Luokkayhteiskunta voidaan purkaa siirtymällä tasaverotukseen

Luokkayhteiskunta voidaan purkaa siirtymällä tasaverotukseen

Nykyisenkaltainen voimakkaan progressiivinen ansiotuloverotus rankaisee työssään menestyviä ja palkitsee niitä, jotka eivät tee niin paljoa tai niin tuottavaa työtä. On päivänselvää, että tämä ei luo kovin terveitä kannustimia kenellekään. Verotuksen voimakkaalla progressiolla on myös toinen hyvin ei-toivottu vaikutus: Se ylläpitää luokkayhteiskuntaa, koska rehellistä ansiotyötä tekemällä on hyvin vaikea ellei mahdoton vaurastua.

Sosiaalisen ylöspäinliikkuvuuden ja rehdin liiketoiminnan harjoittamisen helpottamiseksi Suomessa tulisikin ottaa käyttöön tasavero, jota kannettaisiin valtion toimesta saman verran riippumatta tulonlähteestä. Tämä voitaisiin yhdistää julkisen, etenkin kuntien talouden kannustimien tervehdyttämiseen seuraavalla tavalla:

Kuntien valtionosuudet (noin 8,8 miljardia) leikattaisiin valtion budjetista kokonaan ja riittävän rahoituksen hankkiminen jätettäisiin täysin kuntien tehtäväksi. Samalla kuntien viime vuosikymmeninä holtittomasti lisääntyneitä pakollisia tehtäviä voitaisiin vähentää, jolloin kuntalaiset itse voisivat paremmin päättää, millaisessa kunnassa haluavat asua. Tämä loisi kunnille myös kannustimen toimia kustannustehokkaammin, mihin nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei kannusta – se suorastaan palkitsee huonosta taloudenhoidosta.

Valtion nettolainanoton ollessa talousarvioesityksen mukaan noin 7,8 miljardia, jäisi valtion talous pelkästään tälläkin muutoksella noin miljardin ylijäämäiseksi.

Tähän yhdistettäisiin sähköveron poistaminen, yritysten suorien tukien, niihin liittyvien palveluiden ja myös yritysten verotukien leikkaaminen poislukien liike-elämälle elintärkeiden dieselin ja kevyen polttoöljyn verotuet. Säästöä tulisi lisäksi vielä noin 2,5 miljardia. Jos näiden leikkausten tuottama ylijäämä muutetaan vastaaviksi verohelpotuksiksi, tarvitsisi ansiotulo-, pääomatulo- ja yhteisöverotuksen tuottaa yhteensä noin 7,2 miljardia euroa. Nykyisellä verotusmallilla nämä verot tuottavat yhteensä noin 10,7 miljardia euroa.

Näiden kolmen veron pohjan ollessa yhteensä arviolta noin 150 miljardia, tulisi valtion kaikista näistä tuloista kantamaksi tasaveroksi noin 4,8 %. Kaikista verotuista olisi hyvä luopua aikanaan, mutta olemassa olevaan kalustoon liittyvistä käytännön syistä polttoaineen verotuista on vaikea luopua ilman pitkää siirtymäaikaa.

Tähän jos yhdistetään kunnallisverotus ja sen kasvaneet tuottovaatimukset, tulisi ansiotulojen yhteisveroasteeksi noin 27,7 %, sillä oletuksella että kunnat eivät karsisi menojaan. Kunnallisverotuskin saattaisi tietysti keventyä lähidemokratian lisääntymisen myötä. Lisäksi jos kuntien valtuuksia kantaa veroja lisättäisiin, voisivat ne hankkia osan tuloistaan verottamalla pääomatuloja ja yhteisöjä, jolloin ne voisivat myös kilpailla veronmaksajista paljon paremmin kuin nykyisin.

Nykyisellä verotus- ja rahoitusmallilla, jolla valtion kassavirta on huomattavan negatiivinen ja kuntien rahoitus epäterveellä pohjalla, keskimääräinen toteutunut valtion ansiotuloveroaste on noin 4,6 % ja nimellinen kunnallisveroaste noin 19,17 %, jonka säilyttämiseksi tulisi yhteisöjen ja pääomatulojen kunnallisverotuksen keskimääräisen asteen olla 16,3 % ja niiden keskimääräisen kokonaisveroasteen täten 21,1 %.

Jos kilpailukykyämme halutaan siis oikeasti parantaa reilusti, tulee kuntien karsia menojaan, jolloin yhteisöjen ja pääomatulojen verotusta voidaan laskea tuntuvasti. Kuntien välinen kilpailu onkin varsin hyvä kannustin parempaan taloudenhoitoon, mikä puolestaan johtaisi Suomen kilpailukyvyn parantumiseen.

Jos kaikki kunnat yhteensä leikkaavat menoistaan noin 4,6 miljardia eli 16,5 % kaikista menoistaan, voitaisiin yhteisöjen ja pääomatulojen kunnallistason verotuksesta luopua aikanaan täysin, korottamatta keskimääräistä ansiotulojen kunnallisveroprosenttia. Kyseisenlainen suhteellisen maltillinen menojen supistaminen ei liene kunnille ylivoimainen haaste, jos niiden lakisääteisiä pakollisia tehtäviä karsitaan.

Jos kunnat siis saataisiin karsimaan menoistaan suhteellisen maltillisen hieman alle kuudesosan, tulisi Suomesta tällä verotusmallilla yhteisö- ja pääomatuloverotukseltaan maailman ylivoimaisesti kilpailukykyisin teollisuusmaa. Tämä voitaisiin tarvittaessa varmistaa sillä, ettei kunnille annettaisi oikeutta verottaa yhteisöjä tai pääomatuloja, mikä pakottaisi ne toimimaan kustannustehokkaammin omien tulojensa puitteissa.

Matala yhteisö- ja pääomatuloverotus parantaisi yritysten ja sijoittajien toimintamahdollisuuksia Suomessa, mikä varmasti houkuttelisi sijoittamaan Suomeen ja vähentäisi nykyisin runsaita harmaan talouden kannustimia. Maahamme syntyisi tervetulleita työpaikkoja, minkä seurauksena sosiaalimenot vähenisivät ja verotulot kasvaisivat, ja julkisesta taloudesta tulisi jopa ylijäämäinen. Koska tällainen uudistus myös yksinkertaistaisi verojen keräämistä merkittävästi, voitaisiin verohallintoakin keventää tuntuvasti, mistä syntyisi lisää säästöjä.

Näin mahdollisesti syntyvä ylijäämä olisi hyvä kohdistaa sekä verotuksen keventämiseen edelleen että valtionvelan lyhentämiseen (eli sen hoitokustannusten vähentämiseen). Molemmat osaltaan parantaisivat taloutemme tulevaisuudennäkymiä ruokkimalla talouden positiivista kierrettä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Luokkayhteiskunta voidaan purkaa siirtymällä tasaverotukseen

  1. Samuel sanoo:

    Ei voida.

  2. Sokaris Korhonen sanoo:

    Artikkeli on julkaistu myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelussa, missä siitä on käyty ainakin osittain suhteellisen mielenkiintoista keskusteluakin: http://sokariskorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143908-luokkayhteiskunta-voidaan-purkaa-siirtymalla-tasaverotukseen

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa