Hyvästä naapurista parempi naapuri?

Venäjän demokratian ja ihmisoikeustilanteen momentum

Putinin ja Medvedevin ”tandem”, jossa valtaa pyritään järjestelemään vaalituloksista riippumatta, on kohtaamassa kasvavaa kritiikkiä. Tähän mennessä Venäjällä on siedetty vanhan KGB-järjestelmän miestä, koska Putin on luvannut ja tuonutkin vakautta Jeltsinin 1990-luvun kaaokseen. Mutta internet ja lisääntyvät keskiluokan matkat ja kontaktit Eurooppaan tuovat uusia vertailukohtia: Venäjän valtaeliitiltä näyttää puuttuvan ryhdikäs yhteiskuntamoraali. Maan demokratia on kiistatta puutteellinen ja läpinäkymätön, korruptio rehottaa ja ihmisten eriarvoisuus kasvaa. Yksilön ihmisoikeudet ovat kaukana Pohjoismaiden tasosta. Periferian viisikymppinen alkoholistimies on mahtavan Venäjän epätoivoinen, voimaton irvikuva. Mihin suuntaan Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanne on menossa? Olkoon vallassa keväällä kuka tahansa, demokratia- ja ihmisoikeusasiat kaipaavat uudistusta.

Eräs Venäjän olojen vahva asiantuntija maalasi varsin kielteisen kuvan Venäjän tilanteesta. Pohjanoteeraus oli hänen mukaansa ilmoitus, jonka mukaan maan johto oli jo noin vuonna 2000 suunnitellut hallitsemisen vuoteen 2024 saakka. Tällainen osoittaa piittaamattomuutta edustuksellisesta demokratiasta ja osoittaa myös, ettei mitään muutoksia haluta tehdä. Kremlissä on eräiden kansainvälisten arvioiden mukaan kyynistä väkeä, joka haluaa vain maksimoida omat voittonsa, valtion hyvinvoinnista piittaamatta.

Kansainvälisen tarkkailijan näkökulmasta Venäjää vaivaa kaikkien alojen stagnaatio. Tämän uuden pysähtyneisyyden ajan takana on nykyisen valtaeliitin käyminen puolustuskannalle. Omat materiaaliset ja poliittiset edut ovat jo varsin mittavat, joten toiminta keskittyy saavutettujen asemien turvaamiseen, ei uudistuksiin. Esimerkiksi Putin on kansainvälisten tarkkailijoiden arvion mukaan ansainnut huomattavan henkilökohtaisen omaisuuden, jonka suuruutta on myös ajoittain spekuloitu ulkomaisessa lehdistössä.

Valtiovarainministeri Kudrinin ero oli menetys, koska hän oli puolustanut menokuria. Jos öljyn hinta romahtaa, Venäjällä tulee olemaan vaikeuksia hankkia rahoitusta markkinoilta. Aiemmat yritykset saada ruplamääräisiä velkapapereita kaupaksi eivät ole onnistuneet. Talouden romahtaessa nähtäisiin myös venäläisten pääomien pako ulkomaille. Erityisen suosittuja kohteita tulisivat olemaan Kypros ja Luxemburg. Talousvaikeuksissa piilee myös lisääntyvä kansalaisten tyytymättömyyden siemen, kun mahdollisuudet sosiaalipalveluiden järjestämiseen ja eläkkeiden turvaamiseen heikkenisivät dramaattisesti.

Korruptio on massiivinen ongelma, mutta räikeimpien tapausten paljastamisen on koettu tulleen viime aikoina helpommaksi. Alueelliset erot korruption yleisyydessä ovat valtavia. Pienemmillä paikkakunnilla kansalaiset ovat jo aiemmin nousseet osoittamaan mieltään törkeimpien tapausten paljastuttua. Ihmiset myös uskaltavat pitää ääntä kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta ja esimerkiksi hakea oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

”Voimaministeriöiden” resursseja vahvistetaan, samoin kuin armeijaa, mikä viittaisi erään arvioijan mukaan varautumiseen levottomuuksiin maassa ja öljyn hinnan laskun taloudellisiin vaikeuksiin. Levottomuudet ovatkin jo joulukuussa 2011 toteutuneet – mikäli öljyn hinta vielä laskee  ja Venäjän vientitulot vähenevät, tässä on lisäsyy levottomuuksille.

Eräitä demokratiaan liittyviä kysymyksiä: journalismi ja journalistit

Venäjällä TV ja suurimmat lehdet ovat kritiikittömiä Putinin mainostajia. Eräät vähälevikkiset lehdet saavat olla erittäin kriittisiä, ja pieni kaapeli-tv-kanava. Niitä ei pidetä pienuutensa takia uhkana. Viime aikoihin asti internet on ollut opposition vahva äänitorvi ja internet nähdäänkin ”ulottuvuutensa” takia suurempana riskinä vallanpitäjille.

Monet tarkkailijat seuraavat Internetissä käytävää keskustelua, joka on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vapaata. Esimerkiksi joidenkin blogien toimintaa on häiritty. Kaiken kaikkiaan Internetin vapaus ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toiminta verkkoympäristössä ovat harvoja valopilkkuja, kun Venäjän yhteiskunnan lähitulevaisuutta arvioidaan. Entä maakunnat: onko eriäville mielipiteille enemmän tilaa paikallismediassa kuin valtiollisilla kanavilla?

Erään tarkkailijan mukaan Venäjällä ja Moskovassa journalistit eivät elä samalla tasolla ihmisoikeuksissa kuin länsimaissa. Aina ei kuitenkaan ole niin, että henkilön ihmisoikeuksia loukattiin, koska hän oli journalisti, vaan taustalla oli muita tahoja.

Toimittajat ovat uhattuina useimmin tapauksissa, joissa he ovat astuneet jonkun taloudellisten intressien varpaille, kuten Himkin metsän läpi rakennettavan moottoritien tapauksessa.

Lisää ihmisoikeusaiheita: uskonnot ja armeija

Juutalaisilla on ongelmia ja Moskovassa on myös ortodoksijuutalaisia. Juutalaiset: ”Cover your kipa”. Kaikki näyttävät samanlaisilta, moni menestyneimmistä venäläisistä on juutalainen.

Helluntailaiset ja jehovat saattavat kohdata hallinnollisia kiusoja. Jotkut organisaatiot ja niiden kirjallisuus ovat kiellettyjä ekstremisminä, vaikka niiden toimintaan ei liity mitään väkivaltaa. Jehovilla on ongelmia asepalveluksessa; vaihtoehtoinen palvelus ei kuitenkaan ole aito ongelma.

Jehovan todistajilla on ongelmia Venäjällä. Ortodoksinen kirkko ei pidä vastustajista. Ortodoksit puhuvat ihmisarvosta, mutta ymmärtävät oikeistoekstremismiä ja pitävät vallan lähellä olemisesta. Ortodoksien mentaliteetti ihmisoikeusloukkauksiin saattaa olla fatalistinen: ”Sinulla on oikeus lyödä ja sinulla on oikeus tulla lyödyksi.” Ortodokseilla on myös omia ekstremistejään, joiden johtajana on Vsevolod Chaplin.

Varusmiesten pahoinpitelyä ja simputusta toteuttavat useimmiten sopimussotilaat, jotka asuvat kasarmeilla. Muualla asuvat upseerit pystyvät valvomaan heikosti toimintaa. Pahoinpitelyjä ja vakavia simputus-tapauksia, joista osa johtaa uhrin kuolemaan, tapahtuu vuosittain satoja.

Maahanmuuttoa suomeen?

”Brain drain” -ilmiötä Venäjältä kiihdyttävät huonot näkymät monilla korkean osaamistason aloilla: esimerkiksi fyysikoille ei ole välttämättä tarjota kunnon tutkimusvälineitä. Hyviä insinöörejä tarvittaisiin nykyiselle valta-alalle energiateollisuuteen tuotannon tehostamiseksi. Venäjän taloudessa on pystyttävä hyödyntämään ”human resources” paremmin.

Mikäli tilanne kuitenkin huononee, enemmän venäläisiä alkaa pyrkiä pidemmäksi aikaa Suomeenkin. Kyse tuskin on niinkään turvapaikanhakijoista ainakaan ensi alkuun, vaan pikemminkin varakkaammasta väestä, joka hankkii Suomesta talon ja pankkitilin ja voipa pyrkiä myös Suomen työmarkkinoillekin.

Tulevaisuudenkuvia

Duumanvaalit ja joulukuun lopun mielenosoitukset antoivat esimakua tulevasta. Putinin-Medvedevin tandem ei enää voi toimia tällaisenaan – kulissien takainen järjestely on tullut liian näkyväksi ja järjestelyä pidetään ylimielisenä ja liian kaukana oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteista. Internet jakaa jatkuvasti uutta tietoa, eikä KGB-taustainen, suljetulla tiedolla toimimaan oppinut Putin pysty tällaisessa ympäristössä parhaiten operoimaan. Levottomuudet ovat jo lisääntyneet – jopa ilman öljyn hinnan oleellista laskua!

Presidentinvaalit 2012 tulevat olemaan merkittävä vedenjakaja. Mikäli Putin voittaa, joko melko rehellisesti tai melko epärehellisesti, on olemassa kaksi mahdollista skenaariota: Joko Putin ymmärtää, että muutokset ovat välttämättömiä, ja tällöin alkavat sellaiset varovaiset uudistukset, jotka eivät kuitenkaan tänä kuutena vuotena horjuta hänen ja hänen esikuntansa asemaa tai valtaa.

Toinen mahdollisuus on, että Putin voittaessaan tulee vahvistamaan omia turvakoneistojaan ja turvaamaan oman sekurokratiansa ja lähipiirinsä edut. Oppositiossa kytee katkeruus ja levottomuuksiin puututaan voimatoimin. Tällaisessa tilanteessa vakavat konfliktit ovat mahdollisia. Ei ole poissuljettua, että esimerkiksi Pietarin alueelta pyrkisi Suomeen toisinajattelijoita, turvaan.

Epätodennäköisin vaihtoehto on, että Putin ei voita, jolloin hän joko tunnustaa häviönsä ja siirtyy ulkomaille, nauttimaan omaisuudestaan. Epätodennäköistä on, että hän käyttäisi turvakoneistojaan vallan saamiseen, jossa tilanteessa kyse olisi tietysti vallankaappauksesta ja Venäjä siirtyisi sotilasvallan kaltaiseen diktatuuriin.

On tietysti mahdollista, että Putinin hävitessä demokratiamielisempi presidentti tulee valtaan, mutta automaattinen seuraus ei ole vakaa ihmisoikeuskehitys. Nationalismi ja ääriliikkeet, joiden laitonta toimintaa on pyritty nyky-Venäjällä syyttämään, saattavat saada jälleen lisää jalansijaa, demokratian varjolla. Suomen etu ei automaattisesti vahvistu, mikäli äärimielinen tai Suomea kokonaan tuntematon henkilö tulee valtaan.

Vähimmällä ihmisoikeuskärsimyksellä taidettaisiin päästä sillä, että Putin voittaa vaalit, mutta ymmärtää kuitenkin aloittaa maan aidon demokratisoinnin ja ihmisoikeuksien edistämisen, jotta kuuden vuoden päästä maa olisi valmis demokraattisempaan ja oikeudenmukaisempaan presidenttiin. Valitettavasti tämä ”hitaan kiiruhtamisen” skenaario taitaa tällä hetkellä olla monen mielestä liian hidas.

Venäjällä on muutoksen polttoja ja on Suomen kannalta toivottavaa, ettei luukkuja laiteta kiinni, ennen kuin palo on muuttunut luonnolliseksi energiaksi. Muuten seuraukset voivat tunnetusti olla hengenvaaralliset.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa