Innovaatio-Suomi, Uber-kuskit ja Taksiliiton etsivät

Innovaatio-Suomi, Uber-kuskit ja Taksiliiton etsivät

Viikonlopun lehdissä puhuttiin taas Uberista, takseista ja liikennepolitiikasta. Uutiset kirvoittivat seuraavat ajatukset.

Vaino pahenee

Uber-kuljettajien vaino jatkuu ja jopa pahenee. Taksiliitto on ottanut käyttöön entistäkin kovempia keinoja kilpailun torjumiseksi. Liitto on palkannut yksityisetsiviä tilaamaan kyytejä ja sitten ilmiantanut kuljettajia etsivien saamien tietojen perusteella.

Ilmeisesti osalla Uber-kuljettajia on ollut vakaviakin rikoksia sisältävä rikosrekisteri. Mutta Taksiliiton etsivät eivät ole ilmiantaneet pelkästään näitä, vaan kaikki kuljettajat joiden henkilöllisyyden ovat pystyneet selvittämään. Oli miten oli, Taksiliiton toiminta on ennenkuulumatonta. Se on näyttää todella palkanneen jonkinlaisia gorilloja vakoilemaan ja ilmiantamaan Uberia ajavia ihan tavallisia suomalaisia.

Poliisitutkinnassa on nyt 200 kuljettajaa, joista tietenkin vain osa Taksiliiton narauttamia. Joka tapauksessa poliisi käyttää niukkoja voimavaroja tutkiakseen kahtasataa ihmistä, joiden ainoa rikos on ollut kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen.

Vielä käsittämättömämmäksi tämän tekee se, että kuljettajien toiminnasta rikollista tekevä lainsäädäntö on muuttumassa. Eduskunnan käsittelyssä oleva Liikennekaari poistaisi taksilupien määräsääntelyn ja samalla mahdollistaisi Uberin laillisen toiminnan. Maan hallitus on siis todennut, että Uberin kieltävä laki on huono ja sitä pitää muuttaa. Uber-kuskeja vainotaan toiminnasta, joka on mitä todennäköisimmin laillista viimeistään parin vuoden päästä. Tämä on kaikin puolin järjetöntä ja epäoikeudenmukaista.

Pari vuotta on ikuisuus

Uberin vainon perustana oleva taksilupien määräsääntely muuttuu siis näillä näkymin heinäkuussa 2018. Viive johtuu lakimuutokseen sisältyvästä siirtymäajasta. Siirtymäajalle ei ole mitään muuta syytä kuin Taksiliiton saaminen lainsäädännön taakse.

Siirtymäaika on kuitenkin kallis ja tyhmä tapa lahjoa Taksiliiton jäseniä. Liikennemarkkinat kehittyvät nyt niin nopeasti, että kaksi vuotta on ikuisuus. Samassa Helsingin Sanomien jutussa, jossa kerrottiin Taksiliiton viimeisistä tempauksista, kerrottiin myös Maas Global -yhtiön Whim-palvelusta. Palvelun avulla ihminen voi kiinteän kuukausimaksun maksamalla liikkua joustavasti paikasta toiseen. Matkustaja kertoo mistä mihin hän haluaa mennä, ja palvelu hoitaa sopivan yhdistelmän raitiovaunuja, busseja, takseja ja vuokra-autoja.

Kaksi asiaa tuntuu selvältä. Ensiksikin, uudenlaisia digitaalisia liikennepalveluja syntyy vauhdilla. Toiseksi, Suomen aataminaikuinen sääntely hidastaa ja estää näiden syntymistä ja käyttöönottoa täällä. Esimerkiksi eri matkustustapoja yhdistäviin palveluihin ei voida liittää kyydinjakopalveluita, koska ne ovat laittomia. Innovaatio-Suomi siis jättäytyy tahallaan jälkeen liikennepalveluiden kehityksestä muutaman taksikuskin tähden.

Olisikin ollut huomattavasti parempi ostaa taksit puhtaalla rahalla. Siirtymäkauden sijasta takseille olisi voitu antaa ”siirtymätukea” tai ”innovaatiorahaa” vastineeksi suostumisesta liikenteen vapauttamiseen nopeammalla aikataululla. Niukkoja verovaroja olisi toki valunut takseille, mutta parempi sekin kuin kehityksen jäädyttäminen liki kahdeksi vuodeksi. Samalla taksien tukemisen kustannus olisi tullut näkyviin. Siirtymäkauden aiheuttamaa vahinkoa on vaikea havaita.

Kysymys ei siis ole Uberista vaan liikenteen tulevaisuudesta. Uber voi menestyä tai olla menestymättä. Uber voi olla yksi digitaalisen liikenteen voittajista tai sitten se voi hävitä taloushistorian roskakoriin. Mutta on selvää, että autojen ja kyytien jakamispalvelut yleisemmin muodostavat osan lähitulevaisuuden liikennejärjestelmästä.

Jos siis Suomi haluaa olla liikenteen eturintamassa, se ei voi ampua itseään jalkaan hidastamalla uusien teknologioiden käyttöönottoa vanhoja tuottajia suojatakseen.

Kyydinjakopalvelut ovat turvallisia

Taksiliitto yrittää tietenkin mielipidevaikuttamisellaan luoda kuvaa Uberista  turvattomana, laittomaan taksiin rinnasteisena kulkuvälineenä. Tosiasiassahan sekä kuljettaja että kuljetettava tunnistetaan jokaisessa kyydissä, joten rikos ei kannata. Myös matkareitin voi tarkistaa, joten edes turistien kuljettaminen kiertoteitse on tavallista taksia vaikeampaa.

Kaupan molempien osapuolien tunnistaminen on yksi keskeinen seikka, joka tekee sääntelystä tarpeetonta. Turvallisuus on sisäänrakennettuna digitaaliseen palveluun toisin kuin lennosta napattavaan taksipalveluun.

Ryyditän tätä vielä henkilökohtaisella palvelukertomuksella, korostaakseni kokemusasiantuntijuuttani myös liikennepalveluiden alalla.

Henkilökohtainen tarina

Lopuksi haluan jakaa henkilökohtaisen palvelukertomuksen. Uberin tuoman kilpailun vaikutus on tuntunut Helsingin taksipalveluissa jo pitkään. Vuosikymmeniä palvelutaso oli sellainen, että taksin tilaaminen ei tarkoittanut, että taksi varmasti tulisi. Keskus ilmoitti aina, että ellei autoa kuulunut kymmenen minuutin sisällä, asiakkaan tuli soittaa uudestaan. Jos ketään ei kiinnosta tulla kuljettamaan, se on asiakkaan ongelma.

Uberin tultua Helsingin taksi on ottanut käyttöön erilaisia palvelusovelluksia. Taksi Helsinki -niminen sovellus jopa matkii Uberia siinä määrin, että sillä voi maksaa matkan ja seurata taksin etenemistä kartalla. Mutta palvelu ei yllä aivan Uberin tasolle.

Pari viikkoa sitten istuin kahvilassa ja minun piti tehdä sen jälkeen lyhyt matka työpaikalle. Uberin tulo näytti kestävän liian kauan, joten tilasin taksin. Sain auton, mutta jostakin syystä se oli kilometrien päässä Länsisatamassa. Tuntui älyttömältä ja olin varma että lähempänä täytyi olla useita takseja.

Sovelluksessa ei ole peruutusnappia, joten autoa ei voi peruuttaa. Kuskille voisi ehkä soittaa ja peruuttaa matkan, en ole varma. Mutta koska olin lämpimässä kahvilassa ajattelin että kestän pitkän odotuksen.

Lopulta auto saapui ja ilmoitin matkakohteen. Kuten sanottua, matka oli lyhyt. Päämäärä oli huomattavasti lähempänä kuin taksin lähtöpaikka. Kuskia harmitti, että oli tullut niin kaukaa. Koko matkan hän motkotti minulle, miten minun ei olisi pitänyt tilata taksia vaan mennä kadulle tai lähimmälle tolpalle. Yritin piipittää, että käytin sovellusta ja että minulla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa että hän oli joutunut ajamaan niin kaukaa. Mielessäni ajattelin, että koko sovelluksen ajatus on se että maksaja istuu lämpimässä ja auto liikkuu.

Taksikuskia tämä ei kuitenkaan lepyttänyt, vaan hän toisteli vain miten paljon kadulla olisi ollut takseja ja miten väärin olin toiminut. Uberin kansainvälisessä ilmapiirissä keskustelut ovat yleensä mukavampia.

Tarina kertoo siitä, miten monopoliasemaan tottunut palvelu toimii. Asiakkaan kuuluu nähdä vaivaa kyydin saadakseen, ei päinvastoin.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

37 kommenttia artikkeliin “Innovaatio-Suomi, Uber-kuskit ja Taksiliiton etsivät

  1. Edelleen odotan milloin tulee KansalaisUber, jolla jokainen voi tarjota kyydin ja saada siitä kulut kattavan mikromaksun. Ehkä jopa voisi olla applikaatio, jolla voisi käyttään matkakorttia..
    Mutta virkamiehistö on sitä mieltä että HE tietävät paremmin minkälaisia palveluita kansa tarvitsee ja sitten rahastaa tieveroilla, ruuhkamaksuilla tai vastaavilla itselleen epämieluiset pois tarjoamasta liikkumispalveluita.
    Tätä odotellassa kimppakyytisivustot kehittyvät toivottavasti reaaliaikaisempaan suuntaan.

    1. Kuhnuri sanoo:

      Tuota minäkin odotan. Varsinkin maaseudulla kulkee linja-autoja todella harvoin ja olisi fiksu systeemi, kun kaupunkiin mennessä voisi ottaa jonkun muunkin kyytiin.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Valitettavasti uudet sovellukset eivät ole tuoneet lisää rahaa elikkä kyytiä normitakseille.Kyllä hinta on ratkaisevin ja siihen tulee muutos kuin Uber joutuu veronmaksuun ja Suomen älyttömään yrityslainsäädännön uhreiksi jossa ei mitään voi tehdä halvalla.Bengt Holmströmin sanoi jo verokiilasta ja se on totta.Odotan sitä päivää että taksi työt olisi verovapaita ja ilman eläkemaksupakkoa niinkuin Ubertaksissa nytt tällä hetkellä.

  3. klaus kultti sanoo:

    Mielestäni Taksiliiton menetelmät ovat aika näppäriä ja niitä pitäisi soveltaa paljon nykyistä laajemmin. S-ryhmä voisi palkata yksityisetsiviä seuraamaan K-kauppiaita yötä päivää; voi sitä rikosten ja moraalittomuuden määrää, joka todennäköisesti paljastuu. Finnair voisi palkata yksityisetsivien armeijan seuraamaan Norwegianin työntekijöitä. Ei lentohommiin voi palkata porukkaa, joka ei pysty itsekontrolliin, jonka puutteesta pienikin rike on selvää näyttöä. Ja isoimmat taksiyritykset voisivat palkata yksityisetsivät raportoimaan pienten taksiyritysten ja niiden kuskien rikkomuksista; päästäisiin eroon epäterveestä kilpailusta. Tuleepa minullekin mieleen pari ihmistä, joiden perään laittaisin yksityisetsivät, jos vain olisi varaa.

    1. Jani Wallenius sanoo:

      Nyt onkin kysymys siitä että alalla toimii tällä hetkellä lainvastaista palvelua tarjoavia toimijoita. Kyllä siinä on K tai Sryhmäkin kyselemässä jos joku tulee myymään pimeästi tuotteita

  4. Ulf Fallenius sanoo:

    Mutta oikeasti milloin työvoima ja varsinkin virkamiehet saadaan vapaan kilpailun piiriin missä halvin tarjous voittaisi.Älytöntä että jollekin pitää maksaa lomakorvauksia sairaspäiviä tai eläkettä.Kaikki työntekijät Ubervälityksen alle ja ilman työnantajavastuuta ja yhtiön määrämällä hinnalla ja 20% välityspalkkiota jotta veroparatiisiyhtiö voisi hyvin.Jos tämä on liberalismia ja vapaata kilpailua niin sairas on se tie yksilön kannalta.

    1. Antti sanoo:

      Tuota tahtotilaa päin ollaan vahvasti menossa. Ratkaisu kaiken työn lopulliseen halpuuttamisen alle välttämättömien elinkustannusten kulkee nimellä ”alustatalous”.

      Periaatteessa kaikki ihmistyö voidaan pilkkoa palasiksi ja uudelleenorganisoida huutokaupattavaksi erilaisten digitaalisten portaalien läpi. Yhdysvalloissa pisimmälle on ehtinyt ”task rabbit” – niminen sovellus.

      Esim nyt työtehtäviään kokoaikaisena vakituisessa työsuhteessa tekevän asiantuntijan kuukauden työ pilkotaan huutokaupattaviksi kokonaisuuksiksi jotka voivat kestoltaan vaihdella mitä tahansa tunnin ja kuukauden väliltä. Työntekijäkandidaatit ”yrittäjät”- kirjautuvat sovellukseen, todistavat kelpoisuutensa tehtävien vastaanottajina ja tarjoutuvat tekemään työn jotakin hintaa vastaan. Työn tarjoaja valitsee suorittajaksi halvimman tarjouksen tehneen ”yrittäjän”.

      Parasta tässä on se että globalisaation aikakaudella potentiaalisina työn suorittajina voi olla kuka tahansa planeetalta jos tehtävä ei edellytä jonkin erikoisen kielen hallintaa tai jotakin spesifisen kulttuurialueen tuntemusta.

      Kun tämä etenee niin päästään kaikki eroon ammattiliitoista, eläkkeistä ja sosiaaliturvasta, sekä elämiseen riittävistä palkoista. Ja kohta sen kuuluisan nyt linja-autoon mahtuvan joukon maailman varakkaimpia yksityishenkilöitä joka omistaa yhtä paljon varallisuutta kuin puolet maapallon ihmisistä yhteensä kuljettamiseen riittääkin pelkkä taksi – ja uberillä mennään !

      Ihanaa !

      1. klaus kultti sanoo:

        Symmetria vaikuttaa olevan varsin tuntematon käsite näissä keskusteluissa. Onko ikinä tullut mieleen, että kun työ pilkotaan palasiksi myös työnanto pilkotaan palasiksi. Näin tulee tarjolle paljon hommia, joita ei ennen tullut, koska työntekijät piti palkata vähintään kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi. Onko tämä paha asia? Oman pitkän kirjoituksensa ansaitsee sen päivittely, mikä on sellaisten ihmisten kognitiivinen taso, jotka uskovat Oxfamin ja muiden huijareiden tarinoita siitä, että pieni määrä ihmisiä omistaa suuren osan maailman varallisuudesta. Kenties joku heistä, kenties sinä, tarjoat käyttökelpoisen määritelmän siitä, miten määritellään varallisuuden arvo.

    2. Antti sanoo:

      Ei tuo nyt niin kovin pitkää päivittelyä tarvitse.

      Oxfam rakentaa raportin yhdessä Sveitsiläisen Credit Suissen kanssa ja arviot superrikkaiden varallisuudesta vs ”planeetan köyhemmän puoliskon varallisuus” ovat suoraan Credit Suissen lukuja.

      CS huomauttaa vielä että varakkaimpien osalta luvut ovat mitä todennäköisimmin alakanttiin sillä kaikki omaisuuserät eivät ole pankilla tiedossa.

      Voidaan toki tässä klausin kanssa kahteen mieheen päivitellä vaikka loputtomiin ja väännellä sitä miten mikäkin varallisuus missäkinpäin maailmaa tulee oikeasti arvottaa vaan enempi olisin ainakin omaltaosaltani taipuvainen luottamaan CS:n asiantuntemuksella tuotettuihin lukuihin.

      Toiseksi

      ”tarjolle tulee paljon hommia joita ei ennen ollut”..

      Niin varmaan tapahtuu. Vaan markkinatalous toimii lähtökohtaisesti siten että kaikki sellainen työ joka tuottaa lisäarvoa josta joku on valmis maksamaan tulee aina tehdyksi. Moderni yhteiskunta kuitenkin säätelee työn teettämistä eri keinoin siten että tietyn alarajan alittavan lisäarvon tehtävät jäävät tekemättä. Tällaiset työkalut ohittavat tuon säätelyn ja näin nuo ”uudet hommat” ovat tietysti sellaisia.

      Olennaista on koko yhteiskunnassa tehdystä työstä maksettava kokonaispalkkasumma. Se tulee väistämättä tällaisessa mallissa romahtamaan sillä ”uudet hommat” ja niistä maksettava palkkasumma ei riitä sinnepäinkään korvaamaan sitä palkkasummaa mikä ”oikeat työt” halpuuttamalla katosi yritysten voittojen kautta sinne linja-autoon.

      Se palauttaa piika- ja renkiyhteiskunnan ja ainakin minusta se on ”paha asia”.

      ”Modernia orjuutta” – kuten task rabbitia osuvasti Yhdysvalloissa nimitetään.

      1. klaus kultti sanoo:

        Nopealla katsannolla CS laskee varallisuusesineiden arvon markkina-arvon perusteella. Jos siis huvipursi maksaa miljoonan ja rikkailla on sata huvipurttaa CS saa tulokseksi, että rikkailla on sata miljoonaa. Varannon arvo on laskettu marginaalisen arvostuksen perusteella. Tämä ei ole taloustieteellisessä mielessä oikein, vaikka se edistääkin Oxfamin ja muiden huijareiden tavoitteita. Joskus iloisen 90-luvun alkupuoliskolla esiteltiin laskelmia, joiden mukaan Tokion arvo on suurempi kuin koko Yhdysvaltain. Tämä perustui siihen, että selvitettiin paljonko neliö tokiolaista asuintaloa maksoi ja kerrottiin Tokion asuin- ja toimistopinta-ala tällä luvulla. Sitä verrattiin Yhdysvaltain keskimääräiseen asuinneliön hintaan (muistaakseni myös tonttimaa ja sellaiset olivat mukana) ja kerrottiin se neliöiden määrällä. Tokio oli arvokkaampi. Mielestäni järjellinen ihminen pohtii laskelimien perusteita. Vaikuttaako siltä, että jos A omistaa Tokion ja B Yhdysvallat niin B mielellään tekee vaihtokaupan? Jätän kotitehtäväksi sen pohtimisen, miten tämä soveltuu Oxfamin ja muiden huijareiden laskelmiin.

      2. Antti sanoo:

        klaus kultti

        Maailman suurilla väestöillä Aasiassa ja Afrikassa henkilökohtainen varallisuus rajoittuu pariin reikäiseen vaateparteen, yhteen käytettyyn kattilaan ja ehkä peittoon ja tyynyyn jotka poltetaan henkilön kuollessa.

        Se on siis reaaliarvoltaan lähes tai täysin arvoton, nolla euroa. Myös meillä täällä rikkaassa suomessa kun kirjataan kuolleen henkilön varallisuutta ja jos siihen ei kuulu omistusasuntoa niin henkilö kirjataan usein kuollessaan varattomaksi.

        Järjetön epäsuhta varallisuuseroissa ei sanottavasti muutu vaikka jostain syystä markkina-arvostukset arvopapereissa, kiinteistöissä tms varakkaiden suosimissa omaisuuserissä sulaisivat yhdessä yössä puoleen. Epäsuhta tulee yksinkertaisesti siitä että suurin osa planeetan väestä on tosiasiallisesti täysin varatonta.

      3. Barbecana sanoo:

        klaus kultti,

        Joo, kamalia huijareita ne siellä Oxfamissa. Kuinka jotkut kehtaavatkin ottaa agendakseen köyhyyden poistamisen. Esimerkiksi ”kotitehtävien” (oikeasti, WTF?!) jakelu kognitiivisesti vähäarvoisemmille oikeistolaisen ajatuspajan kommenttipalstoilla on paljon mielekkäämpää.

      4. TK sanoo:

        Moikka.
        Klaus Kultille: Voisitko kertoa lisää siitä, miten sinusta varallisuutta ja sen eroja tulisi mitata? Mielipiteesi vaikuttaa olevan perusuutisoinnin ja ennakko-oletusten vastaista ja siksi olen aidosti kiinnostunut.
        Tulkitsinko sanomaasi oikein että tarkoitat, että varallisuuden arvo liittyy aina johonkin kontekstiin? Eli toisin sanoen esimerkiksi Tokion ja USA:n asuntomarkkinoilla ei ole riittävää yhteyttä, joten hinnat ja hintaerot eivät tässä tapauksessa välitä verrattavissa olevaa, yleismaallista, ”aitoa” informaatiota markkinoilta koska markkina on eri. Tätäkö tarkoitit? Ja jos tarkoitit, onko johtopäätös se, että vaikkapa Aasialaisen ja Eurooppalaisen tosi varakkaan varallisuuseroa ei voi mielekkäästi verrata?
        Myöskään en ymmärrä miksi marginaalihyödyn konseptia mielestäsi voi käyttää: markkinoillahan veneen keskimääräinen rajahyöty ostajille on rahallisesti 1miljoonaa. Eikö juuri objektiivinen arvio varallisuudesta perustu markkina-arvoihin – siitäkin huolimatta että 100 tällaista paattia omistava kokisi niiden arvoksi enemmän tai vähemmän kuin mitä markkinat arvioi? Vai tarkoitatko, että tässä venetapauksessa rajahyödyn rahallinen arvo perustuu hyvin pieneen markkinaan, eikä siksi kuvasta hyvin paatin rajahyötyä (tai sen arvoa) suurelle ihmismassalle?
        Toivottavasti kerkeät tarkistamaan ja kommentoimaan kotitehtäväsi herättämiä kysymyksiä 🙂

  5. Jarmo Kanerva sanoo:

    Ei määräsääntely, vaan TAKSILUPA. Vaatii yrittäjäkurssin käymistä, noin 1500 euroa. Sitten on tie vapaa. Tämä vain tiedoksi näille liberaaleille. Terveisin taksikuski, 200 tuntia kuukaudessa, palkka n. 2200. Mutta loistavaa palvelua.

  6. usko tai älä sanoo:

    Innovaatioista puheenollen Suomeen on saatava pääministeri, joka suorastaan nauttii ay-punapossujen uhkailuista.

  7. Mikael Kaasinen sanoo:

    Missä kuplassa Pursiainen elää? Luulisi että tuossa asemassa tietäisi mikä on uberin tilanne mm Euroopassa ja ympäri maailman. Pursiainen antaa valheellisesti ymmärtää että uberin ”vaino” on joku suomalainen erikoisuus. No eipä ole, firman touhuihin ollaan puututtu joka puolella, ja mm Ruotsissa Uber pop on jouduttu ajamaan alas. Syytkin ovat päivänselviä, kyse on organisoidusta rikollisuudesta, ja siihen yllyttämisestä.
    Antaa surullisen kuvan Liberan arvomaailmasta, hypetetään firmaa jonka toiminnasta on etiikka kaukana. Mutta tämä lienee siis Liberan virallinen linja, alas lailliset, velvoitteensa hoitavat toimijat, tilalle villi veronkierto, työntekijöiden oikeuksien polkeminen maanrakoon ja miljardit Bermudalle. Miten kukaan voi kannattaa tällaista, anteeksi vain, paskaa.
    #Suomi nousuun eiku…

  8. Seppo Luukinen sanoo:

    Tästä ilen julkaistusta uber-hypettäjäkirjoituksesta unohtui valitettavasti Liberan toiminanjohtaja Heikki Pursiainen. Pahoittelut Heikille, hänkin on toki ansainnut oman hetkensä parrasvaloissa uberpositiivisilla tarinoillaan.

    Heikki bloggasi toissapäivänä
    Uber-kuljettajien kohtuuttomasta vainoamisesta. Syyllinen vainoon on luvallinen taksiliikenne.
    Pursiainen tuntuu edelleen olevan täysin tietämätön perusasioista, vaikka aihe kiinnostaa häntä kovasti.

    Uber -kyytejä tilanneet taustatarkistuksia tekevän yhtiön tutkijat muuttuvat Heikin mielikuvissa gorilloiksi. Pursiainen ei voi käsittää sitäkään, että poliisilla riittää resursseja tutkia laitonta toimintaa. Resursseja onkin tuhlattu jo sen verran, että parin vuoden laittoman toiminnan jälkeen muutama kuljettaja on saatu oikeuden eteen.

    Pursiainen hehkuttaa, että Uberin ”kyydinjako” muuttuu lailliseksi liikennekaaren myötä, kun määräsääntely loppuu. Ikään kuin hän ei oikeasti tietäisi, että Uberin luvaton toiminta on yhtä laitonta myös 1.7.2018 jälkeen.

    Uber POP on jo lopettanut toimintansa esimerkiksi Ruotsissa, vaikka siellä ei ole taksien määräsääntelyä ollut 26 vuoteen. He eivät suostuneet hankkimaan lupaa ajamiseensa, sillä se hankaloittaa veronkiertoa ja tuo lisäkuluja.

    Pursiainen puhuu tosiaan kyydin jakamisesta, vaikka oikeastaan jo kaikki muut ovat ymmärtäneet tämän Uberin lanseeraaman ”ride share” -termin naurettavuuden. Kyydin jakaminen tarkoittaa oikeasti sitä, että vähintään kaksi samaan suuntaan menevää ihmistä jakaa kyydin keskenään. Yksi ajaa, ja muut osallistuvat kuluihin. Tämä on ihan fiksu idea, eikä sitä mikään laki estä.
    Uber POP ei ole tällainen palvelu, vaan kyse on pimeästä taksista. Toimintakonsepti on täysin sama kuin takseilla: lähdetään kadulle odottelemaan tilauksia ja viedään asiakkaat sinne minne he pyytävät. Tästä palvelusta peritään rajusti kulut ylittävä korvaus (Uber POP:n tapauksessa halvimmillaankin 1 euro per kilometri + 20 senttiä per minuutti). Tämä ei päivänselvästi ole kyydinjakoa.
    Heikki on sitäkin mieltä, että aataminaikuinen suomalainen taksisääntely estää liikennepalveluiden kehittämisen. Samaan hengenvetoon hän mainitsee kuitenkin juuri lanseeratun Whim -sovelluksen, jossa taksit ovat oleellisena osana mukana. Nykyinen taksilaki ei todellakaan estä palveluiden kehittämistä, vaan päinvastoin luo sille hyvät olosuhteet. Sekavassa ja pirstaleisessa liikennekaaren jälkeisessä kuljetusmarkkinassa uusien palveluiden innovointi on selvästi nykyistä vaikeampaa.
    Uber on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa ”kyydinjakoineen” ympäri maailmaa. Ei tarvita kovin suurta visionääriä havaitsemaan, että kyseessä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, vaan perinteinen pimeiden taksien palvelu ilman kuljettajien alkeellisintakaan turvaa esim. sairauden tai työttömyyden varalta.

    Ainoa uusi asia on hyvin toimiva tilaus- ja maksusovellus, jonka parhaat ideat on ilman muuta syytä ottaa käyttöön. Tätä ollaan jo tehty, ei tosin Uberin ”pakottamana” kuten Pursiainen maalailee, vaan siksi että hyvät toimintamallit kannattaa tietenkin ottaa käyttöön kuten aina ennenkin on suomalaisessa taksissa tehty. Kätevät tilauspalvelut ovat myös taksien suora etu.
    Bloginsa sanomaa Pursiainen ryydittää vielä tapausesimerkillä. Se on hyvä, ja kertoo uuden palvelun lanseerausongelmista sekä yhden kuljettajan asenneongelmasta. Näistä kannattaa valittaa palvelua tarjoavaan yhtiöön, jotta ongelmiin voidaan puuttua.
    Iso osa Uberia kokeilleista on kyllästynyt yhtiön kuljettajien huonoon tasoon, ja palannut luvallisen taksin käyttäjiksi. Jostain syystä Uberin somekellokaille tuntuu kuitenkin sattuvan järjestään huonoja taksikyytejä ja aivan loistavia uberkyytejä. Se kertoo oleellisen näiden ihmisten uskottavuudesta.

  9. Miten Pursiainen on ajatellut Uberin rahaliikenteen? Maksut kyydeistä menee kaikki ensin 100% Hollannin kautta veroparatiisiin josta 20% sinne menneistä rahoista palaa takaisin ajon suorittajalle. Eikö moinen toiminta ole pelkkää rahanpesua?

    Toiseksi nyt Uberin kohdalla puhutaan vain asiakkaiden kuljetuspalveluista. Jos moinen toimintatapa sallitaan mikä estää laillisia takseja perustamasta yhtiötä veroparatiisisaarelle ja kierrättämään kaikki asiakkaiden korttimaksut sen kautta?

    Yksi asia jota kukaan ei taida olla ottanut huomioon on se, että jos Uberin kaltainen toiminta sallitaan se on päänavaus monelle muulle alalle toimia samoin. Tulee ”putkiappi” jonka kautta tilataan putkimies ja asiakas voi maksaa vain luottokortilla, rahat menevät veroparatiisiin ja asentaja saa sieltä palkkansa. Tehdään ”Lähettiappi” jolla asiakas voi tilata paketilleen tai kirjeelleen toimituksen ja maksu jälleen vain luottokortilla veroparatiisiin, suorittajalle palkka veroparatiisista. Katoaako valtiolta verotuloja? Esim. ALV?

    1. klaus kultti sanoo:

      Aikoinaan pyykkäys oli elinkeino. Sitten teknologia tuli pyykinpesukoneineen ja pyykkäys oli enää marginaalinen elinkeino. Niin se maailma muuttuu, jos sen antaa muuttua.

  10. Ulf Fallenius sanoo:

    On se pyykkäys vieläkin elinkeino tosin koneet hoitaa hommat ja ihminen valvoo toimintaa niin ei se maailma aina niin paljon muuttunut.Aikoinaan ei ollut eläkemaksuja eikä juuri helposti valvottavaa verotusta tai muuta sosiaaliturvaa ja Uber on menossa 50 luvulle näissä asioissa niin ei mikään hirveän uusi innovaatio .Libera haluaa näköjään taaksepäin sosiaaliturvassa ja elintasossa selvästikin ja suosia suuria toimijoita ei pienyrittämistä.Taksilupien vapauttaminen tarkoittaa suurien tilauskeskusten syntyä jotka vaan rahastaa taksikuskeja eivätkä edistä pienyrittämistä tai palveluja, näin on juuri käynyt Ruotsissa siellä suuressa yhtiössä toimiva ei edes saa luoda omaa asiakas suhdetta koska pelätään että raha menee ohi tilauskeskuksen joka elää täysin rokottamalla näitä niin sanottuja orja yrittäjiä jolla ei ole mitään sanomista mihinkään.Tätä nykyään Amerikkalaiset yhtiöt omistaa suuren osan Ruotsin välityskeskuksista jolla on vaan orjuttaminen ja rahan välistä vetäminen mielessä eikä palvelu tai sen parantaminen että sinisilmäinen on Pursiainen jos joku.Suomessa olisi tärkein määrätä itse omista asioista välttää ulkoistusta ulkomaisille veroparatiisi yhtiöille ja mieluimmin suosia aina kotimaista ostamista ja toimintaa . Uusliberalistejen agendaan tuntuu olevan että kaikki toiminta ulkomaalaisille ja suomalaiset toimijat pois ja itsenäisyys on menetetty ikuisiksi ajoiksi niin kuin vero rahatkin ja eläkemaksutkin.

    1. Mikko sanoo:

      Tarkkaanottaen pyykkäyselinkeino hoidetaan kyllä pääsääntöisesti ihan käsin edelleen. Ainakin jos tarkastellaan ko elinkeinoa koko maailman mittakaavassa.

  11. Pete sanoo:

    Tiesitkö että uber on laitonvälitysyhtiö Suomessa ja liikennekaarilain myötä pysyy laittomana.

  12. Kuhnuri sanoo:

    Ymmärrän Heikin pointin ja se, että Uber on esimerkki, tosin huono sellainen. Tämäkin keskustelu on hukannut metsän (innovaatiot) ja keskittyy puihin (Uber). Lähtökohtainen ongelma Suomessa on se, että kaikki on kiellettyä, ellei sitä ole erikseen jollainna pykälällä sallittu. Lisäksi kaikkea sallittua vielä valvotaan erikseen.
    Uber, Airbnb, yms. tyyppiset sovellukset tulevat olemaan jatkossa arkipäiväisiä. Niissä on nyt vielä ongelmia, mutta ongelmat eivät saa olla syy kieltää niitä kokonaan.
    Seuraavaksi tulee varmaan henkilö-Uber, josta voit tilata kotiisi juhliin keittäjän/siivoojan/viihdyttäjän, maksu veroineen ja vakuutuksineen hoituisi sovelluksen kautta. Auto-Airbnb sovellukseta vuokraa pakettiauton kuljetuksia varten. Vieraasi juhliin tulevat Uber sovellusta käyttäen ja osa majoittautuu Airbnb sovelluksen kautta. Juhlien jälkeen pyykkäyssovelluksen kautta tilaat jonkun hakemaan likapyykin pyykättäväksi ja se palautetaan pestynä.
    Kaikissa noissa sovelluksissa on takana ihan tavallisia ihmisiä, jotka saavat joko kokonaan tai osittain tulonsa noiden sovellusten tarjoamien työtehtävien kautta. Verottaja ottaa omansa, kun kaikki joutuvat kirjautumaan verotilille ja saavat henkilökohtaisen veronumeron, jota kaikki nuo sovellukset käyttävät.

    1. Mikael Kaasinen sanoo:

      Kyllä. Eikä tämä skenaario ole edes huono, päinvastoin. Tässä mallissa toki suuryhtiöt häviävät, toiminnan siirtyessä ruohonjuuritasolle.
      Ne olennaiset seikat on kuitenkin saatava ENSIN kuntoon, emme voi mennä ns perse edellä puuhun, toisin sanoen antaa disruptiivisten firmojen häärätä miten sattuu, laeista ja asetuksista 5 veisaten.
      Veroasiat selviksi.
      Eläkeasiat selviksi.
      Muut mikroyrittämisen velvoitteet selviksi.
      Vastuu/vakuutusasiat selviksi.

      Kun nämä ratkaistaan ns jakamistalouden osalta, toivotan uudet konseptit tervetulleiksi. En näe sinänsä huonona asiana että yrittäjyys lisääntyy, olkoonkin että sen myötä myös vastuut.
      Toki aivan olennainen seikka on sovelluksen kehittäjän ts emoyhtiön välistä ottama provisio. Mutta jos em seikat saadaan järjestettyä, sen on pakko asettua järkevään haarukkaan, muutenhan homma ei kannata, tai hinta nousee liian korkeaksi.
      Uberin toimintafilosofiaan em asioiden saattaminen järjestykseen ei käy, koko liiketoiminnan konsepti perustuu verojen välttelyyn, sekä partnereiden että emoyhtiön.

  13. Klaus kultti sanoo:

    Hyvä TK,
    Varallisuuden mittaaminen on vaikeaa. Luulen, että siihen ei ole tapaa, jonka edes merkittävä osa ihmisistä hyväksyy järkeväksi. On kuitenkin tapoja, jotka ovat selvästi huonoja. Ajatellaan vaikka kaikkia ylellisyyshuvijahteja. Yksi sellainen maksaa tietääkseni aika paljon. Omistajan varallisuus lähentelee sikamaisia mittoja. Mitä jos kaikkien jahtien omistajat saisivat hyväntekeväisyyskohtauksen ja päättäisivät myydä jahdit ja antaa saamiset köyhille. Tarjolla olisi äkkiä paljon jahteja ja niiden hinta romahtaisi. Köyhät saisivat paljon vähemmän kuin ounasteltiin, jos ounastelu perustui yksittäisen jahdin hintaan/arvoon. Tämä viisaus näkyy muuten ihan normina taloustieteen oppikirjojen kuvioihin perustuvissa esityksissä kuluttajan ylijäämästä.

    Yleisemmin varallisuusmittaukset ovat mielestäni melko epäinformatiivisia tai niin kuin hienosti sanotaan, niistä on vaikea sanoa mitään järkevää, koska ihminen monesti elää monta vuotta. ja mielenkiintoisen seikan, paitsi propagandatarkoituksiin, pitäisi olla elinikäiset tulot. Hyvän varallisuusmittarin pitäisi mielestäni pystyä antamaan tajuttomasti suurempi luku suomalaiselle vastasyntyneelle kuin vaikkapa marokkolaiselle vastasyntyneelle. Suomalainen saa toimivan yhteiskunnan, paljon vapauksia, siistejä puistoja, jokamiehenoikeuden, huolellisesti rokotetun ikäryhmän, puhtaan hengitysilman jne. Tämän kaiken arvo on uskoakseni paljon suurempi kuin asunto-osake Helsingissä ja kesämökki Pieksämäellä. Varallisuustutkijat ja tuloerotutkijat eivät jostain syystä halua ottaa näitä asioita lainkaan huomioon. Mistä mahtaisi johtua? Epäilen salaliittoa. Lopuksi toivon, että pidetään mielessä Oxfamin löytämä fakta (tosiasia), että 62 maailman rikkainta omistaa saman verran kuin köyhin puolisko maailman ihmisistä; menikö vanha viisaus niin, että tarkoitus p/hyh/vittää mittarin?

    1. TK sanoo:

      Kiitos nopeasta vastauksesta.

      Ymmärsin jälkimmäisen pointtisi ja se oli mielestäni todella järkeenkäyvän oloinen. Vähän saman oloinen paradoksi kuin miksi vesi on paljon halvempaa kuin timantit, vaikka vesi on monessa mielessä paljon arvokkaampaa. Ja tietysti sen, että varallisuuden mittaaminen on vaikeaa ja siinä sekoittuu myös arvovalintoja tutkimuksessa.
      Ensimmäistä pointtiasi en kuitenkaan ihan ehkä vielä sisäistänyt. Tarkoititko, että markkina-arvolla ei ole järkevää mitata asioiden arvoa, koska markkina-arvo voi muuttua? Jos tarkoitit tätä, niin eikö silloin koko hinnan käsitteen käyttökelpoisuus katoa?

      1. Matti sanoo:

        Klaus Kuitti pyörittelee puolitaitavasti käsitteitä varallisuuksista ja niiden arvotuksista asentoihin jotta saisi mielestään oikealle ideologialle perusteita.

        Tuo ideologia taitaa tässä olla se että on vain oikein ja hienoa että jatketaan tämän nykyisen globaalin uusliberalistisen talousjärjestelmän pyörittämistä ja pidetään sen mekanismit entisellään, mekanismit jotka kasaavat yhä kiihtyvällä nopeudella tulot ja varallisuuden erittäin harvojen käsiin, sekä meillä että maailmalla.

        Osinkoeliitti kourikoot kaiken ”likaisen” varallisuuden, kuten maan, kiinteistöt ja rahoitusvarallisuuden taskuihinsa. Ja kuten hän tuossa juuri kovasti todistelee – eihän niillä mitään arvoa oikeasti edes ole !

        Kaikki muut saavat nauttia 2 euron tuntipalkoista, ympärivuorokautisista työpäivistä sekä kauniista auringonpaisteesta (jos sattuu paistamaan).

      2. klaus kultti sanoo:

        Hyvä TK,

        Yritin vain sanoa, että varallisuuden arvon ja ylipäätänsä arvon mittaaminen on vaikeaa. Se, mitä mittaria kannattaa käyttää riippuu tavoitteesta. Markkina-arvo yleensä tarkoittaa tuotteen hintaa. Arvoteorian mielessä se on hyvin toimivilla markkinoilla viimeisen tuotetun/kulutetun yksikön arvo. Debreu (1959) kirjasessaan Theory of Value esittää teoreettisen koneiston, jolla arvon käsite voidaan yksikäsitteisesti määritellä. Siinä hinnat ovat edellä mainittuja marginaaliarvostuksia ja kun hyödykkeiden kohdentamispäätökset tehdään hintojen perusteella lopputulema on tehokas. Kunkin tuotteen arvo voidaan laskea kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summana kysyntä- ja tarjontakäyriä käyttäen. Tämä koneisto tunnetaan yleisenä tasapainoteoriana. Hinta sekä käsitteenä, että reaalisena objektina on siis varsin käyttökelpoinen. Mutta ei jos halutaan arvioida esimerkiksi kokonaisen omenasadon arvo.

        Kun hyödykkeet on optimaalisesti/tehokkaasti kohdennettu niiden arvo on suurempi kuin markkinahinnalla painotettu tuotteiden määrä. Jos taas tavoite on pohtia esimerkiksi sitä, kuinka paljon varallisuutta saadaan siirrettyä köyhiltä rikkaille esimerkiksi pakottamalla rikkaat myymään jahtinsa, markkinahinta antaa huonon arvion; kun kaikki myyvät jahtejaan hinta ja arvo romahtavat.

        Jos halutaan pohtia varallisuusesineiden tai varallisuusmassojen arvoa tämän teoreettisen kehyksen ulkopuolella, homma menee vähän käsienheilutteluksi. Tällöinkin jotkut viisaudet pitävät yhä paikkansa. Yksi niistä on, että suuren omaisuumassan, vaikkapa kaikkien huvijahtien, arvo lasketaan huimasti yläkanttiin, jos ajatus on, että tämän omaisuusmassan arvo siirretään köyhille, ja arvon määrittämisessä käytetään markkinahintaa.

      3. TK sanoo:

        Moi,
        Käsitin kyllä, että arvon mittaaminen on hankalaa. Tässä oxfam-kontekstissa sain myös kiinni siitä miksi hinnat eivät sinusta ole kovin hyvä mittari. Ehkäpä oxfam tosiaan valitsee itsellensä suotuisat mittarit – tai näin ainakin kannattaa olettaa jos jonkun ryhmän puolesta puhutaan (vaikka ryhmä olisikin globaali köyhyys).

        Matti, annetaan Kultin itse kertoa mitä on mistäkin mieltä… en kuitenkaan usko että kovin moni taloustieteilijä tuollaista dystopiaa toivoo.

  14. Hämmästynyt sanoo:

    Mitäpä se Heikki on sedältään, siis isänsä Terhon veljeltä, kansliapäällikkö Harri Pursiaiselta aiheesta kuullut ja mitä ymmärtänyt?

    1. amaootta sanoo:

      Niin mitä? Kenen tähän pitäisi vastata? Tiedätkö vastauksen? Jos tiedät, kerro se muillekin. Joka tapauksessa ihan valaskokoiset kiitokset siitä, että annoit meille pienen siivun ajattelustasi.

  15. Jarmo Kanerva sanoo:

    Jatketaan keskustelua. Yksi ihminen Facebookissa kehui ajaneensa uberilla Vammalasta Tampereelle 100 eurolla, ilmeisesti kuljettajan ominaisuudessa. No, kun lasketaan suomalaisen taksin hinta samalle matkalle (55 kilometrin mukaan), niin yllätys yllätys: Hinta muodostuu käytännössä samaksi. Missä on sitten tämä uberin kilpailu? Palvelun laadussako? No sitten siinä. Ihmettelen vain, miksi uber tekee miljarditappioita näillä hinnoilla.

    Yritin rekisteröityä uber-kuljettajaksi. Palvelualttiutenihan on taksinkuljettajana huippuluokkaa – työkokemus lähes 20 vuotta. Autoni on Citroen Xsara vuosimallia 2005, erittäin siisti auto. Tällä autolla ei uber-kuljettajaksi kuitenkaan pääse. Yhtiö kelpuuttaa vain max 10 vuotta vanhat autot. Näin uberkin potkii köyhää päähän.

  16. Jarmo Kanerva sanoo:

    Jatketaan tätä tutkivaa journalismia. Olen nyt kuitenkin rekisteröitymässä Uber-kuljettajaksi. Katsotaan meneekö hakemus auton osalta läpi. Nyt tilanne jumiutui siihen, ettei minulla ollut pankkitunnuksia enkä päässyt lataamaan ajokorttiotetta. Ajokortin kuva on otettu. Mielenkiinnolla odotan, kysytäänkö minulta mitään muita tietoja. Eli olenko valmis Uber-kuski nämä tiedot annettuani. Jos näin on, pääseeköhän mitään muuta ammattia Suomessa harrastamaan yhtä helposti. Pedofiileille pitää mainostaa tätä mahdollisuutta. He voivat sitten tarjota 50 prosentin lapsialennusta:)

    Sitä korostan, että taksilupaa minulla ei ole. Rikon lakia – sekä ennen liikennekaariuudistusta että sen jälkeen.

  17. Ulf Fallenius sanoo:

    Nosta vielä työttömyystukea toimentulotukea ja vuokratukea niin olet täysiverinen Uberkuski joka saa sen lisäksi ahkerana noin 5000 euroa ajamisesta pimeänä kuussa .Yhteistulo on parempi kun ministereillä konsanaan.Liberalismia parhaimmillaan vapaus täydelliseen rikokseen.

  18. Seppo Luukinen sanoo:

    ”liikennekaari” kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kun se on keskellä lausetta.

  19. Seppo Luukinen sanoo:

    Kerrotko Heikki millä tavalla Uber on kyydinjakamista? USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan, jopa 25 % veroparatiisiyhtiö Uberin kyydeistä on jaettuja 😀

    Jälleen suosittelen sinua tutustumaan aloihin ”hiukan” tarkemmin. Näin et tee itsestäsi täyttä idioottia.

  20. Ulf Fallenius sanoo:

    Valitettavasti Heikki on pihalla koko taksihommasta niin kuin Bernerkin. Eivät edes ymmärrä että Helsinki on pieni paikka ja kuin 2000 taksiautoa on kohta siellä enemmän siellä odottamassa kyytiä niin mihin ne pysäköi.Katsos nämä hölmöt nämä uskovat että kyytiä on koko ajan ympäri vuoden mutta kun ei ole nykyisillä taksimäärillä odotettaan kyytiä tolpalla 30-120 minuuttia helpostikin.Käyttänön ongelmat tulee olemaan mega luokkaa jo alkaen että mihin mahtuu ne monta taksijonoa mitä nämä uudet taksiyhtiöt tarvitsevat markkinoilla missä on jo nykytilassa pääkaupunkiseudulla 700 taksia liikaa.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa