Iskä älä puhu höpsöjä eläkkeistä

Iskä älä puhu höpsöjä eläkkeistä

Työeläkeyhtiöiden yhdistyksen Telan edunvalvontajohtaja kirjoitti pari päivää sitten kommentin Liberan äsken julkaisemaan Eläkepommi-analyysiin. Kommentti on vuoropuhelun muodossa. Siinä isä (ilmeisesti edunvalvontajohtaja itse) lohduttaa eläkejärjestelmästä huolestunutta lastaan. Edunvalvontajohtaja kuitenkin selvästi aliarvioi lapsia ja näiden kykyä ymmärtää eläkejärjestelmää.

Seuraavassa vuoropuhelussa edunvalvontajohtaja-isän vuorosanat ovat ennallaan. Lapselle on sen sijaan kirjoitettu aavistuksen terävämpiä näkemyksiä.

Lapsonen: Isi, en saa unta. Ajatuspaja Libera on julkaissut Hannu Kahran, Jack Ilmosen ja Mika Aaltosen ajatuksia eläkepommista ja minua pelottaa. He haluavat, että kaikki niiden mielestä amatöörit ajetaan ulos eläkevakuuttajien hallinnosta ja korvataan sijoitusammattilaisilla. Miksi ne niin haluaa?

Isä: Kultaseni, älä ole huolissasi. Eläkevakuuttajien hallinnoissa on monipuolisia ammattilaisia. Ehkä sedät Kahra, Ilmonen ja Aaltonen eivät kuitenkaan ihan käsitä, että kyse ei ole pelkästään sijoitusrahastosta, vaan eläkevakuuttajilla on suurempi tehtävä, olla osana suomalaista sosiaaliturvaa. Siksi siellä hallinnossa on niin paljon erilaista osaamista. Sosiaaliturva on osa sosiaalipolitiikkaa ja se taas on osa yhteiskuntapolitiikkaa.

Lapsonen: Isi, me ollaan puhuttu tuosta sedittelystä ja tytöttelystä. Ope sanoo, ettei ne kuulu kivaan keskusteluun. Se sanoi kanssa, että ei kannata ajatella että muut ovat itseään tyhmempiä. Ehkä ne kirjoittajat iskä kuitenkin tajuaa, mitä varten eläkeyhtiöt on olemassa.

Ja iskä, minusta kumminkin tuntuu, että eläkevarojen sijoittaminen on sittenkin eläkevakuuttajien tärkein tehtävä. Että niiden toiminta pitää järjestää tätä päätehtävää silmälläpitäen.

Ja tuo että ne on osa sosiaaliturvaa, joka on osa sosiaalipolitiikkaa ja se taas on osa yhteiskuntapolitiikkaa on varmaan totta. Mutta iskä, mitä sitten? Julkinen terveydenhuolto on myös osa yhteiskuntapolitiikkaa, mutta leikkauksia tekee silti vain kirurgit, eikä työmarkkinapomot.

Iskä, miksi siellä hallituksissa ja hallintoneuvostoissa oikein on niitä työmarkkinapomoja?

Isä: Eläkkeet rahoitetaan kokonaan työntekijöiden ja työnantajien maksuilla. Suurin osa rahasta tulee siis työn tekemisen kautta. Sijoitustuotot ovat vain osa tuloa, vaikkakin tosi tärkeitä nekin. Kun työmarkkinaosapuolet tekevät sopimuksia palkoista, niin he tekevät myös sopimuksia eläkkeiden rahoituksesta. He haluavat varmistaa, että kaikki kerätyt maksut sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Eläkevakuuttajilla on kyllä sitten muuten töissä ihan maan parhaita sijoitusasiantuntijoita tekemässä itse sijoitustoimintaa. Eivät ne työmarkkinapomot niitä yksittäisiä päätöksiä tee.

Lapsonen: Iskä eiks toi ole ihan höpsöä. Ei se että ne rahat tulee työn tekemisen kautta tarkoita että järjestöt saa päättää niistä. Eihän ne ole niiden rahoja. Ope sanoi, että ne rahat on nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien ja niitä pitää hallinnoida eläkkeensaajien etujen mukaan. Eikä työmarkkinapomot ole niitä oikeita henkilöitä tähän taitojen tai kannustimien näkökulmasta.

Iskä, miten ihmeessä se, että järjestöt tekee sopimuksia muiden palkoista antaisi niille oikeuden päättää myös toisten eläkerahojen käytöstä? Siis että koska järjestöt päättävät toisten toimeentulosta työuran aikana, niin niiden pitää saada päättää niiden eläkerahojen tuotostakin. Toi on kyllä tosi outoa, iskä.

Jos järjestöt haluaa varmistaa, että rahat käytetään hyvin, eikö paras keino ole jättää sijoitustoiminta ammattilaisille? Iskä, sun jutuissa ei aina ole hirveesti järkeä.

Ja iskä, musta tuntuu että tärkeintä on taata työeläkelaitosten itsenäisyys. Ettei rahat joudu poliitikkojen kynsiin budjettia paikkaamaan. Mutta ei kai siihen työmarkkinapomoja tarvita? Kertoisitko jooko joku ilta tästä mulle vaikka sedittelyn sijasta.

Lapsonen: Miten varat sijoitetaan turvaavasti?

Isä: Sillä tavalla, että ei oteta liian suurta riskiä siitä, että tehtäisiin huonoja sijoituksia liian suurten tuottojen toivossa. Siitäkin on esimerkkejä niin Suomesta kuin muualtakin, että eläkevakuuttaja on mennyt nurin huonon sijoitustoiminnan takia. Tämän takia on olemassa myös vakavaraisuussäännökset. Meidän turvaksemme.

Lapsonen: Mutta iskä, mistä tiedät, että nykyiset vakavaraisuussäännöt on parhaat mahdolliset? Meidän ope sanoi, että koulun sääntöjen pitää olla sellaiset, että kaikki on turvassa, mutta että kivoja ja tärkeitä asioita ei kielletä turhaan. Meillä saa nykyisin esimerkiksi pelata jalkkista pihalla, vaikka ennen ei saanut. Kaikilla on tosi paljon kivempaa, eikä ketään ole sattunut. Mutta meillä on paljon hyviäkin sääntöjä, niinku vaikka ettei kiviä saa heitellä.

Eivätkö ne kirjoittajatkin halunneet herättää keskustelua siitä, millaiset säännöt olisi hyvät. Ethän sä iskä voi vastata siihen vaan inttämällä, että pitää olla säännöt jotta oltaisiin turvassa. Muutenhan sä oot kuin meidän reksi joka vaan toisteli, että pitää olla säännöt, kun meillä jalkkiskielto poistettiin. Meidän ope sanoi, että totta kai pitää olla säännöt, mutta fiksut säännöt.

Eihän kirjoittajatkaan sanoneet, ettei sääntöjä pitäisi olla vaan että nykyiset säännöt on huonot. Iskä jos sä haluat väittää vastaan, sun on kerrottava miksi tyyppien ehdottamat säännöt on huonot tai liian löysät.

Lapsonen: Siksikö meillä on myös hajautettu järjestelmä?

Isä: Kyllä kulta, osittain juuri siksi. Lisäksi meillä on yhteisvastuu yksityisillä eläkevakuuttajilla. Jos yksi menee nurin niin muut tulevat apuun. Tällaista ei ole muualla maailmassa. Vanha sanonta pätee tässä, että ei pidä laittaa kaikkia munia yhteen koriin.

Lapsonen: Mutta eläkepommikirjassa väitetään, että kaikkien eläkeyhtiöiden sijoitukset on täydellisesti korreloituneet. Ope sanoi, että se tarkoittaa että jos yhden yhtiön sijoitusten arvo menee ylös, kaikkien muidenkin menee ylös. Ja että jos yhden arvo menee alas, niin kaikkien arvo menee alas. Ope sanoi, että hajauttamisesta on hyötyä vain, jos sijoitusten arvot liikkuvat eri suuntiin. Että jos jollain yhtiöllä menee huonosti, niin toisella menee hyvin. Silloin menee aina keskimäärin hyvin. Mutta jos kaikilla on samanlaiset sijoitukset niin on ihan sama, vaikka ne sijoitukset olisivat yhdessä yhtiössä.

Ope sanoo, että hajautus vähän niin kuin ottaisi mukaan aurinkovoidepurkin ja sateenvarjon. Sit menee hyvin satoi tai paistoi. Mutta jos on kaksi sateenvarjoa tai kaksi voidepurkkia niin sitten ei oikeasti ole hajauttanut. Että voisi yhtä hyvin olla yksi sateenvarjo tai voidepurkki.

Eli iskä, jos haluat väittää vastaan, niin sun täytyy osoittaa, että kirjoittajat on väärässä eikä sijoitukset ole täysin korreloituneet. Että ei ole kahta sateenvarjoa, vaan sekä sateenvarjoja että voidepurkkeja. Muuten hajautus on ihan näennäistä.

Tai sitten iskä sun pitää sanoa, että ratkaisu ongelmaan on aito hajauttaminen, ei yhdistäminen.

Yhdistämiseenhän liittyy varmaan ihan oikeita ongelmia. Valta keskittyy, ja riski menettää itsenäisyys suhteessa poliitikkoihin lisääntyy. Vai miten on iskä? Kertoisit mulle näistä oikeista kysymyksistä niin mä varmaan saisin paremmin unta.

Lapsonen: Mutta miksi sedät haluaa yhdistää kaikki työeläkevakuuttajat kahteen yksikköön sitten?

Isä: Hyvä kysymys lapseni. Minusta tuntuu myös, että he eivät ehkä ole ymmärtäneet Global Pension Indexin arviota Suomen järjestelmän hallintomallista. Sitä pidettiin maailman parhaana muun muassa siksi, että valtiovalta ja sopijapuolet ovat jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään. Tämä liittyy eläkevakuuttajien hallintoon ja hajautukseen.

Lapsonen: Taas sä sanot, että muut eivät ole ymmärtäneet. Iskä, ne kirjoittajat ovat tutkijoita ja sijoittajia, sä olet lobbari. Mä tykkään susta, mutta ehkä ne ymmärtää riskien hajauttamisesta ihan yhtä paljon kuin sä. Niiden pointti on, että yhtiöiden sijoitussalkut on ihan samanlaisia, eikä todellista hajautusta ole. Silloin säästetään hallintokuluissa, kun pannaan salkut yhteen. Yhdistäminen voi olla huono tai hyvä ajatus mutta sun täytyy iskä kertoa miksi se on susta huono.

Opekin aina sanoo, ettei voi vaan väittää että kukaan muu ei tajua. Että ei se ole keskustelua.

Lapsonen: Onko isä setien ajatus ihan uusi?

Isä: Ei se ole uusi. Ajattele, että eläkevarallisuus on kuin hunajapurkki, joka aina löydetään uudestaan. Siitä haluttaisiin kauheasti maistella eri tavoin herkkuja. Ja ne jotka sitä haluaisivat, keksivät yleensä erilaisia tapoja päästä nauttimaan siitä. Mutta tämä herkku on säästämistä meitä ihmisiä varten, eikä vain sinulle ja minulle vaan myös meidän jälkeemme tuleville sukupolville.

Eikä ajatuspajoillekaan aina tule uusia ajatuksia mieleen. Sitten voidaan kierrättää vanhoja ajatuksia. Niin kuin setien ajatus tässä.

Lapsonen: Iskä, nyt sä et ole oikein reilu. Eihän eläkepommikirjasen kirjoittajat mitenkään halua päästä eläkevaroihin käsiksi. Miten ihmeessä ne edes voisi? Kirjoittajat nimenomaan haluaa, että varallisuus tuottaisi enemmän meille ja tuleville sukupolville. Ne voi tietty olla väärässä, mutta sitten sun täytyy näyttää että ne on. Että niiden ratkaisulla jaettavaa on vähemmän tai sen määrä vaihtelee liikaa.

Muistatko kun kerran äiskä huusi sulle ja sanoi, että sä vaan haluat saada itsellesi isomman auton. Jälkikäteen se joutu myöntämään että sä ajattelit omalta kannaltasi myös perheen etua. Sun mielestä me tarvittiin farmariauto. Äidin mielestä vanha oli riittävän hyvä. Teillä oli vaan eri mielipide siitä mikä meidän perheelle on parasta.

Ja iskä: ajatukset eivät ehkä ole uusia, mutta mitä sitten. Kysymys on siitä, onko ne oikeita. Eikö? Jos ne on, niin sitten niitä varmaan toistellaan aina siihen asti kunnes asiat on paremmin. Meilläkin oppilaat mankuivat koko ajan että jalista saisi pelata, kunnes sääntö muuttui.

Iskä, mä vähän vielä pelkään eläkepommia. Sä et kertonut mulle ollenkaan miksi väite varojen riittämättömyydestä ei pitänyt paikkaansa. Etkä sä iskä vastannut mihinkään muihin kysymyksiin. Sä vaan sanoit että ne tyypit on setiä, jotka ei tajua mistään ja että työmarkkinasedät on fiksumpia ja hyviä johtamaan eläkeyhtiöitä. Mä en ihan ole vakuuttunut, mutta mua väsyttää. Näistä asioista voisi ehkä ihan oikeesti jutella vaikka sitten kun syödään aamupuuroa.

Isä: Ei tarvitse pelätä. Ja kyllähän asioista pitää voida keskustella. Siksi on hyvä, että sedät ovat kirjoittaneet pamfletin ja ovat kiinnostuneita asiasta. Varmasti hyvää tarkoittivat. Ihan niin kuin Jari Hanska ja Teemu Muhonen tekivät kirjassaan Eläketurma. Mutta senhän olen jo lukenut sinulle iltasaduksi. Hyvää yötä lapsonen. Jo Bertolt Brecht totesi aikanaan: opi perusasiat.

Lapsonen: Iskä, mä rakastan sua aina ja mulle sä voit sanoa, että kaikki eläkejärjestelmää kritisoivat tyypit on setiä jotka ei tajua perusasioita. Mutta hei, sovitaanko että pidetään noi vähän hassut jutut vain meidän keskeisinä. Älä iskä siellä aikuisten keskuudessa juttele näitä samoja. Pitävät sua ja sun työpaikkaa epä-älyllisinä ja ylimielisinä ja ajattelevat, ettette osaa aikuisten keskustelua.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

4 kommenttia artikkeliin “Iskä älä puhu höpsöjä eläkkeistä

  1. klaus kultti sanoo:

    Telan edunvalvoja (l)opettaa brechtmäisen komeasti: Opi perusasiat.

    Edunvalvojan lapsi ei kuitenkaan taida oppia perusasioita, sillä hän on kovin auktoriteettiuskoinen. Otetaan Brechtiltä vähän enemmän viisautta samasta teoksesta kuin edunvalvoja:

    Älä pelkää kysyä toveri.
    Älä usko kuulopuheisiin,
    ota selvää.
    Mitä itse et tiedä,
    sitä et tiedä.
    Tarkista lasku,
    sinun täytyy se maksaa.
    Laske sormesi joka erälle ja kysy:
    Miksi tämä on näin?

    Pursiaisen lapsi vaikuttaa noudattavan Brechtin ohjeita paljon paremmin kuin edunvalvojan lapsi. Arvelen, että tuolla asenteella hän myös oppii enemmän kuin edunvalvojan lapsi.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Koko eläkejärjestelmän pitäisi ajaa alas ja lopettaa.Paras vaihtoehto olisi ikuinen perustulo kaikille joka vapauttaisi ihmiset tekemään niin kuin haluavat. Joko sijoittavat rahansa tai tekevät työtä 90 vuotiaaksi mutta aina olisi oma valinta ja rahaa olisi kaikilla loppupeleissä enemmän käytettävissä koska eläkkeet maksavat työpanoksesta 25 %.Koko kelan voisi melkein lopettaa perustulon seurauksena ja loppupeleissä järjestelmä olisi selkeä ja yksinkertainen tosin jotain poikkeuksia joutuisi tehdä vammaisten ja vakavasti sairaiden tulojen kanssa.

  3. Sinisilmäinen sanoo:

    Nikolas Elomaa on entinen SAK:n edunvalvontajohtaja ja koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti. Mitä odotit? Päteviä argumentteja vai? Ei oikiksessa opita debatoimaan (sanan alkuperäisessä merkityksessä) vaan muistamaan ulkoa säädöksiä niin kuin pappi raamattua.

    Tämä ”Heikki vs. joku tyhjänpäivänänen lobbari” -kaava alkaa tylsistyttää. Etsi argumentteja, jotka ovat loogisesti päteviä (sound argument) edes omassa kontekstissaan/tyhjiössään.

    lähde: http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/nikolas-elomaa-edunvalvontajohtajaksi

  4. Pekka vainikka sanoo:

    Työeläkeyhtiöt ovat ulottaneet lonkeronsa joka paikkaan yhteiskunnan päätöksentekijöihin, systemaattisesti. Päättäjiä on sitoutettu rahan voimalla satamäärin puolustamaan nykyistä työeläkejärjestelmää. Siksi asia vaietaan kuoliaaksi, kukaan ei halua koskea koko asiaan.

    Muistan jo valtionvarainministeri Urpilaisen peräänkuuluttaneen kaikkia ehdotuksia maan taloudellisen tilan korjaamiseksi. Edelleenkään ei tiedetä, miten maan talous saataisiin korjatuksi. Maan nykyhallitus näperetelee tyky-, sote-, ym. hankkeiden parissa, vaikka niiden hyödyt ovat jo ennalta arvioiden olemattomat, tai ainakin hyvin pienet. Työeläkeuudistuksen säästöt ja lisätuotot ovat aivan eri luokkaa. ja ne ovat myös paljon varmemmat. Selvityksessä mainitun 400 milj.€ kustannussäästön lisäksi on saavutettavissa 2-3 mrd. € tuoton lisäykset, kun siirrytään ns. faktorisijoittamiseen. Eiköhän tämä asia pitäisi hoitaa ennen mitään muuta uudistusta. Tämä on todellinen rakennemuutos! Itse uskon, että taloudelliset edut ovat tosiasiassa vielä monikertaiset, kun eläkejärjestelmän synnyttänyt hyväveli korruptio samalla loppuu. Enää eivät itse itsensä huippujohtajiksi ja halitusammattilaisiksi nimenneet hyvät veljet tuhoa suomalaisia suuryrityksiä ihan vain osaamattomuuttaan. Eihän kukaan voi olla alan kuin alan huippuosaaja, joka johtaa yritystä kuin yritystä alasta riippumatta. Veljien on vain näppärää käyttää näitä nimityksiä, niin voi nimetä kenen hyvänsä lähipiiristä. Näin on nyt toimittu 10-20 vuotta ja tulokset ovat sen mukaisia.

    Aaltosen, Ilmosen ja Kahran analyysi on varsin selkeä. Olisi kohtuullista, että TELA ja muut esittäisivät yhtä pätevät vasta-argumentinsa, jos niitä on.

    Selvityksen ehdotuksesta pitäisi tehdä kansalaisaloite, koska kansanedustajat ei tällaista aloitetta tee.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa