Kreikka-pokerissa kaivataan avoimia kortteja

Kreikka-pokerissa kaivataan avoimia kortteja

Kreikkalaiset ansaitsevat paremman hallinnon. Sen perinne on synkkä. Mikään ei kokoa kansaa kuin ulkopuolinen vihollinen, jota voi osoitella. Tavan kansa ei välttämättä ymmärrä, ettei heitä pidä lieassa troikka, vaan korruptiota ja valehtelua vaalinut hallituseliitti. Tuon eliitin kanssa euroryhmälläkin on nyt ongelma, riippumatta siitä, että Syriza on verrattain uusi toimija. Miten rakentaa luottamusta, kun se on kansalaisten ja ulkopuolisten päättäjien silmissä huuhdeltu jo 10 kertaa viemäriin?

Euron ulkopuolella Kreikka olisi suvereenina valtiona saman ongelman edessä; siitä tuskin kellään on harhakuvitelmia. Markkinat ovat monta kertaa armottomammat kuin troikka. Luottamuksesta pyyhkiytyi suurin osa vuonna 2010, kun Kreikan kokonaisvelka paljastui – ja ne toimenpiteet, joilla valtio oli sumuttanut tiensä euroon vuonna 2001. Goldman Sachsin avulla hallitukset olivat eläneet valetta niin omien kuin ulkolaisten silmien edessä lähes 10 vuoden ajan. Joidenkin laskelmien mukaan Kreikka on viettänyt yli puolet viimeisen 200 vuoden ajasta maksukyvyttömyydessä tai sen rajamailla.

Euron ulkopuolelle siirtyminen ei ole Syrizan eikä kreikkalaisten intressissä juuri nyt. Syy on yksinkertainen. Aikaisemmat tukilainat eivät Kreikan kassaa vielä rasita. ERVV:n myöntämien lainojen ehdot ovat erittäin lievät, eikä takaisinmaksu ala ennen vuotta 2022. Kreikan tavoittelema velkajärjestely olisi sille euron sisällä paljon kivuttomampi kuin sen ulkopuolella. Kreikan pankit taas ovat pystyssä ainoastaan Kreikan keskuspankin tarjoaman hätärahoituksen (ELA) tukemana, kun EKP päätti Syrizan valtaannousun jälkeen, etteivät kreikkalaiset velkakirjat kelpaa vakuudeksi. Raha on toki samaa EKP:n rahaa, mutta nyt vakuuspaperit – eli Kreikan valtionlainat – jäävät muodollisesti Kreikan oman keskuspankin taseeseen. EKP kuitenkin kontrolloi tätä rahahanaa.

ELAn limiittiä on nostettu viikon aikana kaksi kertaa, toissa viikolla 5 miljardilla 65 miljardiin ja viime viikolla 68,3 miljardiin. Ohjelmaa jouduttaneen nostamaan lisää vielä jatkossakin, jos epävarmuus jatkuu ja talletuksia katoaa maan rajojen ulkopuolelle. Yksin viime perjantaina Kreikan pankeista katosi miljardin verran talletuksia. Ei ihme, että iltaan mennessä oli peliteoreetikko ja syrizalainen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis pistänyt sovinnollisesti nimensä paperiin.

Niin kauan kuin isäntämaa pysyy pystyssä, ei ELAssa ole pankeille eikä maan keskuspankille ongelmaa, ja sen laajuutta voi EKP hampaat nitisten nostaa. Jos Kreikka kuitenkin syystä tai toisesta ajautuisi maksukyvyttömyyteen, sulaisi vakuuksien arvo hetkessä, pankkijärjestelmä romahtaisi ja keskuspankki kaatuisi EKP:n ja sitä kautta jäsenmaiden syliin. Kreikan maksukyvyttömyys aiheuttaisi merkittäviä luottotappioita myös suoraan EKP:ssa, ERVV:ssä, IMF:ssä ja Kreikkaa suoraan kahdenvälisesti rahoittaneissa euromaissa. Kreikalla on noin 315 miljardia euroa ulkoista velkaa.

Jos Kreikka eroaisi eurosta tänään, joutuisi maa nykyistä vielä radikaalimman talouskurin eteen – muuten sitä ei kukaan suostuisi markkinaehtoisesti rahoittamaan. Huomioiden, että Kreikan velka olisi 181 % bkt:sta – tai se olisi jättänyt edelliset lainojat nuolemaan näppejään velkajärjestelyssä. ”Markkinoiden” kanssa ei järjestettäisi viikonloppukokouksia, jos luottamus menisi. Ei välttämättä olisi kelle soittaa. IMF:lläkään ei olisi kiire hätiin, jos Kreikka juuri olisi vapaaehtoisesti jäänyt sille räätälöidystä sopeutusohjelmasta pois. Euroero merkitsisi Kreikan saatavien välitöntä leikkausta ja uudelleenjärjestelyä. Silti se voi olla ainoa vaihtoehto, jos ei vielä ihan nyt. Rinnakkaisvaluutta voisi myös olla Kreikan kaipaama siltaratkaisu.

Omassa valuutassa olisi Kreikalle pidemmän päälle etuja, vaikkei se pureutuisi Kreikan perimmäiseen ongelmaan eli heikkoon reaaliseen kilpailukykyyn ja järjestelmän haurauteen. Kilpailukyky ei voi pidemmän päälle rakentua valuutan devalvoitumisen varaan. Kilpailukyky syntyy siitä, että maassa kannattaa tehdä ja teettää työtä ja solmia sopimuksia. Toisaalta siitä, että Kreikan julkissektoriin pesiytynyt korruptio saadaan kitkettyä ja veronkanto elvytettyä. Jälkimmäinen olisi helpompaa, jos maan kansalaiset voisivat luottaa hallintoonsa. Kreikka oli viime vuonna Transparency Internationalin korruptiotilastossa sijalla 69 yhdessä Romanian ja Bulgarian kanssa.

Arvioiden mukaan Kreikka menettää vuosittain 20-30 miljardia veronkierron seurauksena. Syrizalle on nostettava hattua, että se tähtää radikaaleihin reformeihin, joista yksi on veronkierron kitkeminen. Puoluejohto toki ymmärtää, etteivät sen julkisten menojen kasvattamiseen tähtäävät ohjelmat – jopa 15 miljardin euron menolisäykset vuositasolla – myöskään toimisi ilman merkittävää nousua verokertymässä. Alhaisessa kokonaisveroasteessa ei sinällään ole mitään pahaa. Ongelma on siinä, ettei verotus nykyisellään kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti eikä verokertymä aikaisempina vuosina ole riittänyt lähimainkaan kattamaan suuren julkissektorin menoja. Nyt pitäisi osata päättää – ellei tarkoitus ole jatkaa perinnettä, jossa elämiseen otetut velat jätetään säännöllisesti maksamatta. Ihmisten usko tulevaisuuteen edellyttäisi poliittiselta johdolta ja virkakoneistolta avoimuutta, selkeitä pelisääntöjä – ja rehellisyyttä. Jos maan tulevaisuudella nyt pelataankin pokeria, korttien tulisi olla avoimina kansalle.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

8 kommenttia artikkeliin “Kreikka-pokerissa kaivataan avoimia kortteja

  1. Heikki Koskenkylä sanoo:

    Kansanedustajan analyysi on täysin kohdallaan, harvinaisen selkeää analyysia eduskunnasta käsin. Hän jopa osaa sanoa että ELA eli ns tilapäinen härahoitus-maksuvalmiustuki pankeille siis on Kreikan keskuspankin antamaa eikä EKPn kuten Suomen lehdet, jopa KL ja HS kirjoittavat. ELAaa ei koskaan tullut EKPn välineistöön, olin työryhmässä joka käsitteli asiaa aikanaan. Siitähän ei edes ole sääntöjä EKPn statuuteissa.
    Kreikka ei selviä euromaana eikä ulkopuolellakaan jos se ei kykenee uudistumaan, tämä on Lepomäen viesti. On vaikeata uskoa että Kreikka uudistuu, näin voi sanoa historian valossa. Luultavasti yrittävät nyt jotain mutta luulen että yritys sortuu taas ja taas tarvitsevat lisätukea. Kreikka kuten Italia ja Ranskakin haluaa eurobondeja jotta ei tarvitse uudistua. Ja lisäksi muutakin yhteistä tukea, tämä on pelin henki nyt euroalueella. Saksa haraa vastaan mutta on yleensä taipunut koska haluaa pitää euron pystyssä jostain syystä. Ehkä vain haluaa johtaa tätä ” rupusakkia” , ovat aina tykänneet johtaa ja hallita muita. Der Spiegel pohtii joka numerossa nykyään Kreikkaa ja euron tulevaisuutta. Saksan sisäinen kritiikki on kovaa mutta se ei heijastu ylimmälle poliittiselle tasolle. Näillä näkymin euroalue ei toivu eikä siitä tule menestystarinaa. Kreikan tukeminen jatkuu huhtikuussa ja toukokuussa ja asiaan palataan 2016 alussa, loppua ei nyt näy. Myös Ranskalle annettin taas periksi ja rikottiin kasvu- ja vakaussopimusta ym six- ja two pack sopimuksia. Budjettivaje on nyt 4,4%, raja on 3%, johon Ranska on luvannut päästä jo 5 vuotta, taas sai lisäaikaa 3 vuotta, uskomatonta kurittomuutta. Ranskan valtion velan korko on noin 2% mutta sen pitäisi olla noin 7%, Italian koron pitäisi olla noin 10%. Markkinakuri ei toimi lainkaan euroalueella ja osakurssit vain nousee.¤¤ Jos KOK on seuraavassa hallituksessa ja Lepomäki eduskunnassa niin suosittelen häntä erityisesti TEM:n ministeriksi. VM mennee sillloin joko KOK:lle tai SDPlle riippuen kuka on hallituksessa. Ja Väyrynen tai pikemminkin O.Rehn ulkoministeri. Sipilä itse oikeutettu pääministeri. Jos PS hallituksessa niin voi haluta TEMä mutta maahanmuuttoministerin paikka kuluu pS-puolueelle( ks Virenin blogi aiemmin LIberan sivulla). Professori Kanniainen sopisi työministeriksi,jolloin voi vapauttaa Suomen työmarkkinat sääntelystä tai opetusministeriksi,jolloin voi tuoda lukukausimaksut tai jopa Australian mallin Suomeen.

    1. Mikko sanoo:

      Samaa mieltä siitä, että keskustelu on kehittynyt. Vielä vuosi sitten moni piti euroa syyllisenä ongelmiin ja kaikenlaisiin eurosta eroamis skenarioihin haaskattiin aikaa. Nykyään ymmärretään, että kyse on lähes pelkästään lyhytnäköisestä ylivelkaantumisesta ja muusta huonosta kansallisesta taloudenpidosta niin Kreikassa kuin Suomessakin.

      1. Mikko sanoo:

        Malkaa ei ”haluttu nähdä omassa silmässä”. Lukkiuduttiin odottelemaan jotain käänteentekevää muutosta Saksan finanssipolitiikassa. Oli epärealistista ajatella, että jotkin muutokset Saksassa oleellisesti vaikuttaisivat satojen miljoonien muiden ihmisten hyvinvointiin. Nyt Saksa on massiivisine palkankorotuksineen käytännössä vastannut odotuksiin. Meidän muiden ongelmat eivät kuitenkaan hävinneet. Jokaisen maan on paneuduttava omien itseaiheutettujen ongelmiensa korjaamiseen.

  2. Juha sanoo:

    “Kreikka-pokerissa kaivataan avoimia kortteja.” Hovinarreja on nähty, mutta kenen käteen jää Musta-Pekka?

    ”Kreikkalaiset ansaitsevat paremman hallinnon.” Helpommin sanottu kuin tehty. Jos (osa)valtion hallinto ei toimi, pitäisikö se korvata liittovaltion hallinnolla? Troikka 2.0?

  3. Tiina Heinonen sanoo:

    olisi hyvä muistaa, että krekkalaiset eivät ole koko historiansa aikana kokeneet demokratiaa. Alueet ovat toki erilaisia ja olleet itsenäisiä aiemminkin erikseen. valuuttaa maasta ovat lisäksi vieneet monet miehittäjät ja omat valtiaat (kunkinkaat, sositasvallankaappajaat, parlamentaarikot). olen itse miettinyt maksaisinko sellaiselle hallinnolle veroja???? olen kerran vieraillut Kreetalla ja Rhodoksella, missä toimeliaisuus perustui aika lailla pienyrittäjyyteen niin kauan kun henki pihisee.

  4. Seppo Raikamo sanoo:

    Kiitos. Selkeä ja hyvä kirjoitus. Jos sekundääreistä tulee primäärejä ei parlamenteillä ole merkitystä, ei meillä Suomessa eikä muuallakaan.

  5. Teppo sanoo:

    Tulee mieleen erään kappaleen sanat : ”Kumpi ajaa kovempaa, onks se nälkä, vai onks se pelko? ”

  6. Juha K sanoo:

    Raha on vain luottamuksen osoitus. Kun luottamusta ei ole, luotto voi pohjautua solidaarisuuteen. Aika syö solidaarisuutta. Kreikan nykyjohdon käyttäytyminen on ollut niin arroganttia, että ainakin minun solidaarisuuteni on loppu. Kreikan tukemisen lopettamisen kustannukset eivät enää kiinnosta.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa