Koululaiset maataloustuen maksajina vs. Harkimon työryhmä

Koululaiset maataloustuen maksajina vs. Harkimon työryhmä

Tänään oli vaikea valita suurinta pöyristelyn aihetta. Kisassa oli kaksi kovaa kamppailijaa.

Päivän pöyristys – toinen sija

Yhtenä vaihtoehtona oli Hjallis Harkimon johtaman mediatyöryhmän raportti. Työryhmä ehdottaa kaupallisille tv-uutisille miljoonien eurojen valtion tukea. Mistään muusta ei ole vähään aikaan puhuttukaan kuin Yleisradion vaikeuksista pysyä riippumattomana, kun rahoitus tulee valtiolta. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että työryhmä ehdottaa lopunkin tv-journalismin tekemistä valtiosta riippuvaiseksi.

Tuessa ei ole kysymys ”moniarvoisen uutistoiminnan” tukemisesta, kuten työryhmä väittää. Tukiaiset eivät kohdistu journalismiin yleisesti, vaan ne ovat kuolevan tv-median tekohengitystä. Ehdotuksen toteutuessa Suomessa olisi kahdenlaisia valtion kontrolloimia tv-uutisia. Yhtäältä Ylen uutiset, toisaalta ”kaupalliset” zombiuutiset, jotka pysyisivät puoliksi elossa vain veronmaksajien rahoilla.

Mukakaupallisten uutisten riippumattomuus valtiosta olisi Yleisradiotakin heiveröisempi, koska tyytymättömän hallituksen olisi paljon helpompi perua mediatukiaiset kuin Ylen rahoitus.

Päivän pöyristys – ensimmäinen sija

Harkimon työryhmä yltää kuitenkin vain pöyristyslistan kakkoseksi. Tänään nimittäin käsitellään eduskunnassa hallituksen ruokapoliittista selontekoa. Siinä vasta on asiakirja. Selonteon mukaan ruokapolitiikan keskeinen haaste on ”alkutuotannon kannattavuuden ja tuottavuuden turvaaminen”. Hallitus ei siis edes jaksa teeskennellä, että sen ruokapoliittinen tavoite olisi ihmisten ruokkiminen. Kansalaisten kylläisyys kiinnostaa hallitusta vain siinä määrin, kun se hyödyttää maataloustuottajia.

Seuraavaksi odotan selontekoa, jossa terveyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi määritellään lääkäriasemien kannattavuuden turvaaminen.

Yksi selonteosta ilmenevä politiikkamuutos ansaitsee erityismaininnan. Ministeri Tiilikainen ehti jo hehkuttaa, miten kunnat voivat tulevaisuudessa kiertää EU-sääntöjä ja suosia kotimaista kouluruoan hankinnassa. Protektionismi hankinnoissa on julkisten varojen väärinkäyttöä ja muutenkin tyhmää. Mutta on poikkeuksellisen vastenmielistä soveltaa kouluruoan hankinnassa mitään muita kriteereitä kuin koululaisten hyvinvointia. Kouluruokailu on koululaisia, ei kotimaisia maataloustuottajia varten.

Tuottajia suositaan jo nyt aika lailla koululaisiin verrattuna. Maataloustukien suuruus on noin 3 miljardia euroa vuodessa. Yhden kouluaterian hinta puolestaan on noin euron. Suomen maataloustukiaisilla voitaisiin siis ruokkia yli 15 miljoonaa koululaista joka koulupäivä. Määrä vastaa noin kolmeakymmentä Suomen peruskoululaitosta tai puolta koko EU-alueen alakoululaisista.

Vaihtoehtoisesti kaikki Suomen peruskoululaiset voitaisiin viedä maataloustukirahoilla kouluruokailun sijasta lounaalle Ravintola Pastikseen joka ikinen koulupäivä.

On ilmeistä, että kannattamattoman maatalouden elättäminen on jo nyt Suomessa aika paljon tärkeämpi asia kuin koululaisten hyvinvointi. Joten voidaanko vain päättää, että kunnat hankkivat sillä yhdellä eurolla koululaisille niin paljon ja niin hyvää ruokaa kuin mahdollista. Ihan riippumatta siitä missä ruoka on tuotettu.

Jättäkää hyvät ihmiset edes koululaiset rauhaan.

***

J.K. Pastiksen business lunch maksaa noin 30 euroa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin puoli miljoonaa peruskoululaista. Koulupäiviä on 190. Vuodessa lounaita tulee siis noin 100 miljoonaa, joka kerrottuna 30

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

18 kommenttia artikkeliin “Koululaiset maataloustuen maksajina vs. Harkimon työryhmä

  1. klaus kultti sanoo:

    Uutisen mukaan: ”Ehdotus on uusi avaus, sillä Suomessa ei juurikaan tueta mediaa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa media saa kymmeniä miljoonia euroja tukea vuosittain.”

    Propsit Harkimolle, joka onnistui löytämään aktiviteetin, jota Suomessa ei vielä tueta. Politiikkatoimenpiteeseen päätyminen ei sekään liene ollut aivan triviaalia, koska on pitänyt valita mahdollisten toimintatapojen joukosta {Tue, Verota} se oikea alkio.

  2. Anssi K sanoo:

    Miten tuolla teidän vapaan markkinatalouden jalolla aatteella toteutetaan eettisesti ja ekologisesti kestävä ruuantuotanto?

    1. Tuomas P sanoo:

      Miten eettisesti ja ekologisesti kestävä ruoantuotanto liittyy maataloustukiin? Eihän siitä ole pitkäkään aika kun ”eettiset” häkkikanalan omistajat nostivat äläkän kun jengi ei enää haluakaan ostaa heidän tuotteitaan…

      Myös terveellisyyden kannalta maataloustuet ovat kyseenalaisia. Sianlihaa, mallasohraa, sokerijuurikasta ja maitorasvaa kyllä tuetaan rankimman kautta, mutta vihannekset on tuista huolimatta halvinta ostaa ulkolaisina, ja kalatalouteenhan maataloustuista ei valu senttiäkään.

      1. tuota sanoo:

        Blogikirjoituksessa väitetään:

        ”Maataloustukien suuruus on noin 3 miljardia euroa vuodessa. Yhden kouluaterian hinta puolestaan on noin euron. Suomen maataloustukiaisilla voitaisiin siis ruokkia yli 15 miljoonaa koululaista joka koulupäivä. ”

        Tuo ei toki pidä paikkaansa. Ensinnäkään kouluaterioiden hinta ei ole ”noin euron”, vaan se on kouluaterian raaka-aineiden ostohinta. Kouluaterian hintaan kuuluvat lisäksi keittiöhenkilökunnan kustannukset, tilakustannukset, tiskauskustannukset yms. Vastaavasti esimerkiksi ravintola-aterian raaka-aineet voivat maksaa 5 euroa, mutta ei se sitä tarkoita, että se olisi aterian hinta, vaan 5 euron raaka-aineet sisältävän aterian hinta voi ravintolan asiakkaalle olla vaikkapa 20 euroa.

        On osin epämääräistä, mitä maataloutuiksi milloinkin luetaan, mutta 3 miljardin lukemaan sisältyy mm. valtion budjetissa näkyvä 660 miljoonan euron valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuviin menoihin. Kyseinen menoerä on vieläpä siitä ikävä, että se kasvaa joka vuosi. Ja lakisääteisellä tavalla vuosien varrella kerrytetyt eläkevastuut eivät katoa edes, vaikka maatalous lopetettaisiin. Jos maatalousyrittäjien eläkkeet lakimuutoksella (vaatisi mahdollisesti ensin perustuslain muutosta) poistettaisiin, ne suurelta osin siirtyisivät valtion budjetissa kansaneläke- ja toimeentulomenoiksi – eivätkä poistuisi edes sillä kuin osittain. Tuo menoerä jatkaisi kasvuaan, vaikka maatalous lopetettaisiin Suomesta kokonaan, sillä eläkkeellä olevien maanviljelijöiden määrä jatkaa kasvuaan, ja uusien maatalousyrittäjien määrä jatkaa vähenemistään. Mikään yksityinen eläkeyhtiö ei halua ottaa vastuilleen sellaisia eläkevastuita, joissa eläkevastuut ovat muodostuneet aikaan kun Suomessa on ollut maatalousyrittäjiä kolminkertainen määrä kuin mitä nykyään, jossa on paljon eläkkeelle siirtyjiä lähivuosina tulossa lisää, ja jossa toimialan kutistuessa eläkemaksujen maksajat vähenevät koko ajan.

        Tuomas P kirjoitti:

        ”Miten eettisesti ja ekologisesti kestävä ruoantuotanto liittyy maataloustukiin? Eihän siitä ole pitkäkään aika kun ”eettiset” häkkikanalan omistajat nostivat äläkän kun jengi ei enää haluakaan ostaa heidän tuotteitaan…”

        Asia liittyy maataloustukiin ainakin siten, että maataloustuista aika merkittävä osa on jonkinlaista ympäristöperusteista tukea. Ympäristöperusteista tukea maksetaan esimerkiksi lietelannan sijoittamisesta ympäristön kannalta kestävämmällä tavalla, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisestä, ympäristömyrkyille vaihtoehtoisten kasvinsuojelukeinojen käytöstä, peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, ympäristönhoitonurmista, viherryttämisestä, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen tekeville tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten edistämisestä. Näistä jokainen haetaan ja raportoidaan erikseen. Erilaisia tukinimikkeitä on kymmenittäin, ja kun huomioi niiden alla olevat alaukimuodot, niitä on yhteensä sadoittain.

        Tukijärjestelmä on luotu niin, että voi joko viljellä tai kasvattaa karjaa taloudellisesti edullisimmalla mahdollisella tavalla lakien puitteissa, johon voi saada hehtaarikohtaisia tai eläinmääräperusteisia tukia – tai sitten voi toimia ympäristöystävällisemmin, jolloin pitää tehdä erinäisiä asioita ja täytellä läjäpäin lomakkeita tukihakemuksista ja toteutettujen toimenpiteiden todentamisesta. Koska edullisimmalla mahdollisella tavalla viljely on taloudellisesti kannattamatonta, mutta ympäristöperusteiset tuet taas tuottavat jonkin verran enemmän tukea kuin mitä niiden toteuttamisesta aiheutuu menoja, maanviljely toteutetaan isolla osalla tiloista ympäristöperusteisia tukia hyödyntäen.

      2. tuota sanoo:

        Taisin aliarvioida vieläpä tuota eläketilanteen muutosta. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tuoreimman tilinpäätöksen (2015) mukaan sinne maksettiin uusia lakisääteisiä vakuutusmaksuja 204,6 miljoonaa ja lakisääteisiä korvauksia eläkelaitos maksoi 917,3 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutilannetta on vähän parantanut se, että apurahansaajat maksavat eläkemaksunsa nykyään lain mukaan maatalousyrittäjien eläkelaitokseen. Apurahansaajat muodostavat noin 4 % maatalousyrittäjien eläkemaksujen nykyisistä vakuutetuista. Valtion ja Kelan yhteenlaskettu maksuosuus eläkelaitoksen menoista oli tuolloin yhteensä 727,6 miljoonaa euroa. Eläkelaitoksen tase oli vain 262 miljoonan euron suuruinen, eli kyseinen eläkelaitos on vuosien varrella joutunut jakamaan jokseenkin kaikki aikoinaan rahastoimansa sijoitukset eläkemaksuina ulos.

        Olisiko jollain ehdottaa ratkaisua siihen, miten kyseisessä maataloustukiin luettavassa menoerässä voisi saada aikaan olennaisia säästöjä?

        Jos maatalousyrittäjät yhdistäisi muiden yrittäjien kanssa samaan eläkelakiin, ja samalla uudet vakuutukset, voisi jonkin verran säästöjä toki tulla. Muiden yrittäjien eläkkeitä valtio erityistukee nykyisin noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa budjetin mukaan. Se maksuosuus on kovassa kasvussa, sillä vielä 2 vuotta sitten summa oli melkein 60 miljoonaa euroa alempi. Eli yrittäjienkin eläkemaksujen maksajia on nykyisin suhteessa liian vähän maksettaviin eläkemääriin nähden, eikä yrittäjien vakuutusmaksurahasto riitä eläkkeiden maksuun. Yrittäjien osalta vakuutusmaksut voisi periaatteessa saada tasapainoon vakuutusmaksuja nostamalla, mutta maatalousyrittäjien kohdalla edes eläkemaksun nelinkertaistaminen ei nostaisi maatalousyrittäjien eläkemaksuja eläkemenojen tasalle. Niin suurta eläkemaksua puolestaan kukaan ei vapaaehtoisesti maksaisi, vaan se johtaisi maatilojen muuttumiseen Oy-muotoon, jolloin uudet eläkemaksut maksettaisiin YEL:n kautta.

      3. tuota sanoo:

        Tuomas P kirjoitti:

        ”ja kalatalouteenhan maataloustuista ei valu senttiäkään”

        Ei pidä paikkaansa. Elinkeinokalatalous nimenomaan on tuettua:
        http://mmm.fi/kalat/elinkeinokalatalous/elinkeinokalatalouden-tuet

        Valtio on tukenut myös kalastussatamia. Mmm:n sivuston tukea saaneiden hankkeiden listauksen mukaan valtio on myöntänyt jopa 277 000 euron hanketuen kalastusaluksen romuttamiseenkin. Lisäksi kaupalliseen kalastustoimintaan taitaa liittyä myös merimiestukia, normaaleja ELY-tukia yms.

  3. Joel sanoo:

    Anssi: Siten että kuluttajat jotka haluavat ruokansa olevan ”eettisesti ja ekologisesti kestävästi tuotettua” maksavat lisäresursseista aiheutuneet kulut. Suurin osa kuluttajista (ainakin tällä hetkellä), joille hinta on tärkeämpi kriteeri taas ostaa ruokaa joka on tuotettu resurssitehokkaammin.

  4. Viljo Mettomäki sanoo:

    Ei tarvitse ihmetellä jos Sipilä valitsi Harkimon Veikkauksen hallitukseen. Niin hyvän kepulaisen esityksen Harkimon työryhmä teki. Uusia tuettavia tuetaan veronmaksajien varoin tv asemia ja Harkimon hallia. Sipilä ei näytä ymmärtävän jääviyttä kun Eduskunnan oikeiasiamien pelasti hänet.Veikkauksen hallituksessa Harkimo jakaa rahaa Jokereille ja Venäläiselle halliyhtiölle ja on itse sitä vastaanottamassa.Harkimoon mukaan Jokerit tuottaa 10 miljoonaa tappiota 2016.Kansanedustaja Vihriälä keskusta jakoi Keskustan Nuorisosäätiölle Veikkauksen voittovaroja,joka jakoi niitä Vihriälälle ja Vanhaselle ja Kaikkoselle.Vihriälä sai alioikeudessa tuomion samoin Kaikkonen ,mutta ei silloinen pääministeri Vanhanen. Joskun oikeudella on norja selkä.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Eniten suositaan valtion ja kunnan virkamiehiä kun 100% rahasta menee valtion ja kunnan kassasta elikkä veronmaksajat maksaa heidän palkkat.Sanoisin että melkoisen turha menoerä tuloksiin nähden.Maanviljeilijät tuottavat silti puhdasta suomalaista ruokaa ja se sentään jo jotain.

    1. Masse sanoo:

      Hyvin kirjoitettu, kiitos!
      Alan olla kurkkua myöten täynnä julkista sektoria, virkamiehiä ja virastoja. Ketä tulisi äänestää, jotta nämä vähentyisivät?
      Täytyy varmaan hakeutua hoitoon kun koen jo fyysistä pahoinvointia kun kuuntelen päättäjien, ehdokkaiden ja virkamiesten mussutuksia… VR teki vahvan tuloksen!

  6. huvituin sanoo:

    Ulf, valtiolla on oltava jonkinlainen julkinen sektori, muutoin kyseessä ei ole valtio. Valtion työntekijöiden palkat maksaa silloin itsestäänselvä valtio. Jos katsot, että valtion ja kuntien palveluksessa olevat virkamiehet yms. kuten opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat, palomiehet, poliisit jne. tekevät huonoa ”tulosta”, niin kuulisin tarkemmin että mihin näkemyksesi perustat.

    Nähdäkseni on olemassa myös vakaat syyt sille miksi vaikkapa poliisin ja palolaitoksen tulisi olla valtion vastuulla. En näe erityisempää syytä sille miksi yritystoimintaa harjoittavia – kuten maanviljelijöitä – pitäisi subventoida valtion kassasta sen kummemmin. Tuottakoot puhdasta suomalaista ruokaa kilpailemalla muunmaalaisten tuottajien kanssa, kuten muutkin yrittäjät.

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Tulos on erittäin huono suuri syy jopa Suomen velkaantumiseen kuin ei Suomessa kohta ole muuta kuin virkamiehiä, taitaa kohta olla yksi maailman suurempia julkissektoria kyseessä.Virkamiehet on laitettava tarjouskilpailulle ihan niin kuin kaikki muut valtion ja kunnan hankkeet paras ja halvin vaihtoehto voittakoon.Poliisi palokunta on vielä perusteltavissa muut voi korvata yksityinen sektori.Suomessa on se oikeasti se ongelma että veronmaksajien rahaa käytettään huvittuneesti ja leikkimielisesti ihan kuin leikkirahaa.

    1. Tuomas P sanoo:

      Ei ole maailman suurin julkissektori Suomessa, esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on kaikissa suurempi, ja hyvin tulevat toimeen. Ja siksi toisekseen ne Suomen suurimmat julkissektorin osat ovat koulutus ja terveydenhuolto, jotka molemmat ovat panos/tuotos-suhteeltaan aivan maailman kärkeä.

      Surkea ideologinen tavoite pitää joka niemi ja notkelma asuttuna on suurin yksittäinen syy siihen, miksi Suomella menee niin paljon huonommin kuin esimerkiksi Ruotsilla (mitenkään absoluuttisen huonostihan meillä ei mene); sen lisäksi, että haja-asutus on jo lähtökohtaisesti kaupunkeja tehottomampi niin yhdyskunta- kuin elinkeinorakenteensa puolesta, sen ylläpitämiseen käytetään joka vuosi aivan tolkuttoman paljon rahaa.

    2. huvituin sanoo:

      ”Tulos on erittäin huono suuri syy jopa Suomen velkaantumiseen”

      Olisiko tälle ihan formaalia todistusaineistoa? Vai sotketko termit ”poliitikko” ja ”virkamies”?

      ”Poliisi palokunta on vielä perusteltavissa muut voi korvata yksityinen sektori.”

      Varmasti voi. Kannattaako on eri asia. Todistustaakka on tätä esittävillä.

      ”Ruotsalaiset ovat kyllästyneitä siihen että ei mikään toimi rautatieliikenteestä alkaen.Olen jatkuvasti yhteydessä ruotsalaisten kanssa ja ovat suorastaan kateellisia Suomen nykyjärjestelmiin ovat suorastaan shokissa meidän nykypolitiikasta ja väärästä muutoksen hausta.”

      Eli … Ruotsissa on kaikki huonosti siksi, että siellä on tehty niitä uudistuksia joissa julkisen sektorin kankeutta on leikattu? Tai rautatieliikenne: Ruotsissa homma kusee monien mielestä siksi, että siellä on luovuttu VR:n kaltaisesta monopolista. Kuitenkin sinun mielestäsi tähän pitäisi sitten pyrkiä – tai ei pitäisi, sillä kirjoitat tässä kohtaa nyt aivan muuta kuin aiemmin.

      Keskeisin kysymys lienee siis se, että tiedätkö itsekään sinä nyt oikein selität?

  8. Ulf Fallenius sanoo:

    Elikkä olemme saaneet väärää tietoa miten kaikki on paremmin säästöissä ja kilpailukyvyssä Ruotsissa verrattuna Suomeen ja nyt totuus olisi että sosialismin rattaat on vielä pahemmat siellä kuin täällä.

    1. Tuomas P sanoo:

      Kyllähän Ruotsissa melkein kaikki onkin paremmin kuin Suomessa. Ruotsissa on rakenteet pantu kuntoon ja sen vuoksi on varaa ylläpitää suurempaa hyvinvointivaltiota; Suomessa keskustapuolue aktiivisesti vastustaa rakenteiden luonnollista uudistumista, ja käyttää siihen vielä massiivisen määrän verorahoja ja julkisen sektorin työtä.

      Rakenneuudistus parempaan suuntaan tapahtuisi täysin itsestään, jos sitä ei väen vängällä estettäisi maatalous-, yritys-, ja kuntatuin. Myös kepun lempilapsi, maakunta”uudistus”, on pikemminkin vanhojen, tehottomien rakenteiden luuduttamista verorahalla ja virkamiestyöllä ikuisesti paikoilleen kuin parannus nykytilaan.

  9. Ulf Fallenius sanoo:

    Niin tämähän on propagandaa että meidän pitäisi uskoa että kaikki on parempaa Ruotsissa mutta kuin ei ole kaikki uudistukset taksista rautateihin soteen siellä menneet ihan päin helvettiä. Ollaan jopa palaamassa useamassa tapauksessa suomalaisten käytäntöihin ja oli muuten syynä että vasemmisto voitti vaalit ,ruotsalaiset ovat kyllästyneitä siihen että ei mikään toimi rautatieliikenteestä alkaen.Olen jatkuvasti yhteydessä ruotsalaisten kanssa ja ovat suorastaan kateellisia Suomen nykyjärjestelmiin ovat suorastaan shokissa meidän nykypolitiikasta ja väärästä muutoksen hausta.Ruotsi menestyy taloudellisesti vaan sen takia paremmin että osaavat myydä tehdä innovaatioita ja eivät ole osallistunut kalliisiin sotiin puhumatta idiootti eurosta mihin ei meillä sovelluta joka maksaa Suomelle kaiken talouskasvun.

  10. Pekka sanoo:

    Poliisi on onneksi luvannut puuttua vihapuheseen, myös maatalousväestöön kohdistuvaan panetteluun ja sovaamiseen ja suoranaiseen valehteluun.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa