Onko rahalukutaito kansalaistaito?

Onko rahalukutaito kansalaistaito?

Suomi on tottunut loistamaan kolmen vuoden välein tehtävissä PISA-tutkimuksissa, joissa arvioidaan 15-vuotiaiden koululaisten oppimistulokisa maailmanlaajuisesti. Vuosina 2000–2009 Suomi sijoittui kymmenen parhaimman maan joukkoon matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa.

Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa arvioitiin myös rahalukutaitoa kolmessatoista OECD-maassa. Rahalukutaidon arvioimista perustellaan seuraavasti raportin yhteenvedossa:

”Financial literacy is thus an essential life skill, and high on the global policy agenda. Shrinking welfare systems, shifting demographics, and the increased sophistication and expansion of financial services have all contributed to a greater awareness of the importance of ensuring that citizens and consumers of all ages are financially literate.”

Arviota voidaan tulkita ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin, rahalukutaito on välttämätön kansalaistaito jo nykyisissä yhteiskunnissa. Kansalaiset joutuvat yhä nuorempina ja enemmän tekemään rahalukutaitoa vaativia päätöksiä taloudellisten järjestelmien avautuessa globalisaation aiheuttaman kilpailupaineen vauhdittamana. Rahalukutaidosta on siten tullut kilpailutekijä, jonka vaikutus kasvaa globaalin talouden kehittymisen kanssa.

Toiseksi, suhtautuminen rahalukutaitoon vaihtelee kansallisesti, mikä heijastuu arvion otoksesta ja tuloksista. Kiinalaiset koululaiset loistivat kirkkaasti joukon kärjessä – edustaen aasialaista kulttuuria ja koulutusjärjestelmää. Euroopasta Belgia ja Eesti sijoittuivat sijoille kaksi ja kolme, joiden jälkeen seurasivat Australia ja Uusi Seelanti. Tilastollisesti merkitsevään kärkijoukkoon mahtuivat edelleen Tšekki ja Puola, jotka Eestin tapaan kuuluvat ”uuteen Eurooppaan”.

Yhdysvallat sijoittui keskijoukkoon – mikä saattaa yllättää ottaen huomioon maan statuksen kapitalismin kehtona. Rahalukutaito heijastaa kuitenkin melko tarkkaan maan menestystä PISA-tutkimuksen perinteisissä aineissa. Tässä piileekin yksi arvion mielenkiintoisista huomioista: menestys matematiikassa ja lukemisessa korreloi positiivisesti rahalukutaidon kanssa, mutta ei täydellisesti.

Arvion menestyjillä on yhteistä, että ne menestyvät suhteellisesti paremmin rahalukutaidossa kuin matematiikassa ja lukutaidossa. Esimerkiksi Belgia, Australia, Uusi Seelanti ja Tšekki menestyvät tilastollisesti merkitsevästi paremmin rahalukutaidossa kuin matematiikassa ja lukemisessa. Vastaavasti arvion häntäpäähän kuuluvat Kolumbia, Italia, Israel, Slovenia ja Ranska menestyvät tilastollisesti merkitsevästi heikommin rahalukutaidossa kuin matematiikassa ja lukutaidossa. Ranska ansaitsee kyseenalaisen erityismaininnan, sillä maa menestyy kokonaiset 24 pistettä heikommin rahalukutaidossa kuin matematiikassa ja lukutaidossa. Quelle catastrophe!

Menestyminen matematiikassa ja lukutaidossa heijastanee koulujärjestelmiin tehtäviä kokonaispanostuksia. Rahalukutaidon erot eivät kuitenkaan selittyne pelkästään rahalla. Miten muuten niin vauraat maat kuten Ranska ja Italia voisivat menestyä niin heikosti – ja esimerkiksi selvästi alemman bruttokansantuotteen Viro niin hyvin?

Siinä missä perinteisiin kansalaistaitoihin panostetaan kaikissa kehittyneissä maissa, lienee hajonta huomattavasti suurempi rahalukutaidossa. Viron rahalukutaidon kansallisesta strategiasta kerrotaan arviossa seuraavaa:

”The development of a National Strategy for Financial Literacy started in 2010 and a seven-year national programme was launched in 2013. The strategy targets the whole population, including youth. The Estonian Financial Supervision Authority, in partnership with other government departments and various private and nonfor-profit stakeholders, leads the implementation of the programme.”

Suomi ei osallistunut rahalukutaidon ensimmäiseen arvioon vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa, mutta toivon mukaan tänä vuonna tehtävään toiseen arvioon. Näkemättäkin tuloksia tuntuu, että maamme kansallisessa rahalukutaidon koulutuksen strategiassa riittää kehitettävää. Helsingin Sanomien 19.7.2014 julkaiseman pääkirjoituksen mukaan maallamme ei edes ole sellaista. Pääkirjoituksessa arvaillaan strategian puuttumisen mahdolliseksi syyksi, että:

”Ehkä täällä luotetaan liikaakin siihen, että valtio maksaa ja eläkejärjestelmä hoitaa.”

Allekirjoittaneen omakohtainen kokemus Suomen peruskoulusta on toki noin neljännesvuosisadan takaa, jolloin talouden toimintaa havainnollistettiin Neuvostoliiton viljavilla pelloilla ajavilla kirkkaanpunaisilla puimureilla.

Libera julkaisee 3.3.2015 Anders Ekholmin kirjoittaman Markkinatalouden aapinen -kirjasen. Markkinatalouden syntyä ja kehittymistä tarkastellaan aina kivikaudelta saakka. Kirjanen on suunnattu kaikille, jotka haluavat asiantuntevan ja samalla kansantajuisen perehdytyksen talouteen. Sen on tarkoitus tavoittaa eritoten nuoret.

Ilmoittaudu julkistus – ja keskustelutilaisuuten tästä >>

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

Kommentti artikkeliin “Onko rahalukutaito kansalaistaito?

  1. Juha sanoo:

    Onkohan peruskoulu sittenkin jo aikaansa edellä?

    Rahanlukutaidon ohessa opitaan rahantekotaitoa: “Yrityskylä on kansainvälisesti palkittu suomalainen koulutusinnovaatio, jonka tarina alkaa vuodesta 2009. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.”

    Toki voi toivoa, että yrittäjyyskasvatus ja -koulutus jatkuu koko kouluajan ja kiihtyy etenkin keskiasteella ja yliopistotasolla.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa