Oikeudet ja velvollisuudet

Oikeudet ja velvollisuudet

Pitkittyvän laman lisäksi Suomessa on krooninen poliittinen kriisi. Pakko kysyä, onko yhteiskunnan perusteissa jotain vialla?

Yhteiskunta on oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuva järjestys: kenellä on oikeus vaatia mitä keneltä? Yhden oikeus on toisen velvollisuus. Oikeus täyttyy vain, jos sitä vastaava velvollisuus kannetaan.

Eturyhmä on joukko ihmisiä, jotka näkevät etunsa määrättynä oikeus-velvollisuus yhdistelmänä. Jotkut edut ovat yhteisiä, jotkut rajoittuvat pienempään ryhmään. Äärimmilleen vietynä vastakkain ovat ihmiskunnan, tai vähintäänkin kansakunnan etu ja yhden yksilön etu. Eturyhmä törmää toiseen eturyhmään.

Vapaamatkustaja on yksilö tai ryhmä, joka haluaa oikeuksia, mutta ei suostu kantamaan velvollisuuksia. Perheestä kansakuntaan vapaamatkustajaongelman ratkaisu on kaikkien sosiaalisten muodostumien perusehto. Jos yhteisössä voidaan sopia oikeuksista ja velvollisuuksista, ihmisten energia vapautuu tuottavaan toimintaan. Jos stabiilia sopimusta ei synny, aika menee riitelyyn ja juonitteluun.

Mikä on legitiimi argumentti?

Jokin eturyhmä voi hankkiutua määräävään asemaan ja käyttää sitä muiden alistamiseen. Eliittien johtamat ns. eksklusiiviset yhteiskunnat ovat epästabiileja ja köyhiä, koska riisto ehkäisee tuottavuuden kehitystä. Inklusiivisissa yhteiskunnissa laajat kansankerrokset osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon. Erilaiset eturyhmät pitävät toisensa kurissa. Väkivallan sijasta legitimiteetti on vallankäytön perusta.

Demokratiassa kamppailu oikeuksista ja velvollisuuksista käy julkisen poliittisen debatin kautta. Mikään eturyhmä ei voi avoimesti esiintyä itsekkäänä. Omat oikeudet pitää perustella jollakin legitiimillä, muidenkin hyväksymällä argumentilla. Näistä muodostuvat politiikan avainsanat, kuten kasvu, hyvinvointi, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja heikommista huolehtiminen.

Jos omaa eturyhmää edesauttava veronalennus voidaan esittää kaikkia hyödyttävän kasvun edellytyksenä, sille on helpompi saada kannatusta. Argumentti koko maan pitämisestä asuttuna vetoaa yhteiseen hyvään, ei suinkaan syrjäseutulaisten vaatimukseen saada elää muiden kustannuksella. Pienen avainryhmä tuhoisa lakko perustellaan työläisten oikeusturvalla.

Ole heikko saat oikeuksia

Kaikkiin maailmanuskontoihin kuuluu kultainen sääntö oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainosta: minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se myös heille. Poikkeuksia sallitaan niille, jotka eivät kykene vastavuoroisuuteen. Tätä kutsutaan armoksi ja hyväntekeväisyydeksi. Mutta siitä osalliseksi tulevien velvollisuus on vähintäänkin osoittaa kiitollisuutta hyväntekijälleen.

Hyvinvointivaltio on murtanut kultaisen säännön. Jos joku onnistuu vakuuttamaan muut siitä, että hän on heikko, hän voi vaatia lukuisia oikeuksia ilman velvollisuuksia ja kiitollisuutta. Heikkous ja säälittävyys poliittisina termeinä ovat kuitenkin alituisen inflaatiopaineen kohteena. Kuka oikeasti on heikko? Tuskin syrjäseudulla asuva työtön, joka voi kieltäytyä muuttamasta työn perässä. Hänellä on veronmaksajiin nähden varsin vahva neuvotteluasema. Monisairas vanhus on toki säälittävä, mutta jos hänen pompottelunsa luukulta toiselle maksaa sata tuhatta euroa vuodessa, hänen asemaansa tuskin voi pitää heikkona. Jos toimeton kansalainen saa elintason, joka nostaa hänet maailman rikkaimpaan kymmenykseen, häntä on vaikea pitää säälittävänä ja heikkona.

Nykytila näyttää groteskilta verrattuna sota-aikaan. Ulkoisen uhan edessä oli vain velvollisuuksia. Juokse henkesi kaupalla torrakko kädessä metsissä, luovuta vihkisormuksesi aseiden hankintaan. Velvollisuutta vastaava oikeus oli mahdollisuus elää vapaassa maassa tai kunniapaikka hautausmaalla.

Nykypuhe on oikeuksista. Ei heti löydy eturyhmää, joka vaadittuaan oikeuksia saman tien selostaisi, mitkä velvollisuudet se vastaavasti ottaisi kantaakseen. Maatalous vaatii miljardeja. Velvollisuudekseen se kertoo maaseudun elävöittämisen ja huoltovarmuuden. Mutta mitään näistä ”velvollisuuksista” ei ole määritelty eikä mitattu lähimainkaan samalla tarkkuudella kuin vaaditut oikeudet. Lupaatteko ihan oikeasti taata elintarvikehuollon tilanteessa, jossa ruokaa ei saa ostettua ulkomailta? Missä sitten ovat kaikki ne hevoset peltoja kyntämään, jos traktoreihin ei saada enää dieseliä? Lastensuojelu vaatii saada miljoonia lisää paikatakseen omia epäonnistumisiaan. Se ei ole kertonut, mihin mitattaviin tulostavoitteisiin se sitoutuisi, jos rahat myönnettäisiin.

Heikkouteen perustuva legitimiteetti ei tarjoa poliittista vakautta, koska heikoksi ilmoittautuvia riittää.

Kasvoton yhteiskunta

Yleisinhimillisestä moraalitajusta seuraa, että riistäjällä on tarve dehumanisoida riistettävä; tehdä hänestä kasvoton. Jos neekerit eivät ole oikeita ihmisiä, heitä voi orjuuttaa.

Moraalista tajua oikeuksista ja velvollisuuksista on heikentänyt käsitys yhteiskunnasta kasvottomana, dehumanisoituna oliona. Sieltä voi vaatia ja ottaa ilman omantunnontuskia ja moraalisia pidäkkeitä. Eihän siellä ole ketään, jolle tarvitsisi olla kiitollinen.

Jos oikeus-velvollisuus tasapainon toisena osapuolena ei ole kasvollinen toimija, yhteiskuntamoraali järkkyy. Vaadituilla oikeuksilla ei ole mitään rajaa, eikä mistään velvoitteista ole puhettakaan. Jos heikkoudesta palkitaan, saadaan lisää heikkoja. Kukaan ei uskalla esiintyä vahvana, koska hän joutuu välittömästi vaatimusten kuristusotteeseen.

Ryöstelevät klaanit

Oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino on järkkynyt. Suomi on kiistelevien etu-klaanien temmellyskenttä. Eduskuntaan pyritään, koska sieltä pystyy kantamaan saaliin kotikylän äänestäjille.

Suomessa pidetään ihan normaalina, että kansanedustaja on samalla myös tärkeissä kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamus- ja virkatehtävissä. Muualla, kuten Ruotsissa, tämä on kielletty, koska se on primitiivisen klaaniyhteiskunnan tunnusmerkki. Valtakunnanpolitiikassa pitää ajaa valtakunnan etua.

Demokraattinen köyhyys

Eksklusiivisuus – inklusiivisuus akseli jakaa maailman maat varsin tarkkaan köyhiin ja rikkaisiin. Tästä kaavasta on poikkeuksia. Singapore ja Kiina ovat eksklusiivia, mutta vauraita. Kiinalaisen valtiokapitalismin suuri kysymys, onko mahdollista, että pienen eliitin johtama yhteiskunta voi kehittää vaurauden mekanismeja. Suomessa taas joudutaan ihmettelemään toista eriskummallista yhdistelmää. Voiko demokraattinen, inklusiivinen valtio tuhota itsensä ja ajautua köyhyyteen? Ellei oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa saada korjattua, näin voi, ikävä kyllä, käydä.

Lukuvinkki:

Daren Acemoglu & James Robinson: Why Nations Fail? The Origins of Power, Prosperity and Poverty. Crown Business, 2012.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

4 kommenttia artikkeliin “Oikeudet ja velvollisuudet

  1. Mikko sanoo:

    Mielestäni teknisesti paras ratkaisu olisi perustulo, joka korvaisi tulonsiirrot vielä huomattavasti Perustili ehdotustakin laajemmin. Näin tulisi selkeä sopimus mainitun heikkouden/säälittävyyden korvattavuudelle ja kansan olisi pakko keskittyä järkevämpään tekemiseen kuin korvattavuuden tasosta vänkäämiseen kun siinä ei kertakaikkiaan olisi enää mitään keskusteltavaa. Olen pessimistinen, että mitään tämän kertaluokan uudistusta voidaan toteuttaa, koska poliitikkojen keskustelu on yksittäisten vähennysten viilailua muutamia prosentteja ylös tai alas ”kannustavammaksi”. Ja pessimistiseltä tuntuu Paulkin, koska ei hänkään esitä mitään reittiä ongelman korjaamiseksi.
    Jokatapauksessa, lisäisin lukuvinkkeihin Björn Wahlroosin kirjan ”Markkinat ja demokratia”. Hän käsittelee samaa asiaa jakamalla järjestelmät kolmeen hierarkiset (kuten nuo mainitut Kiina ja Singpore), demokratia ja markkinat. Muistaakseni Wahlroos ei maininnut tuota oikeudet-velvollisuudet mallia, mutta päätyy oman mallinsa kautta samaan johtopäätökseen demokraattisen yhteiskunnan haasteista.

  2. Vesa-Pekka sanoo:

    Jutussa on oikeus vs. velvollisuus-pohdiskelua, mutta ei sanaakaan pakkoruotsista, joka on oikea oppikirjamalli siitä miten pieni vähemmistö vaatii kohtuutonta velvollisuutta enemmistöltä. Vieläpä aivan käsittämättömällä hintalapulla yhteiskunnalta.

    Lisäksi jutussa mainitaan ns. N-sana, mielenkiintoista. Kirjoittaakohan iltapäivälehdet rasistisesta ilmaisun käytöstä – no tuskinpa, kun artikkelin kirjoittaja ei varmaankaan ole perussuomalainen.

  3. Juha sanoo:

    ”Voiko demokraattinen, inklusiivinen valtio tuhota itsensä ja ajautua köyhyyteen?”, kysyy blogisti.

    Valtio on arvatenkin Kreikka – eurooppalaisen sivistyksen ja demokratian kehto. Ja vastaus retoriseen kysymykseen on kyllä.

    Kun maailmaa syleilevän ongelman ratkaisuksi on jo esitetty perustuloa ja pakkoruotsin poistoa, kannan minäkin korteni risukasaan.

    Vinkki: ”Jos neekerit eivät ole oikeita ihmisiä, heitä voi orjuuttaa.” Robotit. ”Alkujaan Tsekinkielisellä robotti-sanalla tarkoitettiin etymologian mukaisesti työläistä tai orjaa.” (Wikipedia)

    1. juuso sanoo:

      Arvasit väärin tai enintään puolittain oikein – myös Kreikka. Vastaus retoriseen kysymykseen mitä ilmeisemmin kuitenkin oikein.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa