Kuinka monta ruokakauppaa Suomessa tarvitaan?

Kuinka monta ruokakauppaa Suomessa tarvitaan?

Apteekkialan sääntelystä on puhuttu julkisuudessa paljon. Aihetta on käsitelty näilläkin sivuilla. Julkinen keskustelu on nähtävästi herättänyt apteekkilupia myöntävän viranomaisen Fimean selvittämään pitäisikö lupien määrää lisätä. Tämä on tietenkin täysin väärä lähestymistapa.

Ongelma ei nimittäin ole se, että Fimea ei ole myöntänyt tarpeeksi lupia, vaan tarveharkinta ja luvanvaraisuus yleensä. Suunnitelmatalous ei toimi apteekkialalla sen paremmin kuin muuallakaan. Viranomaiset eivät osaa päättää, millainen apteekkiverkko Suomessa ”tarvitaan”. Mietitäänpä vain, kuinka höppänältä Fimean toiminta näyttäisi jollakin muulla toimialalla. Mietinnän edistämiseksi alla on Fimean uutta selvitystä koskeva tiedote sanasta sanaan, vain toimiala on vaihdettu.

26.2.2016
Ruokakauppoja tulee lain mukaan olla maassa siten, että väestö saa ruokaa ilman vaikeuksia. Julkisuudessa on käyty viime aikoina keskustelua Suomen ruokakauppajärjestelmästä ja siihen liittyvistä muutostarpeista. Pohdintaa on käyty myös siitä, pitäisikö ruokakauppoja olla huomattavasti nykyistä enemmän.

Ruokakauppavirasto on käynnistämässä erillisen selvityksen ruokakauppapalvelujen alueellisesta toimivuudesta kartoittaakseen uusien ruokakauppojen perustamistarpeita. Selvitystyön yhteydessä tarkastellaan myös ruokakauppojen sijaintialueiden tarkoituksenmukaisuutta ja ajantasaisuutta. Avainasemassa selvitystyössä ovat kunnat, joilta Ruokakauppavirasto pyytää ruokakauppapalvelujen toimivuuden arviointia. Selvitys koskee ensi vaiheessa kuntia, joissa ruokakauppatiheys on koko maan keskiarvoa pienempi tai kunta-tai palvelurakenteissa on tapahtumassa muutoksia.

Uuden ruokakaupan perustamisesta päättää Ruokakauppavirasto. Nykyisen lainsäädännön mukaan Ruokakauppavirasto voi perustaa uuden ruokakaupan aina, jos ruoan saatavuus sitä edellyttää. Ruoan saatavuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen väestömäärä, alueella jo olevat ruokakauppapalvelut ja muiden ruokahuollon, kuten ravintolapalvelujen, huoltoasemien ja nakkikioskien sijoittuminen.

Kunta voi tehdä Ruokakauppavirastolle esityksen marketin, myyntikojun ja nakkikioskin perustamiseksi. Kunnan tehtävänä on myös Ruokakauppaviraston pyynnöstä arvioida alueen ruokapalveluiden toimivuutta, sijoittumista ja riittävyyttä.

Käydystä keskustelusta huolimatta Ruokakauppavirastolle tulee vain vähän aloitteita ruokakauppapalvelujen lisäämiseksi tai ruokakauppojen lukumäärää, sijaintia tai aukioloaikoja koskevia yhteydenottoja. Tällaiset yhteydenotot käynnistävät mahdollisesti tarvittavien valvontatoimien lisäksi myös selvitykset ruokakauppojen alueellisesta riittävyydestä.

Suomessa oli vuonna 2014 3 157 markettia ja lisäksi 944 erikoismyymälää, kauppahallia ja suoramyyntihallia. Keskimääräinen ruokakauppatiheys koko maassa on noin 1329 asukasta / ruokakauppa. Nakkikioskipalvelujen tilastoinnissa on puutteita, joten tarkkoja tietoja ei ole. Ruokakauppatiheydessä on kuitenkin alueellista vaihtelua.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

11 kommenttia artikkeliin “Kuinka monta ruokakauppaa Suomessa tarvitaan?

  1. Heh sanoo:

    Kannattaisi liberankin tsekata mitä suunnitelmatalous tarkoittaa ennen kuin alkaa (perinteiseen tapaansa) jauhamaan p***** asioista mistä ei mitään tiedä ja perustelematta. Lähdeviitteitä on turha edes kysyä

    1. LOL! sanoo:

      Ai päinvastoin kuin sinä teet?

    2. Patamusta sanoo:

      ”Suunnitelmatalous, ääritapauksissa komentotalous, on järjestelmä, jossa tuotantoa, kulutusta ja investointeja ohjataan keskitetysti johdetun suunnitelman mukaan. Suunnitelmatalouden vastakohtana on markkinatalous, mutta kaikissa talousjärjestelmissä on käytössä piirteitä molemmista, jolloin kyseessä on seka- tai puitetalous.”

      Wikipedian mukana se tarkoittaa edellä mainittua, mutta Wikipediaan ei kannata luottaa yhdessäkään asiassa, joka edes sivuaa marxilaisuutta, sillä Wikpediassa päivystävät marxilaisen totuuden tulkit, jotka vahtivat jokaista muutosta, jotta korkeinta aatetta ei loukattaisi.

    3. klaus kultti sanoo:

      Mihin tässä lähdeviitettä kaivataan? Onko kyseessä uusi tapa ilmaista, että ei pidä kirjoituksesta? Jos on, on tapahtunut edistystä, koska ”Mutta entä ulkoisvaikutukset” alkoi jo puuduttaa.

  2. :) sanoo:

    Apteekkien määrän sääntely on kyllä täysin väärin, toki jos oletus on että maa on koko mitaltaan asutettu ja apteekit tarjoavat palveluja joita ihmiset välttämättä tarvitsevat niin sitten sellainen pitää olla jollain tavalla ”saatavilla”. Sinänsä ruokakauppojen määrän sääntelyn johtaminen siihen että turhan ostaminen vähentyisi ei olisi ollenkaan huono asia mutta siitä kyllä varmaan huolehtisi kysyntä ja sitä kautta kannattavuus

  3. Weetu sanoo:

    En millään pysty ymmärtämään miten apteekkipalvelut loppuvat maaseudulta jos apteekkitoiminta vapautetaan. Ei kai landelta kaupunkiin lääkkeitä sen takia lähdetä hakemaan, että siellä putiikit lisääntyy. Jos landekylään ilmestyy toinen apteekki toisen rinnalle,ja jos hassusti sattuu, niin ehkä molemmat kaatuu kannattamattomana. Todennäköisempää lienee, että toinen lopettaa ennen toista, ja vaikka pillit laittaisivatkin pussiin yhtä soittoa, niin eiköhän sinne peräkyläänkin joku apteekin perusta melko nopeasti.

    1. Patamusta sanoo:

      Todellakin rinnalle tai vähintään näköetäisyydelle eikä vahingossakaan niin, että palvelun tavoitettavuus paranisi.

    2. Seppo Libero sanoo:

      Kuka yhtään liiketoiminnasta tietävä perustaa peräkylään apteekin, jos edellinenkin on kaatunut kannattamattomana? Sinä? ”Pitkä” yrittäjyysura edessä.

      Kuka hullu perustaa jo ennestään kannattamattoman apteekin viereen toisen apteekin? Sinä?

      ”Käy niin hassusti, että toinen kaatuu”. Mitäpä luulet, että käy sen jälkeen hinnoille? Kyllä, ne nousee.

  4. Ulf Fallenius sanoo:

    Ruokakaupan perustaminen ilman että kuuluu johonkin ketjuun Suomessa mahdotonta puuhaa ja kertoo että monopooli on läsnä aina vaikka markkinat ovat mukamas vapaat tai perusta huoltoasema polttoaineiden myyntiin ilman ketjua niin ei tule mitään.Päinvastoin säännelty ala on pienyrittäjälle mahdollisuus Suomessa niin kuin Taksialalla ja Apteekkialalla ja heti kun ne puretaan niin tulee suuret yritykset tilalle ja monopolisoi koko alan.Näin käy aina ja todistusainestoa riittää kioski alalta lähtien miten on loppupeleissä käynyt R kioski tappoi pienet kioskit.Idealismi ja tosiasiat on joidenkin vaikea hahmottaa.

    1. Pienyrittäjä sanoo:

      Ruokakaupan perustaminen on kyllä lähes jokaiselle mahdollista, toisin kuin apteekki tai taksi. Eri asia on saada ruokakauppa kannattavaksi suurten ketjujen synergiaetujen ja brändien takia. Toisaalta k-kaupoista ja r-kioskeista suurin osa toimii pienyrittäjien avulla.

      1. Ulf Fallenius sanoo:

        Niin toimivat välistä vetäjien ehdoilla mitä ei voi yrittämiseksi pitää kuin R kioski ketju tai bensaketju sanellee kaiken ja vie rahat päältä niin kuin Ubertaksikin.Elikkä nämä isot toimijat ovat täysin monopoolibisnestä eikä ole todellakaan halpaa kuluttajalle.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa