Omertà

Jos talouspoliittinen keskustelu masentaa kuluttajat ja kotimaisen kysynnän, onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä?

Jos sivuutetaan se seikkanen, että julkinen keskustelu voi helpottaa poliittisesti vaikeita rakenteellisia uudistuksia tai maltillisia tuloratkaisuja, keskustelu alistaa talouspolitiikan teoreettiset ja empiiriset perustelut laaduntarkkailulle. Käänteentekevää laaduntarkkailua olisi saattanut olla esim. avoin debatti eurojäsenyydestä ennen kansanäänestystä kuten Ruotsissa, asiantunteva keskustelu kiinteän ja kelluvan valuuttakurssijärjestelmien eroavaisuuksista, keskustelu Kreikan tilastojen luotettavuudesta jo ennen maan eurojäsenyyttä, keskustelu Kreikan hätälainoituksen kaikista tavoitteista ja lainojen anteeksiannon välttämättömyydestä heti Kreikan kriisin puhjettua, tai pankkien pelastamisen pitkän aikavälin vaikutuksista, jne.

Itsesensuurin suuria tragedioita oli myös Suomen 80-luvulla syntynyt kupla, joka hukutti monet viralliseen vakaan markan liturgiaan uskoneet yksityishenkilöt ja yrittäjät 90-luvun lamaan. Kokemuksesta huolimatta, jälleen kerran pitkittyvä ja kasvava työttömyys uhkaa syrjäyttää massoja pysyvästi työntarjonnasta. Eikö mitään opittu?

Euron eduksi mainitaan, ettei se ole spekulaatioille altis, vaan euron etuja ja ongelmia, niin teoreettiisia kuin empiirisiä, saa pohtia (siis yksityishenkilönä). Siitä huolimatta maan johtavassa sanomalehdessä kehotetaan katsomaan eteenpäin vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun väitettiin olevan liian aikaista arvioida euron nettovaikutuksia Suomelle. Eikö aihe ole mieluinen? Euron 10-vuotiskauden juhlistuksista euroa kehuttiin estoitta toteutuneen kehityksen perusteella. Samaiset kehujat kritisoivat nyt hatarana jossitteluna samaisiin kehitykseen perustuvia asiantuntevia laskelmia menetetystä talouskasvusta euroaikana.

Kun 2000-luvulla kyselin millä taloudellisilla perusteilla Suomi liittyi euroon, sain vastaukseksi yleensä epämääräisen ”hyvinhän tää on mennyt”. Eikä niitä taloudellisia syitä taida löytyä nytkään, sillä Euro Think Tankin kirjasta yritetään etsiä teknisiä ja juridisia virheitä, edes mainitsematta sen esiin nostamia euron vaikutuksia. Näitä aiheita myös väistellään aihetta tai näkökulmaa vaihtamalla, esim. väittämällä, ettei talouskriisi ole euron syy, tai ettei mikään muuttuisi ilman euroa. Olisi kuitenkin outoa jos ongelmat eivät muuttuisi jos vienti vetäisi, talous kasvaisi ja työttömyys laskisi.

Miksi jossittelu ja jälkiviisastelu mielellään tuomitaan, mutta viranomaisten ja poliitikkojen vaikeneminen ei? Alunperin Omertà on tarkoittanut miehekkyyttä Sisilian murteella, josta se on muokkautunut tarkoittamaan asioiden salaamista viranomaisilta. Sen suomalainen vastine tuntuu olevan asioista vaikeneminen kansan edessä.  Joka tapauksessa Sisialialainen miehekkyys ja maailman kilpailukykyisin tietoyhteiskunta eivät näytä sopivan yhteen. Ilmankos se jälkimmäinen on vaihtotaseen kehityksen perusteella jo historiaa, vai olisiko siitä parempi vaieta?

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Omertà

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa