTK:n Antti Palolan hiljattainen toteamus sunnuntaityöstä. Palolan mielestä sunnuntaityö saa jäädä tekemättä, ellei sitä voida tehdä sunnuntailisiä muuttamatta. Toisin sanoen A-luokan työllisten edut ovat tärkeämpiä kuin B-luokan työttömien työllistyminen.

Nykyiset työmarkkinat jakavat ihmiset A- ja B-kansalaisiin, työttömiin ja työllisiin. Markkinoiden vapauttaminen vähentäisi tätä kahtiajakoa, ei lisäisi.

”Kohtuuhintainen” asuntotuotanto

Ns. kohtuuhintaiset asuntojen, kuten kunnallisten vuokra-asuntojen ja Helsingissä hitas-asuntojen tarjonta kohtelee sekin kansalaisia eri tavalla. Koska näiden asuntojen hintataso on markkinahintaa alempi, asunnon haluajia on enemmän kuin asuntoja. Näin ollen vain onnekkaat saavat ”kohtuuhintaisen” asunnon, ja kaikki muut joutuvat maksamaan markkinahinnan. Tämä markkinahinta on lisäksi korkeampi kuin se olisi, ellei kohtuuhintaista tarjontaa olisi.

Toisin sanoen jotkut saavat merkittävän verorahoilla maksettavan tulonsiirron, jota toiset yhtä köyhät tai köyhemmät eivät saa. Samalla kaikkien muiden asumiskustannukset nousevat.

Myös kohtuuhintaisten asuntojen markkinoilla on A- ja B-luokan asunnontarvitsijoita.

Maksuton yliopisto

Hammaslääkärin tai juristin tutkinto on satojen tuhansien eurojen arvoinen. Tutkintoja kustannetaan verovaroilla ja annetaan maksutta maan lahjakkaimmille ja parhaiten menestyville nuorille. Siis niille, jotka pärjäisivät kaikkein parhaiten ilman valtion apua. Kaikkein huonoimmin menestyvät nuoret saavat sen sijaan ehkä työmarkkinatukea tai pääsevät alussa mainittujen aktivointitoimenpiteiden piiriin. Luonnollisesti näiden tukien arvo on parhaimmillaankin mitätön verrattuna hyvään yliopistotutkintoon.

Meillä on siis A- ja B-luokan nuoria.

On helppo yhtyä Arajärven ja muiden demaripoliitikkojen huoleen A- ja B-luokan kansalaisista. Mutta monet heidän vastustamistaan sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksista itse asiassa vähentäisivät, eivätkä lisäisi kahtiajakoa.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

21 kommenttia artikkeliin “A- ja B-luokan kansalaisista

  1. Tuomas sanoo:

    Parhaiten menestyvät nuoret ovat niitä, jotka ovat tehneet töitä läpi peruskoulun ja lukion ja tätä kautta päässeet opiskeöemaan. Ei se takaa sitä, että he menestyisivät millään tasolla paremmin ilman valtion tukea, kuin ammattiin valmistunut autonrassaaja. Tätä vertausta ei nyt ihan loppuun asti ole mietitty.

    Ilman valtion tukemaa mahdollisuutta yliopistokoulutukseen, se olisi vai yläluokan etuoikeus ja korkeakouluttamattomuus ja vähempi toimeentulo olisiperiytyvää.

    Nykyään mahdollistetaan se, että kova työnteko ja motivaatio opiskeluun ja ns. oikean elämän lykkääminen (auto, lapset, koti, lomat, reissaaminen) on jollain tasolla palkitsevaa ja siihen on lähes yhtäläiset mahdollisuudet tehtaanjohtajan ja yh-siivoojan tai roskakuskin lapsilla.

    1. WeeTu sanoo:

      ” Ilman valtion tukemaa mahdollisuutta yliopistokoulutukseen, se olisi vai yläluokan etuoikeus ja korkeakouluttamattomuus ja vähempi toimeentulo olisiperiytyvää. ”

      Vasemmiston mielestä koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu, kunhan lääkärintutkinnon suorittavat saavat seitsemisen vuotta kestävän koulutuksensa ilmaiseksi. Yläluokan tukipolitiikalta tuo minusta kuulostaa, eikä tasa-arvolta ollenkaan.

      Vasemmistolaisen, ihmisiä A ja B -kansalaisiin jakava reaalijakopolitiikan kannattajat, eivät ole pätkääkään kiinnostunut ihmisten tasa-arvon toteutumisesta koulutuksen alueella.

      Ihmiset, jotka tarvitsisivat enemmän opetusta, saavat tässä työväen paremminosaisi suosivassa järjestelmässä vähiten. Se aiheuttaa jakoa A- ja B-kansalaisiin. Hyvinvointierojen periytymiseen ja epätasa-arvoon ihmisten välillä johtaa ihmisten synnynnäiset perityt ominaisuudet ratkaisevat.

      Enemmän opetusta tarvitseville ei anneta opetusta tarpeeksi, joten kohtuullista olisi jos köyhät helpommin pärjäävät saamastaan koulutuksesta jotain joutuisivat maksamaan.

      Vasemmisto kannattaa koulutuksessa ihan samaa ”tasa-arvoajattelua” ja kansalaisia jakavaa ”jakopolitiikkaa” kuin SOTE-asioissakin. Terveille duunareille parempaa hoitoa ja palvelua, vähävaraisille sairaille huonointa hoitoa ja sitäkin vähemmän.

    2. Sylvia sanoo:

      Hyvä näkökulma tämäkin. Toisaalta: Eivät koulussa aina menesty parhaiten ne, jotka tekevät eniten töitä sen eteen. Itsestäni sen tiedän, koulunkäynti oli helppoa, työnteko tuli vastaan paljon myöhemmin. Ja vielä toisaalta: putkimiehenä olisin tienannut paljon paremmin kuin korkeakoulutettuna.

    3. Ubeti sanoo:

      No joo, suurin osa yliopistosta valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille. Sangen itse itseään ruokkiva systeemi siis – jota rahoitetaan tuon systeemin ulkopuolelta verottamalla (halusitpa tukea systeemiä tai et). Ai niin, voinhan äänestää aina joskus 🙂

  2. Hannu Myllynen sanoo:

    Henkiset ominaisuudet, arvot, asenteet ja ajattelu jakavat ihmisiä luokkiin. Johtajiemme pitää kannustaa kaikkia kehittymään ja kehittämään.

    1. Antti Panttinen sanoo:

      Motivaatio ja vastuu omasta elämästä ovat menestyksen takeena ei se että joku antaa tukirahaa lisää välttämättä omaa innostusta, tukirahat voi jopa passivoida omaa panosta 😉

  3. Tuomas sanoo:

    Olisit vielä tuon maksuttoman koulutuksen mollaamisen jälkeen voinut kirjoittaa vielä A ja B luokan veronmaksajistakin: kovatuloinen juristi tai hammaslääkäri joutuu maksamaa tuloistaan progressiivisena verona aika paljon enemmän kuin pienituloinen duunari.

    Sitten on tietenkin vielä jako A-luokan matalasti verotettujen koroillaelävien ja B-luokan korkeasti verotettujen työssäkäyvien välillä.

    Muilta osin jako oli ihan hyvä, mutta itse en millään ymmärrä maksuttoman koulutuksen kimppuun hyökkäämistä. Se on paras tapa taata B-luokan kansalaisten jälkeläisille mahdollisuus nousta A-luokan kansalaisiksi, vaikka siinä sivussa muutama ahkera A-luokan penska pääsisikin mukana.

    1. EJ_sellupatruuna sanoo:

      Maksuton koulutus antaa vallan väärät kannustimet päätöksentekijöille alavalinnan suhteen. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta ei ole mitenkään optimaalista kouluttaa ketään väärälle alalle, ja vieläpä rahoittaen se verorahoista, jolloin tehtävän valinnan kustannuksista iso osa ei kohdistu päätöksentekijään itseensä.

      Tämä on ihan perustaloustiedettä, ja tätä kannattaa pohtia hetki ideologiasta riippumatta. Esimerkiksi Australiassa käytössä olevaan opintojen rahoitusjärjestelmään kannattaa tutustua, ja miettiä voitaisiinko tätä myös hyödyntää Suomessa.

      1. Tuomas sanoo:

        Pursiaisen kritiikki taisi kohdistua lähinnä siihen, että myös lääkärin ja lakimiehen koulutus on ilmaista. Näiden ammattien kohdalla kyse ei liene niinkään siitä että koulutukseen käytetylle rahalle ei saa vastinetta, vaan pikemminkin päinvastoin koulutettu saa liikaa vastinetta päästessään ”ilmaiseksi” kiinni todella kovapalkkaisiin työtehtäviin.

        Heikommin ”tuottavien” alojen tukeminen taas perustuu itseisarvoisiin ulkoisvaikutuksiin; humanistit ja taiteilijat tuottavat yhteistä hyvää, mutta koska hyvä jakautuu automaattisesti kaikille siten, ettei kenenkään yksittäisen ihmisen kannata siitä maksaa. Sen kun saa maksamattakin. Vähän sama kuin luonnonsuojelussa: ei kenenkään kannata maksaa luonnonsuojelusta koska hyöty jakautuu kaikille, mutta siitä huolimatta luonnonsuojelun itseisarvoiset hyädyt ovat ilmeiset.

        ps. tuo Australian malli vastaa aika lailla suoraan meikäläistä progressiivista verotusta, sillä erolla että kouluttamattomat korkeatuloiset maksavat vähemmän. En nyt oikein osaa nähdä kouluttamattomien korkeatuloisten epäreilua verotusta liian suurena yhteiskunnallisena ongelmana.

  4. amaootta sanoo:

    Jutun alussa mainitun Demokraatin mukaan Arajärvellä on vahva oikeudentaju. Keski-Uusimaan mukaan (5.5. 2016)

    ”Pirkkalan sisärenkaaseen kuului myös opetusministeriön nuorempi hallitussihteeri Pentti Arajärvi (sd.). Hän junaili kouluhallituksen suurimpiin projekteihin kuuluneelle hankkeelle rahoitusta valtion kassasta.

    Arajärvi leikkasi muilta kouluhallituksen esittämiltä tutkimusprojekteilta kymppitonnin sieltä, toisen täältä ja ne siirrettiin Pirkkalan kokeiluun.”

    Miksi tällaisen ihmisen sanomisiin kiinnitetään mitään huomiota?

  5. eki. sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Keskeinen jako on myös julkeaa sektoria rahoittava luokka vs. Edunsaajien luokka.

    Sellainen tarkennus, että juristin tutkinto taitaa olla halvin tuotantokustannuksiltaan, noin 10% lääkärin tutkinnosta. Syy on, että ei ole opetusta, aineistoa, materiaalia eikä käytäntöä. Massaluennot ja kirjastosta kirjat.

  6. nimetön sanoo:

    Työehtoja ja palkkaa heikentämällä voisi syntyäkin joitain työpaikkoja. On kuitenkin väärin sanoa, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys. Kysymys on: Olenko tarpeeksi epätoivoinen tekemään työtä näin huonoilla ehdoilla?

    Mikä on minimitaso elämiseen? Palkkaa ei voi laskea sen alle. Tämä johtaisi vain siihen, että työssäkäyville ihmisille pitäisi maksaa tukia elämiseen. Eli verorahoilla maksettaisiin yritysten palkkakuluja ja voitot sijoittajille.

    Suurin osa töistä ei myöskään ole niin mukavia, että niitä pelkästä tekemisen ilosta tehdään. Uskon, että jokainen ajattelee omalla kohdallaan, että työstä täytyy saada enemmän palkkaa kuin työttömyyskorvaus.

    Jos uskot, että et itse koskaan ole työttömänä, on helppo kannustaa laiskoja työttömiä töihin leikkaamalla työttömyyskorvauksia ja palkkoja. Minä en halua jatkossakaan, että ihmisten pitää tehdä kahta tai kolmea työtä elääkseen – tai ilmaistöitä pelkästä työn ilosta. Halutut ammattilaiset voivat pitää itse puolensa, mutta muiden puolia pitää liitto. Ja hyvä niin – siitäkin huolimatta, että olen itse työtön.

    1. Samu Lamberg sanoo:

      kritisoit sitä, että perustulo voisi aiheuttaa sen, että joidenkin palkka ei riittäisi heidän elämiseensä ja näin yritykset saisivat verotuloin tukea voittojensa tekemiseen, kun ei tarvitsisi maksaa riittäviä palkkoja. Tällä perusteella pitäisi kai poistaa se 300 euron suojaosa, jota muistaakseni demarit kovasti halusivat aikaisemmin. Ja toisaalta en oikein ymmärrä miten hyväpalkkaista ja säännöllistä työtä vailla olevalle olisi parempi olla kokonaan ilman vaikka 600 euron puolipäiväistä duunia ja kokonaan verovaroin elätettävänä ja kerryttämättä mitään työkokemusta ja näyttöä työkykyisyydestä+kannustinta pysyä vuorokausirytmissä ja jatkuvaan ryyppyyn siirtymistä.

      Minusta näyttää ilmeiseltä, että vasemmiston pahin peikko on edelleen se, että joku voisi rikastua (yritys voisi saada verovaroin palkkatukea). Mitä se sitten on että tilastojen siivoamiseksi työttömiä on määrätty hommiin jollain alle kympin päivärahoilla jne ellei törkeää huono-osaisen simputtamista ja tulonsiirtoa yrityksille? Kaikelta tällaiselta voisi helposti välttyä, kun perustulomallilla tehtäisiin työnteko mahdolliseksi. Ei tietenkään kaikille ole täysiä kuukausipalkkoja tarjolla, mutta erilaista sirpalemaisempaa työtä sen sijaan olisi, sille ei vain löydy tekijöitä muuten kuin pimeänä, kun halutaan varoa kenenkään voivan rikastua.

      1. nimetön sanoo:

        Kirjoitin nykyisestä tilanteesta, jossa oletuksena on, että ihminen kävisi kokopäivätöissä yhdessä työpaikassa. Perustulo voi olla hyväkin idea riippuen siitä mikä se lopullinen ehdotus on.

        Eikä minulla ole mitään rikastumista vastaan. Palkkatuki ja muut työllisyyttä parantavat toimet on kuitenkin tarkoitettu väliaikaiseksi. Ongelmista huolimatta se on kuitenkin eri asia kuin vakituisessa työssä olevien elämisen tukeminen: http://www.forbes.com/sites/clareoconnor/2014/04/15/report-walmart-workers-cost-taxpayers-6-2-billion-in-public-assistance/#319671f07cd8

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Aina on ollut A ja B kansalaisia toinen ryhmä maksaa toisten kulut ja toinen ryhmä on aina saaja puolella eikä ole reilua sitten yhtään.

  8. Saatuaan verovaroin kustannetun juristin tai lääkärin ammatin, he perustavat yrityksen välttyäkseen veroilta.

  9. Juha sanoo:

    Armeijassa on A- ja B-miehiä, puhumattakaan T-miehistä.
    Kadulla on mustia ja valkoisia miehiä.
    Metsässä on sinisiä ja valkoisia mustikoita.
    Pallolla on julkisia ja yksityisiä yliopistoja.
    Tikusta asiaa.

  10. Arres Lindqvist sanoo:

    ”5.8.2016 19.39
    Työehtoja ja palkkaa heikentämällä voisi syntyäkin joitain työpaikkoja. On kuitenkin väärin sanoa, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys.”

    Onhan niin väärin sanoa juuri tässä syyperusteisessa sosiaalipoliittisessa järjestelmässä. Etenkin, kun tämä järjestelmä tuottaa myös vääriä tekoja. Politiikan pettäessä valtionhallinto tukeutuu pakkotemppuihin, joilla työttömiä pakotetaan heidän edun vastaisiin toimiin. Pervessiä muistamista – viranomaisten puolelta. On selvää, että perustulojärjestelmässä tästä kaikesta päästään eroon. Tietenkin Arajärvi ”unohti” asian tämän puolen.

    ”5.8.2016 19.39
    Uskon, että jokainen ajattelee omalla kohdallaan, että työstä täytyy saada enemmän palkkaa kuin työttömyyskorvaus.”

    Jokainen ajattelee, että työstä on ylipäätään maksettava palkkaa ja työn on oltava työsopimuslain määrittämää. Näinhän se ei lainsäädännössä nyt ole. Pienikin työ kannattaa ottaa vastaan silloin, kun perustulo on jo toimeentulon pohjaosana. Kannusteongelmaa ei synny, jolloin yksilö pääsee aidosti itse valitsemaan mikä kannattaa ja mikä ei.

  11. Pekka sanoo:

    Demarit pelkäävät että ei äänestetää enää jos ei ole tarvetta, monesti juuri demarit vastustavat eniten ihmisten omatoimisuuden lisäämistä ja oikeaa tukemista. Passivointi on heidän mielestään ok.

  12. Arres Lindqvist sanoo:

    Päinvastoin kun demari kokoomuslainen osaa myös puhua kauniisti välttäessään samalla lausumasta sanaa ”perustulo”.

    Turun Sanomat 10.8.:
    ”Petteri Orpolta kysyttiin, että pitäisikö suomalaisten olla valmiita ottamaan vastaan matalapalkkaisempia töitä työllisyyden parantamiseksi.

    – Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen saisi työpaikan. Siihen liittyy se, että työn vastaanottamisen pitäisi olla kannattavaa ja kannustavaa. Suuri ongelma on, ettei matalapalkkaisia töitä kannata ottaa vastaan, koska tuloloukut aiheuttavat sen, että käteen jää vähemmän, jos ottaa työn vastaan. Oleellista on, että työn vastaanottaminen olisi kannattavaa.”

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa