Loppu valtiokapitalismille

Loppu valtiokapitalismille

Valtio apuun, kun telakka kaatuu, kaivos on vaarassa mennä konkurssiin tai teräksenvalmistaja tekee epäonnistuneen yrityskaupan. Silloin, kun yksityiset rahoittajat hylkäävät, on veronmaksajien piikin oltava auki. Nämä ovat tuttuja vaatimuksia viime ajoilta.

Valtion ei pidä harjoittaa yritystoimintaa. Poikkeuksena ovat jotkut erityiset liiketoiminnat, kuten esimerkiksi aseiden ja ammusten valmistus monessa maassa. Suomessa tällaisia kansallisesti tärkeitä liiketoimintoja ovat muun muassa Alko, jonka tarkoituksena on ollut raitistaa Suomen kansa sekä Veikkaus, joka toimii EU:n poikkeusluvan turvin, jotta ongelmapelaaminen saadaan pidetyksi aisoissa.

Alkon pyrkimykset suomalaisten raitistamiseksi eivät ole onnistuneet sen reilun 80 toimintavuoden aikana. Veikkauksen toiminnassa on vaikea nähdä ongelmapelaamista rajoittavia toimenpiteitä. Veikkaus mainostaa mielikuvia äkkirikastumisesta, jonka tosiasiallinen todennäköisyys on häviävän pieni.

Valtion omistusta on perusteltu sillä, että valtio omistajana pitää huolta työllisyydestä ja aluepolitiikasta. Valtio-omistaja investoi, kun muut eivät investoi. Lisäksi huoltovarmuus tulee turvatuksi. Viime aikoina on jopa esitetty, että valtion tuotot omistuksistaan ovat korkeampia kuin valtion lainastaan maksama korko. Valitettavasti kaikki nämä väitteet ovat vääriä tai muuten kestämättömällä pohjalla.

Valtion omistus ei turvannut Valcon kuvaputkitehdasta tai Kemijärven sellutehdasta. Finnairin henkilökuntaa on vain noin puolet huippuaikojen henkilökunnasta. Valtion omistus ei myöskään suojaa Itellan tai VR:n henkilöstöä irtisanomisilta.

Huoltovarmuuden hoitaminen valtion yritysten kautta on perusteltua ainoastaan, jos valtio on ainoa omistaja. Pörssinoteerattujen yritysten toimintaan huoltovarmuus ei voi kuulua, koska tuolloin rikottaisiin osakeyhtiölainsäädännön vaatimuksia osakkaiden yhdenvertaisuudesta. Omistamisen sijaan valtiolla on muita työkaluja huoltovarmuuden turvaamiseksi, kuten esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus ja kriisiaikojen varalta valmiiksi säädetyt valmiuslait.

Valtion pörssiosakkeiden omistuksen perustelu niistä maksetuilla lainakorkoa korkeammilla tuotoilla on järjetön. Jos näin olisi, valtion kannattaisi lisätä velanottoaan ja ostaa pörssiosakkeita velaksi. Tosiasiassa pörssiosakkeet on hinnoiteltu riskin ja tuotto-odotusten mukaan. Korkeammalla riskitasolla saa toden totta korkeampaa tuottoa, mutta onko valtion tehtävä keinotella veronmaksajien varallisuudella? Valtion omistukset Talvivaarassa ja Outokummussa ovat osoittaneet, että valtio omistajana kantaa sijoittajan riskin omaisuuden menettämisestä.

Markkinatalouteen kuuluu riski menettää sijoituksensa. Markkinatalous toimii, kun sijoittajat sijoittavat omia varojaan. Muiden rahoja sijoittavilla asiat ovat toisin. Moniko valtion virkamies tai Solidiumin työntekijä on menettänyt varojaan tai työpaikkansa epäonnistuneiden valtion sijoitusten vuoksi?

Valtion tehtävänä on turvata yritysten toimintaedellytykset, ei omistaa. Toimiva infrastruktuuri, turvallisuus, koulutus, yhteiskunnallinen vakaus sekä kilpailukykyinen ja ennakoitava verotus ovat valtion työkaluja yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Valtion omistukset pörssiyhtiöissä ovat erityisen ongelmallisia. Valtio omistaa kolmea ”strategista” pörssiyhtiötä suoraan sekä useita pörssiyhtiöitä sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.

Strategisiksi sijoituksiksi, joista valtion pitää omistaa enemmistö, on määritelty Fortum, Neste Oil ja Finnair. Toisin sanoen suomalaisen veronmaksajan pitää omistaa Tukholman kaupungin kaukolämpöverkkoa, siperialaista voimalaitosta tai singaporelaista biodieseltehdasta ”strategisista” syistä. Samoin aasialaisten liikemiesten Euroopan matkoista pitää suomalaisten veronmaksajien huolehtia strategisista syistä. Fakta on, että Suomesta eivät sähkö, öljytuotteet tai lentoliikenne lopu, vaikka valtio ei omistaisi näiden yhtiöiden osakkeita.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto olisi myöntyväinen pudottamaan valtion omistusta Finnairissa 30 prosenttiin, jos valtion tilalle tulevat omistajat ovat suomalaisia. Ministeri ei taida ymmärtää, että pörssiosakkeet vaihtavat joka päivä omistajiaan ja on hyvin mahdollista, että osakkeet päätyvät loppujen lopuksi ei-suomalaisille. Finnairin hallituksen puheenjohtajaksi kelpaa saksalainen, mutta omistusta ei ulkomaalaisille saa myydä. Ministeri Haavisto, onko niin, että ulkomaalaiset kelpaavat Suomeen bussikuskeiksi ja siivoojiksi, mutta eivät lentoyhtiön omistajiksi? Ruotsalaiset, somalit tai venäläiset älkööt vaivautuko.

Solidium on eriskummallinen luomus, varsinkin taannoiselta porvarihallitukselta. Solidiumiin on parkkeerattu osakkeet, joita valtion ei tarvitse omistaa, mutta joita valtio kuitenkin omistaa, tai jotain sinne päin. Puhutaan, että kyse on puhtaista finanssisijoituksista, mutta aika ajoin poliitikot esittävät vaatimuksiaan siitä tai tästä hyvästä asiasta, jota Solidiumin pitäisi omistaa. Kun Elisan islantilaiset vähemmistöomistajat joutuivat vaikeuksiin ja noin kymmenen prosentin osuus Elisan osakkeista tuli kaupan, Solidiumin piti ostaa osakkeet, etteivät ne olisi joutuneet huoltovarmuuden kannalta vääriin ulkomaalaisiin käsiin. Taas ulkomaalaisia luokitellaan kansallisuuden mukaan. Islantilaiset lienevät ”hyviä” ulkomaalaisia ja jotkut toiset eivät. On tietysti hyvä muistaa, että muutamaa vuotta aiemmin valtio myi enemmistön Elisan kilpailijasta Sonerasta ruotsalaisille. Siis pitääkö valtion omistaa teleyhtiötä vai ei?

Solidium on myös hallinnollinen kauhistus. Aiemmin valtion osakeomistusta valvoivat virkamiehet. Solidiumin johdon palkkaus ylittää reilusti korkeimpien virkamiesten palkat. Vaikka kyse ei ole salkun arvosta kovin suuresta osuudesta, on silti syytä kysyä, paljonko passiivisesta salkunhoidosta pitää maksaa.

Valtiokapitalismi istuu maassamme syvällä. Valtion pitäisi keskittyä valtion tehtäviin ja jättää markkinat rauhaan. Valtion tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino tulee onneksi apuun. Lähivuosina joudumme vastaamaan kysymykseen: luovummeko hyvinvointivaltiosta vai valtion osakesalkusta?

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

13 kommenttia artikkeliin “Loppu valtiokapitalismille

  1. Pasi Kettunen sanoo:

    Erittäiin hyvä, analyyttinen ja ratkaisukeskeinen kirjoitus.

  2. Juha Pohjola sanoo:

    Hyvä kirjoitus.
    Valtion roolista pääpiirteittäin ja valtion omistajaohjauksen sekavuudesta olen samaa mieltä.
    Kirjoituksessa ei kuitenkaan analysoitu lukuja kovin tarkasti. Lukujen valossa omistuksen tuotosta luopuminen nostaisi valtionveroa muutaman prosentin. Valtion velasta voisi lyhentää ehkä 15%. Valtion menoja omaisuuden myynnillä rahoitettaisiin muutama kuukausi.
    Valtion roolin kaventaminen on tarpeen, mutta se tarkoittaa myös että ihmiset ottavat itse vastuuta monesta asiasta. Periaatteessa suomalaisten säästöillä voisi ostaa valtion siivun valtion nyt omistamista pörssiyhtiöistä. Päätösvalta hajautuisi. Suurin osa ei osta osakkeita, heikoimmassa asemassa olevat eivät pysty säästämään. Myynnissä omaisuutta siirtyisi tavallisilta ihmisiltä rikkaille ja finanssialan toimijoille.
    Olisi myös hyvä keskustella siitä, pitäisikö hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa rahoittaa enemmän sijoitustuotoilla? Se tarkoittaisi kehittyvien maiden nopeamman talouskasvun hyödyntämistä nykyistä suuremmassa määrin. Myös automaatio haastaa työn verottamiseen perustuvan mallin. Sijoitukset ja robottien omistaminen kollektiivisesti voi olla yksi vaihtoehto.

    1. Jarmo Heimo sanoo:

      Samalla tulisi laittaa suitset talousliberalismille, joka on irronnut markkinatalouden perustavimmista toimintatavoista ja johtanut häilyvään finanssipelitalouteen, jolla ei enää vuosikausiin ole ollut mitään tekemistä reaalitalouden kanssa. Tämä kasvava, vakuudeton kupla kasvaa koko ajan ja aiheuttaa mm. vuoden 2008 kaltaisia finanssikriisejä. Tietysti vääjäämätön romahdus korjaa jossain vaiheessa tilanteen, mutta se on todella ikävä tapa hoitaa korjausliike…

      1. Kim Leino sanoo:

        Ei finanssipelitalous mistään talousliberalismista johdu, vaan nimenomaan talousliberalismin puutteesta. Etkö usko? Otetaan keskuspankit kuvioista pois ja katsotaan kuinka pitkään finanssialan pilvilinnat pysyvät kasassa.

  3. faktat tiskiin sanoo:

    Kimmo Rahkamo tarkoittaa: ”luovummeko ensin osakesalkusta, ja myöhemmin sitten pakon edessä hyvinvointivaltiosta”.

    Todella surkeaa argumentaatiota. Yhtälailla esimerkiksi koulutus on valtiolle riski – ja itseasiassa tulonsiirto vain yrityksille – joiden ainoa kotimaa on ”pääoma”.

    Nykykapitalistisessa yhteiskunnassa omistus on kärki yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja valtaan. Valtio ei ole mitään ilman omistusta. Varaton valtio on käytännössä vain keinottelijoiden ”heittopussi” siinä vaiheessa, kun pääomapiirejä on pakko miellyttää (=lue veroja alentaa heille, ja muille korottaa).

    Kapitalismi ja sosialismi ajavat samaan lopputulokseen: valtavaan orjamassaan ja pieneen ökyrikkaaseen pikkupiiriin. En tykkää äärilaidoista. Siksi tulee valita kultainen keskitie, jossa valtiososialismi toimii ja toisaalta yksityiskapitalismi. Nythän tämä ei toimi, kun nykypoliitikoilla ei ole halua ajaa veroparatiiseja kuriin samanlaisella tarmolla kuin esim. vapaakauppasopimuksia. Pitää vain uskoa historiaan, että vääryydet korjataan.

    Ja Sveitsi on malliesimerkki, miten kommunismi toimii. Sveitsihän on kommunistisin valtio ikinä.

    Selvennykseksi:
    kapitalismi = yksityiset omistajat johtavat ja päättävät
    sosialismi = valtion keskushallinto ohjaa ja päättää (esim. Neuvostoliitto tai Kiina)
    kommunismi = ihmiset päättää, eli ts. suoraa demokratiaa (ei ole esiintynyt vielä missään maassa täydellisesti)

    JA TIEDÄN! NÄITÄ KÄSITTEITÄ SEKOITETAAN TARKOITUKSELLA KESKENÄÄN, jotta kukaan ei todellisuudessa ymmärtäisi mitään.

  4. faktat tiskiin sanoo:

    Ei valtion pidäkään välttämättä pelastaa työpaikkoja. Pääasia, että valtio saa ja voi omistaa.

    Niin ja Talvivaarassa oli mm. lukuisilla yksityissijoittajilla ja Nordealla OMA LEHMÄ OJASSA! Eli valtion apua kaivataan vain omien intressien turvaamiseen, selvä. En jaksa uskoa, etteikö Talvivaaraa olisi pelastettu, jos Kokoomus olisi ollut yksin päättämässä asiasta. Turha yrittää valehdella.

    Tietysti Talvivaarassa ja telakoilla olisi ollut järkevintä pistää konkurssiin, ja antaa uuden yrittäjän tai valtion ostaa pilkkahinnalla konkurssipesät, ja myöhemmin palkata koko henkilöstö uudelleen takaisin järjestelyiden jälkeen, jos liiketoiminta edes olisi mahdollista. MIKSI KUKAAN EI TÄTÄ EHDOTTANUT? Nyt talvivaarassakin suomalaiset veronmaksajat maksavat ulkomaalaisten velkojien saatavia, ja näin suomalaiset jättävät kaiken moskan itselleen!

  5. Esukki sanoo:

    ”Markkinatalous toimii, kun sijoittajat sijoittavat omia varojaan. Muiden rahoja sijoittavilla asiat ovat toisin. Moniko valtion virkamies tai Solidiumin työntekijä on menettänyt varojaan tai työpaikkansa epäonnistuneiden valtion sijoitusten vuoksi?”

    Totta!! Tämähän osoittaa, että ei tulisi olla sijoitusrahastoja, ei eläkerahastoja, FIMien, Evlien, Nordeoiden tms rahastoja piensijoittajille. Pankit eivät saisi antaisi lainaa yrityksille, koska sijoittaahan tulisi vain omia rahojaan, ja pankissahan sijoituspäätöksistä vastaavat työntekijät eivät sijoita omia rahojaan. Ei olisi salkunhoitajia, tuskin analyytikoita, eikä juuri muitakaan finassialan työntekijöitä.

    Intelligentti investori, joka saa lainaa halvemmalla kuin mitä raha hänelle tuottaa, ottaa lainaa maksimaalisen määrän riskinsietokykyynsä nähden ja sijoittaa sen sellaisiin instrumentteihin, joista saa riskille ja kuluille riittävän tuoton. Jos saat sijoituksellesi tuottoa 5% ja maksat rahasta 2%, jää sinulle 3%. Tadaa!! Teet rahaa tyhjästä. Jos Suomi olisi älykäs sijoittaja, Suomi ottaisi lisää lainaa ja sijoittaisi rahat. Jos Suomesta ei löydy sopivia kohteita, niin sitten katse Aasiaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Ja jos Suomessa olisi oikeita kapitalisteja, jotka olisivat kiinnostuneet kansankunnan hyvinvoinnista ikuisuuteen ulottuvalla tarkasteluperiodilla, kuulisimme julkisuudessa tällaisia kannanottoja. Vaan vähiin ovat jääneet kapitalistien näkemykset libertaarien valtio-ei-saa-omistaa-mitään-ideologisen hölynpölyn sijaan. Voi kunpa maastamme löytyisi edes yksi oikea kapitalisti.

    1. Kim Leino sanoo:

      Esukki missaa nyt täysin mistä tässä on kyse. Yksityiset rahastot sijoittavat muiden vapaaehtoisesti niille myöntämiä varoja ja elävät asiakastyytyväisyydestä siinä missä muutkin yritykset. Solidium taas pakkosijoittaa kansalaisten varoja, eivätkä sitä pyörittävät yksilöt ole vastuussa kenellekään, vaan toiminta jatkuu entiseen malliin vaikka kuinka penkin alle menisi.

  6. Mike sanoo:

    Kirjoitus ei hirveästi perustele, eikä senkään takia anna uusia oivalluksia. Siksi se jää ilmaan.

    Se lienee totta, että omista rahoista itse kukin huolehtii tarkimmin. Ehkä. Ihmiset ovat erilaisia ja osa huolehtii toisten rahoista paremmin kuin omistaan. Suutarin lapsilla ei ole aina kenkiä. Tämä toisten rahoista huolehtiminen onkin aika yleistä, kuten yllä kuvattiin. Pankkiirit pyörittelevät firman rahoja Solidiumin ja osakerahastojen tapaan.

    Poliitikoiden perustelut valtion omistuksille vaihtelevat ja strategian tarkastelu voinee olla paikallaan. Jos valtio kuitenkin saa omistuksista enemmän kuin ”maksaa”, näen omistukset pitkän tähtäyksen tulonlähteenä ja sillä siisti (esim. Norjan öljyrahasto). Muuta perustelua en tarvitse.

    Kruunu ja valtio ovat olleet Suomen teollistumisen tärkeitä alulle panijoita. Keskitetty pääoma on kyennyt suuriin rohkeisiin investointeihin ja vauhdittamaan siten alkuja. Eräs tutkija väittää julkisen vallan roolin keskeisimmäksi tuotekehityksessä, mutta tämä oli EU:hun sidoksissa oleva tutkija, joten suhtautun väittämään varoen.

    Keskeinen kysymys juuri nyt onkin, onko Suomessa riittävästi yksityistä pääomaa vaan tarvitaanko valtiota mukaan? Pääomasijoittaminen on kasvanut, mutta heikkojen aikojen keskellä uudet avaukset voisivat olla tärkeitä. Jos vain tietäisi mihin investoida.

    Markkinatalouden vahvuuksia kannattaa hyödyntää ja heikkouksiin varautua.

    1. Patamusta sanoo:

      Keskeinen kysymyksesi on asetettu väärin.

      Yksityistä pääomaa olisi, jos niitä ei olisi veroina ahnaasti pois kerätty ja uhrattu hyvinvointipopulismin alttarille.

      1. Mike sanoo:

        Tai ei olisi tuettu pörssisijoittamista (verovähennykset ym.) ulkopuolisen sijoittamisen kustannuksella.

      2. Patamusta sanoo:

        Mitkä tuet?

  7. Jukka sanoo:

    Voisiko Libera kommentoida tähänkin liittyen Pikettyn kirjaa? Sehän on lehtijutuista päätellen täyttä sosialismia.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa