Empatian (ja vähän taloustieteenkin) oppitunti Riikka Slunga-Poutsalolle

Empatian (ja vähän taloustieteenkin) oppitunti Riikka Slunga-Poutsalolle

En uskonut koskaan olevani siinä tilanteessa, että joudun antamaan muille empatian oppitunteja. Oma rajoittuneisuuteni tässä suhteessa on tunnettu tosiasia harvoille ihmissuhteilleni. Mutta ajat ovat kummalliset. Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon näyttävä kannanotto turvapaikanhakijoihin suorastaan pakottaa oppitunnin antamiseen.

Tarkoitan empatialla tässä samaa kuin taloustieteilijä-matemaatikko Kenneth Binmore. Siis kykyä asettua toisen asemaan. Tai vähän hienostelevammin sanottuna, kykyä mallintaa toisten ihmisten käyttäytymistä. Tämä on eri asia kuin sympatia, joka on toisten hyvinvoinnista välittämistä. Ero on selvä, esimerkiksi hyvä huijari taitaa empatian, mutta ei koe sympatiaa uhrejaan kohtaan. Empatia on sympatian edellytys, ja empatia johtaa monesti sympatiaan. Kun ymmärtää toisen käyttäytymistä, alkaa helposti välittää tämän kohtalosta. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä.

Ero empatian puutteen ja sympatian puutteen välillä on yhtä selvä. Sympatian puute tekee ihmisestä helposti epämiellyttävän. Mutta empatian puute on vielä pahempaa, se tekee ihmisestä yksinkertaisesti tyhmän. Jos ei ymmärrä muiden käyttäytymistä, ei ymmärrä maailmaa.

Toisin kuin saattaisi luulla, taloustieteellinen koulutus auttaa ajattelemaan empaattisesti. Syy tähän on taloustieteen tapa mallintaa ihmisiä rationaalisina päätöksentekijöinä. Karkeasti ottaen tämä tarkoittaa sitä, että ajattelee toisten olevan vähintään yhtä fiksuja ja aika samanlaisia kuin itse on. Siksi kun taloustieteilijä näkee ihmisiä, jotka käyttäytyvät eri tavalla kuin hän itse, hän ei ensimmäiseksi ajattele, että ”kulttuuri nyt on siellä toisenlainen”, tai että ”ne nyt on ihan erilaisia kuin me”. Taloustieteilijä ajattelee, että kenties näillä ihmisillä on erilaiset kannustimet. Taloustieteilijä kysyykin ensimmäiseksi: valitsisinkohan minä samalla tavalla, jos olisin samassa valintatilanteessa?

Vastaaminen tähän yksinkertaiseen kysymykseen johtaa usein aika radikaaleihin johtopäätöksiin. Ehkä kehitysmaiden ongelmat eivät johdukaan siitä, että ihmiset siellä ovat laiskoja ja kulttuuri on väärä. Ehkä kannustimet ovat näissä maissa vääränlaiset. Taloustieteilijän yksinkertainen kysymys on puoluesihteeriltä on jäänyt kysymättä. Siksi puoluesihteerin jutuissa ei ole kauheasti järkeä.

Ensimmäinen ajatusvirhe on se, että Euroopasta tekee houkuttelevan korkea sosiaaliturvan taso ja että houkuttelevuudesta pääsee eroon pikakäännytyksillä ja sosiaalitukien epäämisellä. Euroopasta tekee houkuttelevan Euroopan ja kehitysmaiden välinen elintasokuilu. Niin kauan kuin elintaso ja työn tuottavuus on Euroopassa valtavasti korkeampi kuin kehitysmaissa, ihmisiä tulee. Siihen eivät pikakäännytykset tai sosiaalitukien epäämiset auta. Ihmissalakuljetusta tulee myös olemaan niin kauan kuin sille on kysyntää.

Tämän tajuaa jokainen, joka asettuu toisen asemaan. Jos olisin afrikkalainen enkä suomalainen perheenisä, yrittäisin itsekin tulla kaikin voimin Eurooppaan paremman elämän toivossa. Kokisin sen kenties jopa velvollisuudekseni perhettäni kohtaan. Jos minut pikakäännytettäisiin, yrittäisin uudestaan. Jos en saisi sosiaaliturvaa, tulisin kuitenkin.

Toinen omituinen ajatus on se, että kriisialueilta tulevien työikäisten miesten pitäisi olla sotimassa. Slunga-Poutsalo toteaa nojatuolisoturin varmuudella, että ”tämän ikäiset ja kuntoiset suomalaiset miehet puolustaisivat isänmaataan”. Taas kannattaa kysyä mitä itse tekisi, jos joutuisi näiden miesten tilanteeseen. Jospa he rakastavat maataan ja perheitään yhtä paljon kuin me. Olisiko sinulle isänmaanystävänä selvä, että haluaisit osallistua Syyrian sotaan, tai tietäisitkö mille puolelle asettua?

Empatian puute saa siis puoluesihteerin ajattelemaan väärin. Puoluesihteeri ei kykene asettumaan muiden asemaan eikä siksi oikein ymmärrä muiden käyttäytymistä. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia. Mielipidekysymys on sen sijaan se, kuinka epämiellyttävänä kokee puoluesihteerin täydellisen välinpitämättömyyden siirtolaisten hyvinvoinnista. Oma mielipiteeni on, että ajat ovat synkät, kun ihmisten kutsumista ”elintasosurffareiksi” pidetään sivistyneeseen keskusteluun sopivana.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

45 kommenttia artikkeliin “Empatian (ja vähän taloustieteenkin) oppitunti Riikka Slunga-Poutsalolle

  1. Anonyymi sanoo:

    Kirjoituksessa pisti outona silmään tämä: ”Jos olisin afrikkalainen enkä suomalainen perheenisä, yrittäisin itsekin tulla kaikin voimin Eurooppaan paremman elämän toivossa.”

    Tarkoitetaanko tällä nyt siis Afrikan kriisialueita vai onko kyseessä vain yleistys siitä, että jokaikinen afrikkalainen kokisi elämänsä eurooppalaisen elämää huonompana? Afrikka on maanosa, jonka eri valtioiden välillä on huimia eroja ns. elämänlaadun suhteen. Sieltä löytyy myös olosuhteita, joita moni eurooppalainenkin (varsinkin nykylamassa) voisi kadehtia!

    Näitä yleistyksiä koko Afrikasta yhtenä suurena kehitysmaana olisi hyvä välttää.

    Muuten ihan asiallinen teksti!

    1. Juha sanoo:

      Sain saman piikin silmääni.

      Jos olisin suomalainen perheenisä, yrittäisin itsekin muuttaa muualle paremman elintason takia. 24 syytä: Qatar, Luxemburg, Singapore,… https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita

      Mutta jos olisin jo löytänyt vihreän oksani, istuisin kuin pöllö paikallani.

  2. Jouni Nordman sanoo:

    Eli enpatia sitä kohtaan että ei halua Eurooppaa viedä Afrikan suuntaan kehityksessä on tuomittavaa, sillä ketä se auttaa jos pieneni määrä ihmisiä tulee työt hoitamaan, jossa Vatt laskee Suomen tarvitaan 200000 maahanmuuttajaa, vaikka työt ovat siirtymässä enemmän robottien tekemäksi. Eli tekninen kehitys tulee juuri hävittämään eniten teollisuustyövoiman tarvetta.

    Toisaalta kuinka eettistä on tuoda ihmisiä maihin joissa ei ole töitä tarjolla, jossa vielä maahanmuuton kulut rasittavat yksityispuolen toimintaa, joka taas entistä enemmän aiheuttaa investointi katoa.

    Eli etiikkaa on myös katsottava omien äänestäjien silmin, jolloin juuri heidän etujen ajaminen on heidän velvollisuus.

  3. mikko ahola sanoo:

    Blogistasi puuttuu naisnäkökulma. Kirjoitat vain miehistä.

  4. Pekka Juurela sanoo:

    Tänä vuonna turvapaikan hakijoista noin 3% Syyriasta. Esimerkiksi Albaniasta kolme kertaa niin paljon ja Kosovosta yhtäpaljon. Miten vakavasti voi ottaa tutkijan joka ei ole lainkaan perehtynyt kysymykseen ja tosiasioihin. Sama ilmennyt aikaisemmin myös muissa kysymyksissä. Faktat hukassa VTT Pursiaiselta.
    http://www.migri.fi/download/58353_Turvapaikanhakijat_2015.pdf?787e3653c3a7d288

  5. Anon sanoo:

    Jos vertaa maahanmuuttoa Suomeen ja Yhdysvaltoihin, merkittävin ero näyttää olevan siinä, että Suomeen hakeutuu ihmisiä, jotka tarvitsevat valtavan paljon paikallista tukea. Yhdysvaltoihin muuttaa paljon enemmän ihmisiä kuin Suomeen, mutta he etsivät itse asuntonsa, koulutuksensa ja työpaikkansa. Suomeen tuleville pitää antaa rahaa, asunto, kotouttamistukea ja kaikenlaista pään silittelyä. Poikkeuksen tästä tekevät lähinnä Euroopasta tulevat maahanmuuttajat, he pärjäävät omilla taidoillaan. Suomen pitäisi rajata muuttoa siihen, että tänne tulisi enemmän omatoimisia ihmisiä, vähemmän uusavuttomia nössöjä, joita meillä on tarpeeksi ihan omasta takaa.

    1. heidi sanoo:

      Siis kutsutko sä oikeasti kriisialueilta tulleita, kielitaidottomia ihmisiä uusavuttomiksi nössöiksi? Miten oli se empatia.

      1. Jukka Aakula sanoo:

        Vai tekeekö meidän sosiaalivaltio ainakin monesta aktiivisestakin ihmisestä uusavuttoman nössön?

        Vai imeekö meidän sosiaalivaltio tänne uusavuttomia?

        Sekä että?

  6. Mih sanoo:

    Politikkoa ei voi kritisoida siitä että hän tekee sitä mitä on luvannut. Kun pääsee eduskuntaan lupaamalla nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa pitää sitä myös toimittaa. Empatian puutteesta tuskin on kyse puoluesihteerin kohdalla. Katsokaa niitä ihmisiä jotka nämä raskaat reissut tekevät. Nuoria ja terveitä miehiä jotka eivät halua sotia. Eivätkä halua asua pakolaisleirissä Turkissa tai Kreikassa koska siellä on likaista, ruoka on huonoa eikä rahaa jää säästöön.

  7. ”Toinen omituinen ajatus on se, että kriisialueilta tulevien työikäisten miesten pitäisi olla sotimassa. Slunga-Poutsalo toteaa nojatuolisoturin varmuudella, että “tämän ikäiset ja kuntoiset suomalaiset miehet puolustaisivat isänmaataan”. Taas kannattaa kysyä mitä itse tekisi, jos joutuisi näiden miesten tilanteeseen. Jospa he rakastavat maataan ja perheitään yhtä paljon kuin me. Olisiko sinulle isänmaanystävänä selvä, että haluaisit osallistua Syyrian sotaan, tai tietäisitkö mille puolelle asettua?”

    Jos ajatus täysin mielivaltaisesta taisteluvelvollisuudesta osapuolesta riippumatta tuntuu vieraalta, kannattaa harkita reservistä eroamista: http://eroa-armeijasta.fi/

    Valtiovallan mielestä aikuisen miehen on taisteltava heidän tahtonsa mukaan. Jos olet aikuinen mies, sinut on luultavasti lailla siihen myös pakotettu.

  8. Kallu sanoo:

    On se ihmeellistä, että miehellä on koulutusta ja titteliä, mutta ei empatiaa. Miten olisi jos tuntisimme empatiaa kotimaamme huono-osaisia ja köyhiä kohtaan. Miksi ne rahat, joilla voisimme auttaa kotimaan asiat kuntoon, pitää työntää väkisin ulkomaille ja elintasopakolaisiin? HERÄTKÄÄ, ihmiset, ja ottakaa vastuu Isänmaasta nyt, vai otatteko vastuun siitä, että elintasopakolaiset valloittavat Suomen ja lamaannuttavat koko valtion?

  9. Kepa sanoo:

    ’Jos minut pikakäännytettäisiin, yrittäisin uudestaan. Jos en saisi sosiaaliturvaa, tulisin kuitenkin.’
    Aiemmin rajat pitivat Euroopassakin, se etta nyt nostetaan empaattisena kadet ylos ja kerrotaan etta asialle ei voi mitaan tehda on aika nosso asenne.
    Miksi ei oteta oppia valtiosta joka on ratkaissut ongelman:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Sovereign_Borders
    Ketaan ei huku Australiaan pyrkiessa enaa. Ja ei edes afrikallainenen perheenisa sinne yrita.
    Saat puolestani olla empaattinen ja sympaattinen mutta jos tekisit sen omilla rahoillasi.

    1. Tuomas S. sanoo:

      Ihan kiva, mutta minne me perustettais se pidätyskeskus jonne noi laivat sitten vietäis lasteineen? Mikä olisi Eruoopan Nauru? Ja kuka tämän kaiken maksaisi? Toi operaation nuppihinnat on yli 200 000€ per maahanpyrkijä, joten ihan halpaa hupia se ei ole. Australiassa on lisäksi tossa hommassa huomattavasti pienemmät volyymit Välimeren kriisiin verrattuna ja homma muutenkin kansainvälisen lain vastaista.

      1. Kepa sanoo:

        Sijoituspaikka neuvotellaan kuten Australia teki, eivat he tulijoita kiikuta Naurulle ilman Naurun suostumusta.
        Kallis systeemi, en kiista, mutta halvempi kuin nykyinen, 85% somaleista on edelleen sosiaalihuollon asiakkaita 20v jalkeen. Paljonko ihmisen elatys Suomessa maksaa 80v? Ja kun tulijoiden maara putoaa niin sijoituspaikka halpenee tulevaisuudessa. Tahan voidaan siirtaa varat EU:n valtioiden kehitysavusta, ruokinta voidaan hoitaa ylijaama viljalla.
        Kansainvalisiin lakeihin vetoaminen on typeraa, lakeja voi muuttaa jos ne eivat toimi.

  10. Tom Pesch sanoo:

    Ehdotan jokaiselle pakolaiskriittiselle käyntiä YouTubessa. Hakukenttään voi laittaa vaikkapa ”Syria 2015”.

    1. hoosianna sanoo:

      Miksi katsoisin? Jotta koen sympatiaa heitä kohtaan? Olen erittäin empaattinen ihminen ja ymmärrän miksi tänne tullaan mutta en sitä silti kannata tai hyväksy. Puolet maailman kolmansista maista voi huonosti työttömyyden, sairauksien, ilmastonmuutoksen ja sotien takia. Missä se raja menee koska meillä on liikaa väkeä Euroopassa? Tämä maanosa menee huonoon jamaan jos asioita ei järkeistetä. Kaikkia ei voida vain ottaa. Järjestelmä ei kestä sitä kun kotimaassakin on paljon työttömiä ja muita avun tarvitsijoita. En ole ”pakolaiset pois” ajatusmaailmallinen työläis persu vaan oikein hyvin toimeen tuleva kokoomuslainen mutta kyllä nyky kriisit pitää ratkaista jotenkin muuten kun pitää avoimet ovet Eurooppaan. Youtubeta sitä puolestasi Calais ja muut laittomat pakolais alueet Euroopassa. Schengen pitää lopettaa välittömästi hallitsemattoman siirtolaisuus tulvan ja rikollisuuden vapaan liikkumisen rajoittamiseksi.

  11. Realisti sanoo:

    Siteeraan Vihavaisen erinomaista blogitekstia: Näinä päivinä on Euroopassa ja jopa meillä alettu siirtolaisuuden kohdalla puhua ”taakanjaosta” eikä enää ”rikkaudesta”. Rikkaudelle löytyy aina innokkaita jakajia, taakkojen kanssa on toisin.
    Jopa itse sanankäyttökin näyttää muuttuneen, ellei sitten ole kyse lipsahduksista. Jopa televisiossa on puhuttu ”siirtolaisista”, viitattaessa ”pakolaisiksi” ilmoittautuneeseen joukkoon, joka nyt tunkeutuu laillisista muodoista välittämättä ja suvereenien valtioiden oikeuksia polkien niiden alueelle.
    Inhimillisyys vaatii, että hätää kärsiviä on autettava. Tästä lähes kaikki lienevät yksimielisiä, mutta sen jälkeen yksimielisyys lakkaa. Joidenkin mielestä auttamisen on tapahduttava ottamalla vaikeuksiin joutuneita ihmisiä omaan maahan asumaan ja tarjoamalla heille kanta-asukkaille normaalisti kuuluvat oikeudet. On turha sanoakaan, mitä tämä merkitsee niiden kannalta, jotka eivät mahdu joukkoon.
    Sentimentaalisuus on varma tie mielettömään politiikkaan, josta kärsivät kaikki osapuolet: ne jotka jäävät ilman, ne, jotka joutuvat tulijat elättämään ja heidän kanssaan elämään ja lopulta, muttei vähiten, tulijat itse.
    Sentimentaalisuus on infantiili tila, joka on ominainen ämmille ja joka estää rationaalisen toiminnan tarjoamiensa moraalisten palkintojen johdosta (ks. moralismi). Se on eräänlainen primitiivireaktio, jossa välitön palkinto (esim. itkupotkuraivari, omasta jaloudesta liikuttuminen tms.) tekee järkevän harkinnan ja yleensä kaiken pitkäjänteisyyden mahdottomaksi. Sentimentaalinen yksilö elää hetkessä eikä tulevaisuus merkitse hänelle mitään, paitsi ehkä sumuisia kuvitelmia uusista ylentymisen hetkistä kiitollisten kanssaihmisten siunaamana.
    Kun ihmiset tarvitsevat apua, on sitä järjestettävä heille rationaalisesti, mikäli tarkoituksena todella on auttaminen eikä jokin muu. Venetaksipalvelu meren yli on tehtävä mahdottomaksi eikä palkittava siihen osallistuneita tahoja. Primitiivisten, rikollisten hallintojen toteuttama keskiaikainen terrori on kukistettava siellä missä se toimii ja velvoitettava sen vastustajat taistelemaan sitä vastaan paikan päällä eikä autettava roistoja järjestämällä oppositio pois heidän tieltään. Kansainvälisen lainsäädännön on kehitettävä normistoa koskemaan myös uskonnon nimissä tehtyjä rikoksia ja rikolliset on saatettava vastuuseen kaikilla tasoilla.
    Näin siis pitäisi tehdä, jos haluttaisiin auttaa ja jos oltaisiin rationaalisia. Näyttää siltä, ettei Eurooppa siihen kykene. Elämme sentimentalismin aikaa ja kuvittelemme, että ongelmia ei ole tai että ne sijaitsevat meidän sydämissämme, jotka olisi avattava ja hyväksyttävä loputtoman siirtolaisvirran saapuminen ongelman ratkaisuksi.
    Ja kuitenkin me tiedämme, ettei se ole ratkaisu, vaan ongelma. Avain ongelman ratkaisemiseen ei ole meidän sydämissämme, vaan aivoissamme. Avoin luopuminen järjen käytöstä ei ennusta hyvää. Seuraava aikakausi valmistetaan nyt ja se tulee olemaan erilainen.

  12. Tuomas Ojala sanoo:

    Eikös kirjoituksen pointi ole poliittisen keskustelun taso, tarkemmin sanottuna Slunga-Poutsalon möläytykset ja se, minkälaisilla argumenteilla keskustelua käydään? Ottaako kirjoittaja missään kohtaa kantaa siihen, miten pakolaiskysymyksessä pitäisi menetellä? Lähinnä ymmärsin viestin niin, että Slunga-Poutsalo saa vapaasti ajaa maahanmuuton vastaista politiikkaansa, mutta jonkinlaiseen empatian kautta saavutettuun logiikkaan olisi toivottavaa pyrkiä. Keskustelun tämänhetkinen taso loukkaa paitsi pakolaisia, myös äänestäjiä.

  13. peter pyykkönen sanoo:

    Kannattaako liberan tutkimusjohtaja ”empatiaan”, turvisten elättämiseen/kotouttamiseen pakottamista vankilan uhalla?
    Miksi tälläinen toisten rahoilla jeesustelija on liberan tutkimusjohtajana?

  14. Jakke Juhola sanoo:

    Ei tässä empatian puutteesta ole kysymys. Jopa Jussi Halla-aho on useaan kertaan todennut ymmärtävänsä turvapaikanhakijoiden motiiveja. Minäkin ne ymmärrän vaikka lasken itseni täysin rutinuivaksi maahanmuuttokriitikoksi.

    Kyse on siitä, että meidän yhteiskuntamme eivät kestä tällaista turvapaikanhakijatulvaa. Meillä ei ole heille tarjota oikein mitään. Tulijoista vain harvoilla on mitään sellaisia taitoja joilla on meille tarvetta ja käyttöä. Euroopan maiden sosiaaliturva on suhteellisen avokätinen ja suunniteltu aikana jolloin maissa ei juuri ollut toimettomia ulkomaalaisia eikä vapaamatkustajia muutenkaan. Tulijoillla on täysin väärä kuva siitä mitä me voimme tarjota ja mitä heillä on tarjottavaa.

    Nykyisenkaltainen tulva johtaa vakaviin kriiseihin myös meillä, tilanteeseen täysin syyttömät eurooppalaiset joutuvat kärsimään alati heikkenevistä mahdollisuuksista ja turvallisuuden puutteesta.

    Tässä tilanteessa parasta empatiaa on kerta kaikkiaan estää tulijavirta vaikka sotavoimaa käyttäen. Mieleen ei muuten tulekaan sellaista missä tässä mittakaavassa olisi rynnitty toiseen maahan väkivalloin. Asian erottaa sotatoimesta vain se, että näillä ei ole aseita. Neuvostoliiton hajoamisen aikaan meillä puhuttiin pelonsekaisesti tänne tulevista nälkäisistä ihmismassoista, nyt vastaavasta ei puhuta vaikka aihetta olisi.

    Muuten koko tämä Pursiaisen avautuminen on jokseenkin suoraa perussuo,malaisten mollaamista. Taas kerran.

  15. Kim Söderström sanoo:

    Tämä ja niin monet muut kommentointi keskustelut näyttävät vain sen, että kun ei voi koko kirjoitusta vastaan hyökätä tai ei ymmärrä sen keskeistä sanomaa tarpeeksi, niin hyökätään paria kirjoitettua riviä vastaan.

    Mielestäni kirjoituksen keskeinen sanoma ja heräte osui maaliinsa ja antoi ajattelemisen aihetta ja keskustelustahan tässä pitäisi olla kyse, eikä agressiivisista hyökkäyksistä toisten kirjoituksia tai mielipiteitä vastaan tai jostain oman itsensä jalustalle nostamiselle, kun voi linkittää jonkin tilastotieteellisen lukeman joka ei ole keskeistä koko kirjoituksessa ja sen sanomassa.

    Pitäisiköhän vihdoin Suomalaisessa kommentoinnissa netissä lopettaa se Lasten tasoinen käytös ja kirjoittaa samalla lailla, kuin käyttäytyisi julkisuudessa ison ihmismäärän edessä, eli sivistyneemmin ja käytöstavat ja toisten kunnioittaminen mielessä pitäen.

    Rauhaa ja ymmärrystä vaan kaikille 🙂

    1. Jakke Juhola sanoo:

      Keskeinen sanoma on kyllä ymmärretty, mutta vaikuttaa siltä, että Pursiainen ei itse ymmärrä Slunga-Poutsalon ja perussuomalaisten sanomaa. Ei jokainen julkisuuteen annettu lausunto voi eikä tarvitse olla mitenkään loppuun saakka hiottu. Toimittajatkin vääntävät lausumat melkeinpä siksi miksi haluavat ja usein poimivat -niin- lausunnoista yksittäisiä lauseita ja jopa sanoja.

      Tilanne Euroopassa nyt on vain se, että tähän maahanmuuttohulluuteen pitää saada jotain rotia ja nopeasti. Pitäkällistä akateemista keskustelua on käyty jo aivan liian kauan.

      Eurooppa on neuvoton ja pehmeä. Tämä kääntyy pian myös tulijoita itseään vastaan. Jos vastaava tulva olisi tulossa Euroopan ulkopuoliseen korkean elintason maahan, vaikkapa Japaniin, Yhdysvaltoihin tai Australiaan, niin se tukittaisiin nopeasti ja voimaa käyttäen. Australia onkin tässä ollut päättäväinen, eikä sen maan maine ole sen kummempi kuin ennenkään.

      1. Sini sanoo:

        Mikä olisi sinun ratkaisu asiaan? Miten käsittelisit asian eri tavalla ja miten toimisit näiden pakolaisten hyväksi ja heidän tilanteensa helpottamiseksi? Vai onko ajatuksena pestä kädet ongelmasta ja antaa muun maailman hoitaa tilanne? Paljon puhetta ja arvostelua suuntaan ja toiseen. Olisi mielenkiintoisempaa kuulla miten ratkaisisit ongelman ja miten puuttuisit siihen sen jälkeen kun rajat on suljettu vai koetko että se ei silloin ole enää sinun tai meidän ongelma?

  16. tiina belov sanoo:

    Kiitos, kiitos, kiitos. Kiitos kun sanoitit sen mitä en itse osaa tällaisessa julkisessa keskustelussa sanoittaa. Tosin ajattelin kommentoida Slunga-Poutsalolle, että oletko oikeasti noin tyhmä, mutta se olisi ollut aivan asiaton ja minnekään-viemätön kommentti.

  17. Jaska sanoo:

    Jostain syystä kommenttini eivät mene läpi. Kokeillaan ilman linkkiä.

    ”Oma mielipiteeni on, että ajat ovat synkät, kun ihmisten kutsumista “elintasosurffareiksi” pidetään sivistyneeseen keskusteluun sopivana.”
    — Sehän kuuluu sivistyneeseen keskusteluun silloin, kun puhutaan oikeista elintasopakolaisista. Esimerkiksi lähes kaikki albanialaiset käännytetään, koska he tulevat tänne vain tienaamaan. Suomen sosiaaliturva on suurempi kuin albanialaisen keskipalkka.

  18. Ville V sanoo:

    Jo 1970-luvulla kansakoulussa puhuttiin ”kansainvaelluksista” ja niiden sanottiin olevan voimakkaasti maailmaa muuttava asia. Muistaakseni kansainvaelluksen syitäkin lueteltiin ja siellä varmaan oli asioita sodista huonoon elintasoon ja luonnonmullistuksiin saakka. Opettajakaan ei osannut oikein kertoa että mitä nuo kansainvaellukset oikein tarkoittavat, mutta niin vain tuokin asia tankattiin päähän.

    Olisiko tässä koko asiassa kyse kansainvaelluksesta?

  19. UivaNuiva sanoo:

    Minäkin afrikkalaisena joutomiehenä pyrkisin Eurooppaan. Sitä enemmän mitä helpompaa ja sosiaaliturvatumpaa se olisi. Ja kutsuisin sitä elintasosurffailuksi.

    Eurooppalaisena minä taas pyrkisin estämään itselleni haitallisen afrikkalaismaahanmuuton. Tosin eurooppalaisena ekonomistina minä tietenkin puhuisin afrikkalaisen puolesta, koska niin turvaisin urani ja paremman ihmisen statukseni.

  20. Leena sanoo:

    Siitä on lähdettävä, että turvapaikanhakijoita otetaan Suomen olosuhteisiin sopiva määrä ja autetaan heitä kotimaassaan koko maailman yhteisillä varoilla, esim. YK. Kyllä routa jne…

  21. Juha Käki sanoo:

    Helppoahan se on anonyymisti olla rasisti ja maahanmuuttokriitikko. Sen huomaa paitsi tämän kommenttialueen keskustelun tasosta. Empatia ja kapeakatseisuus ajaa puhumaan ihmisarvoa alentavaa ja empatianpuutteista tekstiä.

    Heikki Pursiaisella on kirjoituksessaan erittäin vahva pointti minkä allekirjoitan. Ei maahanmuutto Afrikasta ole ajamassa Eurooppaa afrikan tilanteeseen, vaan suurin osa ihmisistä sieltä on tulossa paremman elämän toivossa tänne. Näin tekisi myös suurin osa meistä. Ne jotka itkevät maahanmuuton kustannuksista, ovat sokeita sille faktalle, että talouseelämä elpyy parhaiten kun kulutus lisääntyy. Jos maahan tulee ihmisiä, jotka kuluttuvat ja pystyvät hyppäämään matalan koulutustason töihin, se on hyväksi koko taloudelle.

    Arvon rasistit, älkää yrittäkö olla maahanmuuttokriittisiä taloudellisin perustein. Annatte itsestänne idiootin kuvan. Sanoisitte vain suoraan mistä oikeasti kiikastaa. Kaikella rakkaudella.

    1. Juha Käki sanoo:

      Oho, johan tuli kirjoitusvirheitä, eli korjauksia:

      ”Sen huomaa paitsi tämän kommenttialueen keskustelun tasosta, myös maahanmuuttoon liittyvän keskustelun kokonaistasosta”
      ”Empatian puute ja kapeakatseisuus ajaa puhumaan ihmisarvoa alentavaa ja empatianpuutteista tekstiä.”

  22. UivaNuiva sanoo:

    Helppoa olla suvaitsevainen nimellään, kun ei tarvitse pelätä rangaistustoimia väärinajattelun johdosta. Edes idiootiksi ei julkisesti leimata, vaikka esittäisi absurdin naurettavia taloudellisia perusteita mokukiimalleen.

    1. Juha Käki sanoo:

      MOT

  23. amaootta sanoo:

    Miksei kukaan yritä asettautua Slunga-Poutsalon asemaan? Miksei yritetä ymmärtää, mitä hän tavoitteli ulostulollaan? Mitkä olivat hänen kannustimensa?

    1. Juha Käki sanoo:

      Yritin, mutta huomasin, että lokerointi ja ”me vs he”-ajattelumalli ei kanna pitkälle ihmisarvon, humanismin, Suomen eikä edes koko maailman kannalta. Ymmärrän Slunga-Poutsalon näkökulman, mutta en ole siitä samaa mieltä hänen kanssaan.

      1. UivaNuiva sanoo:

        Sinähän juuri olet esitellyt me vs. he -ajatteluasi ja ilmeisesti koet sen kantavan.

      2. Juha Käki sanoo:

        Eriävään mielipiteen kommentointi edustaa tuota mentaliteettia mielestäsi? Jos haluat antaa itsestäsi ja asiastasi hyvän kuvan keskustelukumppanillesi, suosittelen tuomaan perusteluita ja noudattamaan hyviä keskustelutapoja 😉

    2. OR sanoo:

      Se, että ihmiset vastaavat insentiiveihin toiminnallaan, ei poista ihmisen omaa vastuuta päätöksistään, eikä luo muille mitään velvoitteita. Myös ISISin päidenkatkojaksi alkanut nuorukainen vastaa insentiiveihin, mutta tarkoittaako se sitä, että perheenisä Pursiainen olisi myös samassa tilanteessa katkomassa ihmisten päitä, tai luoko se muille jotain vastuita tarjota tälle tulonsiirtoja? Liberaalit eivät tietenkään vatusta hyväntekeväisyyttä, mutta eivät katso, että se olisi valtion tehtävä. Muiden köyhyys tai epäonni ei luo mitään laillista velvoitetta pakottaa muut palvelemaan epäonnisia, tämä on sosialismia.

  24. t.u sanoo:

    Mikä on amerikkalaisten vastuu ? Mielestäni jenkkien tulisi kantaa iso vastuu lähi-idän kriiseistä ? Venäläiset taas ovat täysin ulkopuolisia tässä asiassa.

  25. En Patia sanoo:

    Tässä on linkki Yhdysvaltain kongressin kirjastosta löytyvään elektroniseen kopioon Washington Herald -lehden numerosta vuodelta 1914: http://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045433/1914-06-20/ed-1/seq-1/. Tohtorit olivat on tutkineet apinan kaltaista suomalaista siirtolaista, joka oli sitten käännytetty takaisin kotimaahansa. Lehdessä todetaan valitellen, että amerikkalaisten korkea sosiaaliturva ja helpot olot houkuttavat suomalaisten kaltaisia laiskoja, jälkeenjääneitä puoliapinoita, jotka eivät pysty selviytymään vaikeammissa olosuhteissa. Kanssaihmisten inhimillisyyden kieltäminen on ollut ”maahanmuuttokriitikkojen” ainoa argumentti niin kauan kuin heitä on ollut.

    1. UivaNuiva sanoo:

      Artikkelissa puhuttiin yksilöistä,ei ”suomalaisten kaltaisista”.
      Se ei ole inhimillisyyden kieltämistä, että tiedostaa ihmisten hyödyllisyydessä olevan eroja.
      Ainoa argumentti?

      Mitä se, että sinun piti valehdella noin paljon asiaasi ajaaksesi kertoo sinusta ja asiastasi?

  26. amaootta sanoo:

    Tämän päivän HS:n mukaan ”Saksalaiset ovat aiemmin esittäneet, että EU:n tulisi karsia pois niin sanotut elintasopakolaiset,”. Olisiko Slunga-Poutsalo saksalaisten linjoilla?

  27. Unelmahöttö sanoo:

    Tämä bloggaus näyttäytyy entistä naurettavammalta nyt, kun on selvinnyt, etteivät irakilaiset tule Suomeen, koska sota, vaan Suomen löysä linja muihin maihin verrattuna.

    Suosittelen Heikki Pursiaista lukemaan vaikkapa Riikka Purran blogia. Hän käsittelee näitä asioita kylmän viileästi, järki päässä, eikä tällaisella empatia höpönlöpöllä.

  28. Eija sanoo:

    Odotan maailmanaikaa, jolloin eurooppalaiset kansat taas vuorostaan vaeltavat etelään. Sellaistakin on nähty. Historia opettaa, jos kukaan jaksaa kuunnella.

  29. Heikki sanoo:

    Riippuu tietysti siitä mihin taloustieteen koulukuntaan tietelijä itse kuuluu, että onko miten empaattinen ja ajatteleeko muiden toimivan rationaalisesti. Esimerkiksi Neoklassinen, Marxilainen ja Keynesilainen suunta näkee yksilöt hyvin erilaisesti.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa