Eläkeuudistus ja kestävyysvaje, onko ongelmat nyt ratkaistu?

Eläkeuudistus ja kestävyysvaje, onko ongelmat nyt ratkaistu?

Etujärjestöt (EK, SAK, STTK) saivat lopulta sovittua eläkejärjestelmän uudistamisesta. Edellinen uudistus tehtiin vuonna 2005, jolloin eläkkeelle lähdön aikaväliksi tuli 63-68 vuotta. Aiemmin normina oli ollut 65 vuoden ikä. Kolmikannan mukaisesti hallitus jatkaa nyt lakiesitysten valmistelua, jotka eduskunta aikanaan käsittelee. Akava jäi tehdyn sopimuksen ulkopuolelle, koska se ei saanut vaatimuksiaan läpi. Akava esitti korkeampaa karttumaa viimeisinä työvuosina kuten nykyisessä järjestelmässä onkin.

Eläkeikää nostetaan vaiheittain siten, että yleinen vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Uudistus tulisi voimaan vuonna 2017. Ensimmäisenä 65 vuoden eläkeikä koskettaa vuonna 1962 syntyneitä. Tavoitteena on saada keskimääräinen eläkeikä kohoamaan 62,5 vuoteen ja tulevaisuudessa vielä sitäkin myöhemmäksi. Eläkeikää tullaan tarkistamaan viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2030. Eläkeiän korotus sidottiin elinajan odotettuun kasvuun.

Uusi eläkekarttuma on kaikilla 1,5 prosenttia vuodessa koko työuran ajalta. Eläke alkaa karttua jo 17-vuotiaasta alkaen (aiemmin 18 vuotta). Kannustinkarttuma ja korotettu karttuma poistetaan. Raskasta työtä tekevien on mahdollista päästä eläkkeelle jo 63-vuotiaana, mikäli työtä on tehnyt vähintään 38 vuoden ajan. Työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu ”eläkeputki” säilyy ennallaan vuoteen 2019 saakka. Tuolloin sitä arvioidaan uudelleen. Eläkeputken alaikärajaa saatetaan silloin nostaa (esim. 62 vuoteen). Nykyinen osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, jonka alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuoden 2025 alusta.

Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellelähtöikä on nykyisin 60,5-61,5 vuotta laskutavasta riippuen. Todellinen eläkeikä on noussut varsin hitaasti vuoden 2005 uudistuksen jälkeen. Ruotsissa keskimääräinen eläkeikä on jopa 64,5 vuotta ja se on kohonnut huomattavasti Suomea nopeammin. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että suomalaiset eivät viihdy työssä pitkään. Jotakin on silloin pahasti vialla, koska odotettavissa oleva elinikä on kasvanut tasaista tahtia. Ongelmana on ilmeisesti työssäolon kannustimien puutteet.

Veronmaksajain Keskusliiton selvityksen (Kirkko-Jaakkola ja Punakallio, Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013, ks. Taloustaito 1/2004) mukaan keskipalkkaisen veroprosentti ylittää Suomessa muiden Euroopan maiden keskiarvon 1,5 prosenttiyksiköllä. Ruotsiin verrattuna keskituloisen verotus on Suomessa jopa viisi prosenttiyksikköä korkeampi. Matalalla palkkatasolla verotus on Suomessa kilpailukykyistä, mutta tulojen noustessa verorasitus kasvaa nopeasti. Jo noin 30000 euron vuosituloilla marginaaliverotus on Suomessa peräti kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailumaissa.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuoden 2013 syksyllä julkisen talouden kestävyysvajeen arvioitiin olevan lähes 10 miljardia euroa, joka on vajaat viisi prosenttiyksikköä BKT:sta. Työn tarjonnan lisäämisellä ja erityisesti työuria pidentämällä vajetta piti vähentää 1,4 prosenttiyksikköä eli noin 2,8 miljardia euroa.

Nyt tehdyllä eläkeuudistuksella saadaan vähennettyä kestävyysvajetta ehkä prosenttiyksikön verran (vajaat 2 mrd. euroa), mikä ei ole kovin paljon. On pelättävissä, että todellinen eläkeikä nousee varsin hitaasti 62-62,5 vuoteen mikä ei riitä alkuunkaan. Raskaan/fyysisen työn tekijät hyötyvät uudistuksesta, koska eläkeikä on heillä 63 vuotta (ks. edellä). Korkeasti koulutetut kärsivät, koska Akava ei saanut vaatimuksiaan läpi (korotettu karttuma esim. 63 vuoden jälkeen).

Eläkeuudistus vaikuttaa työurien pidentymiseen ja siten kestävyysvajeeseen hyvin hitaasti. Seuraavien 10 vuoden aikana vaikutukset ovat aivan marginaaliset. Paljon muita toimenpiteitä pitää nykyisen ja seuraavan hallituksen tehdä, jotta kestävyysvaje saadaan eliminoitua ja julkinen talous terveelle pohjalle. Työllisyyden kohentaminen ja työurien pidentäminen ovat ratkaisevassa asemassa. Ilman palkkaverotuksen keventämistä näissä tavoitteissa ei onnistuta. Uusi eläkeratkaisu jää torsoksi ilman isoa verouudistusta. Viime aikoina tämän tarpeesta ovat puhuneet sekä pääministeri Stubb että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK/Jorma Eloranta).

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa