Happotesti

Happotesti

Olet tilanteessa, jossa saat valita minkä tahansa maan, minne voit muuttaa asumaan. Vertailet vaihtoehtoja ja pohdit erilaisia kriteereitä. Minne muuttaisit?

Kuinka monella valinta kohdistuisi Suomeen? Tämä ajatusleikki tulee erityisen merkittäväksi silloin, kun sinulla ei ole mitään aikaisempia siteitä kyseiseen maahan.

Yllä oleva tilanne on periaatteessa lähes jokaisella maapallon asukkaalla Suomen osalta. Meitä on vain muutama hassu miljoona miljardien joukossa. Olemme pääosin merimatkan päässä, Pohjoisnapaa lähellä ja muutenkin hiukan eristyksissä maailman menosta.

Mitä tarjottavaa meillä on maapallon muille asukkaille? Kuka on valmis muuttamaan pohjoisempaan, kylmempään ja vieraaseen ympäristöön? Millaisia kannustimia tarjoamme tänne tuleville maahanmuuttajille, jotka eivät ole tukiaistemme perässä?

Muuttaisitko nyky-Suomeen Saksasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Singaporesta, Australiasta tai Ranskasta?

Tällainen vertailu asettaa meidät todellisten kysymysten äärelle. Olemme kilpailukykyinen ja dynaaminen yhteiskunta vain, jos ihmiset ovat valmiit vapaaehtoisesti muuttamaan tänne ja luomaan lisää hyvinvointia.

He katsovat, että heillä on paremmat elinolosuhteet ja ympäristö toteuttaa itseään ja luoda uutta vaurautta. Näin tapahtui muutama sata vuotta sitten.  Skottilainen insinööri James Finlayson perusti 1820-luvulla tehtaan Tampereelle. Georg Granz Stockmann saapui Lyypekistä ja ryhtyi kauppiaaksi Helsingin keskustassa muutama vuosikymmen myöhemmin.

Yritysten osalta tämä on jo arkipäivää. Globaali kilpailu pakottaa hakemaan parhaat toimintaympäristöt kulloisellekin toiminnalle. Isänmaanrakkaudesta on vähän hyötyä, jos perusasiat eivät tue toimintaa. Asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan yritystoiminnasta, joka ei luo lisäarvoa loppukäyttäjälle. Näin toimii jokainen ostaessaan tuotteita ja palveluilta.

Äänestämme ostopäätöksissä euroillamme ja kerromme yrityksille samalla mitä, miten, missä, kenen toimesta ja kuinka paljon tuottaa palveluita ja tuotteita meille. Jätämme yksityiskohdat tuottajien huoleksi, mutta osoitamme päätöksemme selkeästi: joko ostamme tai jätämme väliin.

Julkinen valta voi vain ohjailla yhteiskunnallista toimintaa. Se voi parantaa tai heikentää kannustimia, elinolosuhteita ja perusrakenteita. Nämä ovat mahdollistajia, joiden varaan todellinen vaurauden luominen rakentuu. Loppukädessä päätökset tekevät jokainen yksilö ja yritys itse. Jos olosuhteet eivät miellytä, jätetään jotain tekemättä tai muutetaan muualle.

Milloin näemme otsikoita, joissa valitetaan liiallisesta yrittäjien, yritysten ja korkeastikoulutettujen työntekijöiden ryntäyksestä Suomeen?

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

5 kommenttia artikkeliin “Happotesti

  1. Juha sanoo:

    Quo vadis? kysyivät jo muinaiset latinistit.

    Kaikki tiet vievät Roomaan, tarkemmin sanottuna Vatikaaniin. Suhteellisesti suurin osuus ulkomailla syntyneitä on Vatikaanissa: 100%. Vanavedessä seuraavat UAE (83.7%) ja Qatar (73.8%). Monacokaan ei ole kaukana kärjestä (64.2%).

    Absoluuttisin luvuin kolmen kärki näyttää seuraavalta:

    1. USA: 46 milj.
    2. Venäjä: 11 milj.
    3. Saksa: 10 milj.

    (Lähde: Wikipedia – List of countries by foreign-born population)

  2. Mikko sanoo:

    Juha, kommenttisi osoittaa, että Petri muuttovoittomittarissa on ongelmia eikä sitä kannata ottaa ihan kirjaimellisesti. Petrin tarkoittamaan ajatukseen noista mainitsemistasi maista soveltunevat vain Saksa ja USA. Muut esimerkit johtavat keskustelun sivuraiteille:
    Qatar&UAE – saamme paljon tulijoita kun löydämme Suomesta ehtymättömän luonnonvaran, jonka hyödyntämisestä seuraa pitkäkestoinen työvoimapula
    Vatikaani&Monaco – saamme paljon tulijoita kun jaamme Suomen pikkuvaltioiksi (esim. uusimaa itsenäiseksi) -> jokainen pääkaupunkiseudulle muualta suomesta muuttavat lasketaankin ulkomaaltatulijaksi
    Venäjä – saamme paljon tulijoita Suomeen jos lähialueillamme esim. Ruotsissa on turvallisuusongelmia -> ihmiset hakeutuvat lähelläolevaan turvallisempaan paikkaan.

    1. Juha sanoo:

      Mikko, Petri on aivan oikeassa: ”Meitä on vain muutama hassu miljoona miljardien joukossa.”

      Jos Suomen asukastiheys olisi sama kuin Brittein saarilla, olisimme Euroopan väkirikkain valtio (Venäjän jälkeen). Kiinaa emme saisi kiinni silloinkaan. Muuttovoitto tai -tappio ei ehkä sittenkään ole maan tai valtion tuloslaskelman viimeinen rivi.

      Paremman kuvan antaa monipuolisempi mittaristo: valitaan satunnaisesti tusina ”hyvinvoinnin” mittareita (BKT per capita, lapsikuolleisuus, ilman puhtaus, jne.) ja painotetaan niitä satunnaisesti. Toistetaan N kertaa. Mikä maa kuuluu kymmenen kärkeen melkein aina?

      Newsweek valitsi takavuosina Suomen maailman parhaaksi maaksi.

  3. Eero Hauskamaa sanoo:

    Pulmallinen kysymys eikä sen ratkaiseminen ainakaan helpotu globaalin kilpailun myötä. Pohjoiselle sijainnille emme voi mitään, mutta esimerkiksi verotuksen puolella voisi olla pohdittavaa enemmänkin. Kyse on lähinnä alv-kannoista ja joistakin kulutusveroista. Lopuksi todettakoon, että kansallinen sosiaaliturvajärjestelmä on täysremontin tarpeessa. Nykymuotoisena sillä ei nähdäkseni ole tulevaisuutta maahanmuuton näkökulmasta.

    1. Juha sanoo:

      Eero, ken on maassa rikkahin?

      1. Gennadi T., venäjänsuomalainen kaksoiskansalainen, joka asuu Sveitsissä?
      2. Chaim Z., suomenjuutalainen, joka asuu Lontoossa ja omistaa puoli Las Vegasia?

      Maahan- ja maastamuuttajia 1. ja 2. polvessa.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa