Maakuntavaalien lainsäädäntö ei noudata demokratian perusperiaatteita

Maakuntavaalien lainsäädäntö ei noudata demokratian perusperiaatteita

Maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö ei edelleenkään ole voimassa, vaikka vaalit on tarkoitus pitää lokakuussa. Näin viime tippaan jätetty lain säätäminen on demokratian perusperiaatteiden vastaista ja syrjii pieniä puolueita.

Euroopan neuvoston alainen Venetsian komissio on asiantuntijaryhmä, jonka tehtävä on neuvoa sen jäsenmaita siinä, miten demokratia toimii ja miten järjestetään reiluja vaaleja. Se koostuu maaailman johtavista perustuslakiasiantuntijoista. Komissio perustettiin 1990, kun Itä-Euroopan maat vapautuivat kommunismista ja monissa maissa syntyi akuutti tarve vaalien järjestämiseen tarvittavalle asiantuntemukselle.

Yksi Venetsian komission perusohjeista on se, että vaaleja koskevaan lainsäädäntöön ei pitäisi tehdä muutoksia vaaleja edeltävän 12 kuukauden aikana. Tämä varmistaa sen, etteivät lakeja säätävät puolueet saa epäreilua etua siitä, että he tietävät lakien lopullisen muodon ennen muita. Lisäksi vuoden mittainen aika on katsottu tarpeelliseksi, jotta voidaan varmistua siitä, että kansalaisilla on riittävä aika saada tietoa uusista vaalilaeista.

Maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä toukokuussa ja saada voimaan vasta kesäkuussa, kun vaaleihin on neljä kuukautta eli yksi kolmasosa Venetsian komission suosittelemasta ajasta.

Laki syrjii erityisesti pieniä puolueita

Suomen puoluelain mukaan puolueet saavat kerätä rahaa kampanja-aikana, joka alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää. Kampanja-aika ei voi kuitenkaan alkaa ennen kuin vaaleja koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan. Tämä tarkoittaa  sitä että hallitus suunnittelee leikkaavansa kampanja-aikaa jopa kolmanneksella.

Kampanja-ajan ulkopuolella puolueet saavat kerätä lahjoituksia, jos puolue on saanut edellisissä eduskuntavaaleissa vähintään yhden kansanedustajan paikan. Jos puolueella ei ole yhtään kansanedustajaa, sillä on mahdollisuus hakea poliisihallitukselta rahankeruulupaa. Rahankeräysluvan hakeminen on nykyisin kuitenkin niin hankalaa, että moni pienempi puolue on päättänyt jättää hakematta.

Esimerkiksi viime kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa mukana olleilla Liberaalipuolueella ja Feministisellä puolueella ei ole tällä hetkellä rahankeruulupaa. Liberaalipuolue on päättänyt olla hakematta lupaa sen byrokraattisuuden vuoksi ja Feministiselle puolueelle sitä ei ole vielä vielä myönnetty. Myös yksityisten lahjoitusten varassa toimivalle Liberalle rahankeruuluvan hakemiseen liittyvä byrokratia on valitettavan tuttua. Liberan ensimmäisen rahankeruuluvan hakuprosessi kesti viisi kuukautta.

Maakuntavaalien hätäinen aikataulu asettaa eduskunnan ulkopuoliset puolueet eriarvoiseen asemaan suurten puolueiden kanssa. Monessa Itä-Euroopan maassa ollaan päästy jyvälle demokratiasta ja vaalien järjestäminen reilusti sujuu jo huomattavasti useammassa (ei toki kaikissa) Itä-Euroopan maassa kuin 1990, kun Venetsian komissio perustettiin. Jotta komissiolla eivät työt loppuisi, Sipilän hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi noudattaa demokratian perusperiaatteita.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

4 kommenttia artikkeliin “Maakuntavaalien lainsäädäntö ei noudata demokratian perusperiaatteita

  1. Timo12345. sanoo:

    Maakuntahallintoasiaa edelleen koska käsitykseni mukaan tämä mullistus on aika pitkälle KANSALAISVAIKUTTAMISEN vaikeuttamista ja vallan siirtoa yhä harvempiin käsiin. Alla on kirje, minkä olen lähettänyt eri puolille. Saa jakaa, jos näette tarpeelliseksi.
    MAAKUNTAHALLINTO JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN
    Johdanto:
    Suomessa on tekeillä maakuntahallinto uudistus, mikä on kautta aikojen yksi suurimpia hallintorakenteellisia muutoksia maassamme. Poliittisen vaikuttamisen kenttään maakuntauudistus tuo uuden poliittisen tekijän, maakuntavaltuustot. Valtuustojen tehtävänä on johtaa ja ohjata maakunnissa tapahtuvaa toimintaa. Maakuntia on 18.
    Suomen Perustuslaki takaa kaikille Suomen kansalaisille poliittiseen vaikuttamiseen yhdenvertaiset mahdollisuudet.
    Ongelma:
    Esitetyssä lakiluonnoksessa maakuntien valtuustojen vaalien kohdalla on ristiriitaa, jollei suorastaan perustuslain kirjaimellisen tulkinnan niin ainakin perustuslain hengen kanssa. Lakiluonnoksessa esitetään poliittisiin puolueisiin sitoutumattoman ehdokkaan valitsijayhdistyksen tukijoiksi sataa (100) henkilöä. Tämä on sama luku kuin eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdokkaalla nykylain mukaan pitää olla. Kuitenkin eduskuntaan valitaan 200 edustajaa ja maakuntien valtuustoihin yli tuhat (1 000) edustajaa.
    Maakuntavaalit pidetään nykytiedon mukaan lokakuussa 2018 ja lainsäädännön on arveltu olevan valmis kesäkuussa 2018. Kannatus/valitsijayhdistyksille tarkoitettuja kannattajalistoja/lomakkeita ei ole vielä saatavilla, lainsäädäntö on kesken. Vapaata kansalaisten omaehtoiseen poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävää, maakuntavaalien suhteen merkityksellistä, toimintaa on hidastettu. Mikäli lakiehdotuksessa mainittu sata (100) tukijaa toteutuu sitoutumattoman ehdokkaan kohdalla, tarkoittaa se esimerkiksi Päijäthämeessä, jos halutaan täyttä ehdokaslistaa, noin 6 000 kannattajan hankkimista etukäteen kesäkuun ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Tällä hetkellä nimien kerääminen valitsijayhdistyksille ei ole mahdollista tarkoituksenmukaisten käytäntöihin liittyvien tietojen puutteessa. Poliittiset puolueet ovat sitä vastoin jo hankkimassa ehdokkaita maakuntavaaleihin.
    Vaatimus:
    Nykyinen maakuntien hallintaan keskittyvä lakiehdotus on selkeästi kansalaisvaikuttamista ajatellen eriarvoistava (poliittista valtaa polarisoiva), eli poliittisten puolueiden toimintaa ja merkitystä korostava, ja erityisesti sitoutumattomuutta, vapaata kansalaisten poliittista toimintaa, rajoittava. Lakiehdotus on maakuntavaalien puolueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden valitsijayhdistysten muodostamisen suhteen demokratian pelisääntöjen, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja perustuslain hengen vastainen. Lainsäädännön perusteena ei voi olla puolueiden harvainvaltaisen (oligarkisen) vallan vahvistaminen. Suomessa on voitava jokaisen kansalaisen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vapaasti, yhden- ja oikeudenmukaisesti, myös päättävissä poliittisen hallinnon toimissa.
    On tärkeää tehdä nopeasti tekeillä olevaan maakuntalakiin selkeytystä vapaaseen kansalaisvaikuttamiseen liittyvissä kysymyksissä, kuten puolueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden ehdokasasettelu, valitsijayhdistysten lomakkeet, valitsijayhdistysten jäsenten lukumäärä. Maakuntavaalien puolueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden valitsijayhdistyksien koon on oltava suhteessa valittujen edustajien määrään ja toisaalta suhteessa eduskuntavaalien valitsijayhdistysten kokoon, kuin myös suhteessa kuntavaalien valitsijayhdistysten jäsenmäärään; näin ajatellen maakuntavaaleihin osallistuvan ehdokkaan valitsijayhdistyksen oikeudenmukainen koko on 15 – 25 jäsenen välillä

  2. Kiitos informaatiosta. Tiedon perusteella voi tehdä valituksen EU komissioon. Mitään muuta reittiä ei ole. Ei muuta kuin väsäämään. Hyvä ottaa etunojaa, kun alkuruljanssi kestää.

  3. Oscari sanoo:

    Oikeastaan Suomen ns. maakuntauudistus on jo ennen tapahtuistaan aikansa elänyt. Ystäväni, joka toimii talouden- ja pankkitoiminnan parissa Luxemburgissa, totesi, että Euroopan unionin ja yleensä Euroopan valtio pitäisi pistää pussiin, sekoittaa ja jakaa ihan uudella tavalla. Hänen nakemyksensä mukaisesti pitäisi muodostaa väestöpohjaltaa noin 10 ,iljoonan yksiköitä, jolloin ne monella tavalla voisivat toimia tara-arvoisemmin kuin nykyiset valtiot.

    Tämä tietysti hajottaisi Euroopan suuret valtiot ja veisi yhteen pieniä. Miten muuta hallinnolliset asiat ratkaistaisiin, niin se on vielä pohdintamyssyn alla.

    Mihin Suomi liitettäisiin? Tanskaan, Baltiaan, Norjaan jne. Siinä mielenkiintoista pohdittavaa. Libera voisi ryhtyä ajatuspajana pohtimaan moista ehdotusta.

  4. Kaarina Kreus sanoo:

    Hienoa, että teitte valituksen. Myös sotesta pitäisi valittaa: sitä toteutetaan jo täyttä häkää, vaikka eduskunta ei ole vielä sotesta äänestänyt.
    Sipilän halltuks ei näytä ymmärtävän Suome hallitusmuotoa ja perustuslakia. Eduskunta ensin säätää laina, ja vasta sitten sitä ryhdytään toteuttamaan. Nyt eduskunta jää jonkinlaiseksi kumileimasimeksi, jonka päätöksillä ei ole merkitystä koska lakiehditusta toteutetaan jo täyttä vauhtia.

    Diktatuureissa tämä on tavallista. Demokratioissa lainvastaista. Kumpaan leiriin Suomi haluaa kuulua?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa