Pakkoruotsista puhuminen on propagandaa

Pakkoruotsista puhuminen on propagandaa

Pakkoruotsi on puhuttanut paljon viime vuosina ja siitä on tullut yksi tämän päivän tärkeimmistä poliittisista aiheista. Eri mielipidemittausten perusteella voidaan väittää, että iso osa kansasta tukee pakkoruotsin poistamista peruskoulusta.

Omasta mielestäni koko keskustelu on hyvin omituinen. Peruskoulussa lähes kaikki aineet ovat pakollisia. Äidinkieli, matematiikka, englanti, historia, biologia, maantiede, fysiikka ja kemia ovat pakollisia, jopa liikunta, musiikki ja kuvaamataito ovat sitä myös.

Sampo Terho toteaa kirjoituksessaan että ”Pakkoruotsille ei ole esitetty järjellisesti kestäviä perusteita, mikä on nostanut kansalaisissa ärtymystä.” Siitä voidaan olla monta mieltä, mutta oli niin tai näin, sillä ei ole merkitystä, koska ei ole esitetty ”järjellisesti kestäviä perusteita” millekään muulle aineelle. Ruotsi on ainut kouluaine, jonka pakollisuus on kyseenalaistettu. Myönnettäköön, että en ole seurannut tätä keskustelua hirveän tarkasti, mutta en muista että kukaan olisi edes yrittänyt esittää ”järjellisesti kestäviä syitä” sille, miksi pakollisuus pitäisi poistaa nimenomaan ja pelkästään ruotsin osalta.

Terho toistaa sen mitä moni pakkoruotsivastustaja varmasti ajattelee: ”Sen tietää jokainen, etteivät likimainkaan kaikki suomalaiset ruotsin kieltä elämässään tarvitse.” Tämä saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Mutta montako suomalaista tarvitsee kuvaamataitoa taikka musiikinopetusta elämässään? Kuinka moni tarvitsee edes kemiaa tai fysiikkaa? Jos käy läpi koko listan pakollisista aineista, jotka sisältyvät peruskoulun opetusohjelmaan, niin löytyy taatusti monta ainetta, joita likimainkaan kaikki suomalaiset eivät elämässään tarvitse.

Opetusohjelmaan kuuluu ruotsi. Se on helppo perustella, vähintään yhtä helppoa kuin muut ohjelmaan kuuluvat aineet. Pohjoismaiden tärkein kieli on ruotsi. Kun tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset tapaavat, he puhuvat ruotsia tai omaa kieltään. Vasta silloin kun suomalainen (tai islantilainen) tulee paikalle, pitää vaihtaa ei-pohjoismaiseen kieleen. Ruotsi on suomalaisyritysten tärkeimpiä markkinoita. Suomi on tytäryhtiötalous ja emoyhtiö on usein ruotsalainen. Kansainväliset konsernit valitsevat useimmiten Ruotsin pohjoismaiden alakonserninsa emoyhtiön kotipaikaksi. Pelkästään näiden tosiasioiden perusteella on helppo todeta, että ruotsi on paljon tärkeämpi kuin moni muu pakollinen aine.

Terhoa ihmetyttää Suomen kielipolitiikkaa. Ehkä hän on unohtanut, että Suomi on edelleen virallisesti kaksikielinen maa. Ruotsin kielen asema virallisena kielenä on muodollisesti ja perustuslain näkökulmasta täysin samalla tasolla kuin suomen kieli, toisin kuin esimerkiksi saame. Voisiko olla niin, että tällä detaljilla on jonkinlainen vaikutus maamme kielipolitiikkaan?

Lopuksi voin vain todeta, että sana ”pakkoruotsi” on täysin harhaanjohtava sana, yhtä paljon kuin ”pakkomatikka”, ”pakkoenglanti” tai mikä tahansa muu ”pakkoaine”. Kyseessä on silkka propaganda eikä mikään muu.

Kyse ei ole siitä, että yksittäiset aineet ovat pakollisia, vaan siitä, että itse kouluttautuminen on pakollista. Suomessa on oppivelvollisuus, joka käytännössä tarkoittaa kouluvelvollisuutta. Tästä se pakko tulee. Eli jos halutaan keskustella asiasta yksilön vapauden näkökulmasta, niin keskustelu tulisi aloittaa oppivelvollisuudesta eikä täysin mielivaltaisesti valitusta aineesta. Mutta tämä on periaatteellinen keskustelu. Propaganda on niin paljon helpompaa.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

77 kommenttia artikkeliin “Pakkoruotsista puhuminen on propagandaa

  1. Aki Härkönen sanoo:

    Suomessa ei ole pakkoenglantia, vaan koko koulutusputken voi halutessaan käydä opiskelematta sitä. Se on maailmankieli, jota halutaan lukea. On vain yksi matematiikka ja vain yksi biologia, eikä näihin voi verrata kieliä, joita on maailmassa noin 6000 erilaista.

    Pakkoruotsi on yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden ja vapaan yhteiskunnan vastainen ilmiö, jäänne ajalta, jolloin suomalainen eliitti oli ruotsinkielistä. Pakkoruotsilla ei ole sijaa 2000-luvun Suomessa ja pakkoruotsin epä-älyllisten puolustuspuheiden ei tulisi saada esiintyä vapautta puolustavilla foorumeilla.

    1. Jan-Gösta Grönholm sanoo:

      Niin,kyllähän suomenkielellä pärjää Suomessa.Olisihan se ihan mukavaa jos koko muu maailma myöskin puhuisi suomea!
      Ystäväni Yhdysvalloissa,Houstinista ihmetteli kun ei löydy Finland Finnairinpalautus-sivustolta.Kerroin hänelle että yrittäisi hakea Nimellä Suomi.Asia selvisi. ja hän tullee Finnairin lennolla kun lakko loppuu.Kyllä kaikkien pitäisi tietää että Finland ei ole olemassakaan vaikka he eivät muusta nimestä ole koskaan kuullut Suomen ulkopuolella!

  2. Jorma sanoo:

    Eikös asia hoituisi sillä, että poistetaan ruotsinkielisiltä kaikki pakolliset aineet koulusta? Jätetään suomenkielisille vielä pakollisiksi äidinkieltä matematiikkaa ja luonnontieteitä sekä myös joku määrä vieraita kieliä, vaikkapa kolme, mutta poistetaan ruotsinkielisiltä kaikki pakolliset aineet. Jos ruotsinkieliset haluavat vaikkapa istua köksäntunnilla aamusta iltaan, mikäs siinä! Olkaa hyvä!

    Sitten kaikki olisivat onnellisia.

  3. Pekka sanoo:

    Liberan slogan vapaudesta ei koske vapautta opiskella eri kieliä ja vastuu ei merkitse, että vanhemmat ja koulu saavat ottaa vastuuta kielten opiskelusta.

    Libera luulee ruotsin olevan tärkeä. Muiden mielipidettä ruotsin tärkeydestä ja hyödyllisyydestä Libera ei pidä minään.

    Että sellainen vapauden ja vastuun airut.

    1. liberafi sanoo:

      Pekka,

      Libera tarjoaa areenan keskustelulle ajankohtaisista aiheista. Libera ei kannata pakkoa myöskään ruotsin opiskelun osalta.

      Olemme Grüssnerin kanssa samaa mieltä siinä, että myös muita opetusohjelman osia tulisi (ainakin koulutasolla) voida avata vapaaehtoisuuden piiriin.

      Terveisin,

      Elina/Libera

      1. Juuso sanoo:

        Olisihan toki kätevää, jos vapaaehtoisuuden piiriin saataisiin kaikki aineet, jotka tuntuvat vaikealta oppia.

        Mitä tulee kemian ja fysiikan tarpeellisuuteen, niin fysiikan opettamista tulisi lisätä ja vieläpä väkipakolla. Sen verran heikkoa on nuorison käytännön osaaminen arkielämän askareissa.

      2. Toimittaja sanoo:

        Elina: tuleeko sinun Suomalaisuuden Liitto -kaverisi, Sampo Terho, kirjoittamaan useampia blogeja Liberaan? Vai riittääkö tuo yksi propagandakirjoitus lokakuulta?
        Ajatko muuten sinäkin SuoLin jäsenenä Suomea yksikieliseksi lilliputtikielen perähikiäksi? Sehän on SuoLin tavoite, sillä SuoLitoverisi Jussi Niinistöhän vastusti, SuoLin nimissä, kauppatieteiden maistereiden kouluttamista englanniksi Aalto yliopistossa. Mikä on Liberan kanta kauppatieteiden maistereiden kielikoulutukseen?
        Olet täällä pari kertaa kommentoinut mielipiteitä Liberan nimissä, joten olisi mielenkiintoista tietää, että milloin esittämäsi kanta on sinun henkilökohtainen mielipiteesi ja milloin kyse on Liberan virallisesta mielipiteestä.
        Liberan tämän vuoden teemanahan on katseen siirtäminen pois omasta navasta, joten minua kiinnostaisi tietää, mikä on Liberan kanta Suomen yksikielistämiseen.

  4. Gunnar sanoo:

    Kaikki pakkoruotsin puolustajien ”perustelut” on jo monta kertaa aikaisemmin kumottu kuten on myös kaikki tässäkin jutussa esitetyt.

    http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php
    http://www.kielipolitiikka.fi/
    http://www.sampoterho.net/?p=1603

    ”Pakkomatikka” argumentin käyttäminen vakavissaan on osoitus siitä että sen käyttäjä on joko vajaaälyinen, epärehellinen tai molempia.

  5. Lasse sanoo:

    Myönnettäköön, että en ole seurannut tätä keskustelua hirveän tarkasti, mutta en muista että kukaan olisi edes yrittänyt esittää ”järjellisesti kestäviä syitä” sille, miksi pakollisuus pitäisi poistaa nimenomaan ja pelkästään ruotsin osalta. -Kaj Grussner

    Niinkuin yltä käy ilmi, yleisesti ottaen ei kannata ottaa kantaa – varsinkaan julkisesti – aiheeseen johon ei ole perehtynyt. Nämä kirjoittajan ”argumentit” on kumottu jo aikoja sitten ja niihin olisi ollut erittäin helppo tutustua pienellä kuukkeloinnilla. Jo pelkkä premissi, jossa ruotsi nostetaan muiden aineiden EIKÄ kielten tasolle on kertova.

    Toisin kuin kirjoittaja, olen seurannut keskustelua jo vuosikaudet ilman militanttia ennakkoasennetta suuntaan tahi toiseen ja Terho on oikeassa, järkisyyt ovat vähissä. Olen itseasiassa kuullut vain yhden: koska parempaan emme pysty. Se, että onko tämä asia joka pitää perustella järjellä on sitten jo toinen asia – mutta vaikeata tätä mihinkään rationaaliseen muottiin on änkeä.

    1. Eero Nevalainen sanoo:

      Todella suorasukainen tapa hahmottaa järkevä keskustelun lähtökohta on se, että missään muuallakaan kielten opiskelua ei automaattisesti järjestetä niin, että jokin tietty kieli nostetaan ehdottomaksi pyhäksi lehmäksi ja sitten aletaan vertaamaan sitä matematiikkaan. Toisin sanoen todistustaakka on pakkoruotsin kannattajilla, ja tämä ”pakkoruotsista ei saa puhua”-asenne on nurinkurinen.

      Kun tuo on ymmärretty, voidaan lähteä tarkastelemaan pakkoruotsin kannattajien perusteluja, ja ne ovat kyllä ainakin minun mielestäni todella ontuvia tai vähintään tarkoitushakuisia: Jos väkisin haluat asemoida Suomea Ruotsin provinssiksi ja että ”ruotsi nyt vaan on tärkeä jos pidät sitä tärkeänä”, niin kyllähän maailma alkaa sitten siltä myös näyttää että pakkoruotsi on sivistyksen kulmakivi.

  6. Kaj Grüssner sanoo:

    Gunnar,

    et ilmeisesti viitsinyt lukea tekstin kovin tarkasti. En käyttänyt ”pakkomatikka” argumenttina. Päinvastoin totesin, että koko ”pakko” käyttö on harhaanjohtava. Oppivelvollisuus tekee opinto-ohjelman aineista pakollisia. Ruotsi ei siis ole pakollinen yhtään sen enempi kuin mikään muukaan aine.

    Kaikki perustelut ”pakkoruotsin” poistamisesta voisi soveltaa suoraan moniin muihin aineisiin, mutta sitä ei tehdä. Kyse on täysin mielivaltaisesta valinnasta.

    Ja kuten todettu, jos halutaan keskustella asiasta yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden ja vapaan yhteiskunnan näkökulmasta, tulisi kyseenalaistaan koko oppivelvollisuuden, eikä yksittäisiä, mielivaltaisesti valittuja aineita.

    1. Johannes sanoo:

      ”Oppivelvollisuus tekee opinto-ohjelman aineista pakollisia. Ruotsi ei siis ole pakollinen yhtään sen enempi kuin mikään muukaan aine.”

      Kirjoittaja ei taida tuntea perusopetuslakia saati koulujen opetussuunnitelmia. Opetuksen sisältöön kuuluu myös valinnaisia aineita. Ainoa pakollinen kieli on tosiaankin ruotsi, sillä muut kielet on korvattavissa aina jollain toisella kielellä, mikäli koulussa on riittävästi muita kieliä tarjolla.

      Omasta mielestäni oppivelvollisuuden pakollisuudesta voitaisiin hyvin käydä keskustelua. Epäilen tosin että tällaiset avaukset tuskin johtavat itse asiaan.

  7. Kaj Grüssner sanoo:

    Lasse,

    voisitko yksilöidä ne minun argumentit, jota on kumottu ajat sitten?

  8. karin sanoo:

    Pohjoismaalaisten yhteinen kieli on nykyään ENGANTI. Siitä ei pääse yli eikä ympäri: Pohjoismaiden yhteinen ”toinen kotimainen” on nykyään englanti.

    Pakkoruotsille ei olemassa minkäänlaisia järkiperusteita eikä edes minkäänlaisia löysiä perusteita.
    Pakkoruotsi aika on auttamattomasti ohi.

  9. Esko sanoo:

    Tiedätkö Kaj, Suomessa ei ole sellaista kuin ”pakkoenglanti”? On täysin mahdollista käydä koulut lukematta tuntiakaan englantia.

  10. Itse asiassa Kaj tekee tyhjiksi omat väitteensä ruotsin opiskelun hyödyllisyydestä kirjoittaessaan, että ”Vasta silloin kun suomalainen (tai islantilainen) tulee paikalle, pitää vaihtaa ei-pohjoismaiseen kieleen”. Siis Kaj myöntää, että jo nyt, pakkoruotsin aikana, suomalaisten ruotsintaito on niin heikko, ettei sitä ole syytä käyttää. Ja kaikkihan sen tietävät: Pohjolassa ei ole liikeneuvotteluissa tasa-arvoisessa asemassa jos käyttää ruotsia, jota esimerkiksi ruotsalainen puhuu äidinkielenään ja suomalainen pakko-opiskeltuna. Siksi kohteliaasti pohjoismaisissa neuvotteluissa käytetään englantia, se luo neutraalin lähtökohdan eikä suosi ketään.

  11. NRR sanoo:

    ”Kuinka moni tarvitsee edes kemiaa”

    Kemiaa on puolitoista vuotta peruskoulussa ja yksi pakollinen kurssi lukiossa, jossa peruskoulun kemianosuus kerrataan yhdistäen aihepiiriä esim. matematiikkaan ja biologiaan.

    Kyse on luonnontieteellisen maailmankuvan perustasta: alkuaineet, reaktiot, kemikaalit, myrkyt, ravintoaineet, ympäristökemia…

    Mikäli kemia jätetään pois opetussuunnitelmasta, joudutaan laajentamaan lähitieteiden opetusta näillä aiheilla (esim. fysiikka, terveystieto, biologia, kotitalous).

    Ruotsia on uuden tuntijaon mukaan neljä vuotta peruskoulussa, viisi pakollista kurssia lukiossa ja virkamiesruotsit yliopistolla eikä ammiksestakaan pääse läpi ilman ruotsia.

    Ruotsin opinnoissa vaaditaan joka tasolla, että edellinen osuus osataan. Lopulta vaaditaan jo oikeaa kielitaitoa.

    Kemiasta pääsee läpi yleistiedolla, missään vaiheessa ei edellytetä kemistin elkeitä. Yliopistokemiasta nauttivat vain harvat ja alansa itse valinneet.

    Ruotsin opinnoissa edellytetään uuden kielen oppimista. Ei mitään verrannollista yleistietoon kuuluvaan reaaliaineeseen.

    Ruotsin useimmat unohtavat koulun jälkeen käytön puutteessa. Kemiaa sentään käyttää jokainen keittiössä, pesuhuoneessa, puutarhassa, remontoinnissa, lääkekaapilla jne. vaikkei tule ajatelleeksi, että tietyt perusasiat onkin opittu koulussa – ainakin mahdollisuus halutessaan syventyä siihen, mitä lääke oikein sisältää tai mitä luontaistuotemainos lupaa.

    Se ruotsin vertaamisesta kemiaan.

    Jokaisen aineen perusteet on mainittu opetussuunnitelmissa. Reaaliaineiden taustalla on yleisiä maailmankuvan rakentamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia elementtejä sekä tieteenalojen suurten tarinoiden ymmärtämistä. Tärkeää on siis myös harjaantua ymmärtämään, miten luonnontieteet eroavat humanistisista tieteistä, miten tehdään koejärjestelyjä, miten luetaan alan tekstiä, miten tulkitaan alan kaavioita, mitä yhteyksiä kyseisellä alalla on muihin tieteisiin…

    Ruotsi on yksi aine kopassa, jonka kannessa lukee ”vieraat kielet”. Kaikkialla opiskellaan vieraita kieliä, niille on perusteensa. Nyt pitää löytää siis perusteet sille, miksi nimenomaan ruotsin tulisi pakollinen eikä valinnainen muiden kielten kanssa. Se ei ole helppoa, sillä muuten se olisi jo tehty.

    Kansalliskieli ruotsi ehti olla pitkään ennen kuin pakollisuus ulottui peruskouluun ja vielä pitempään ennen kuin pakollisuus ulottui myös korkeakouluihin, joka opintoalalle. Ei esimerkiksi Sveitsissä ole mitään vastaavaa virkakielipakkoa yliopistoilla. Epäilen ettei vastaavaa pakkoa ole missään.

    Tervetuloa mukaan tähän keskusteluun!

  12. NRR sanoo:

    Gallupit ovat jo vuosia osoittaneet että ainakin 2/3 kansalaisista on vapaaehtoisen ruotsin kannalla. Nyt aletaan hyväksyä jo se, ettei pakkoruotsilla ole ollut hetkeäkään kansalaisten enemmistön kannatusta. Se on aika kova juttu.

    Onko eettisesti mitenkään perusteltavissa ylläpitää lasten koko koulupolkua koskevaa pakkoruotsia ja kieltäytyä kuuntelemasta heidän vanhempiaan, jotka ovat jo pitkään toivoneet valinnaisia kieliopintoja. Vanhemmat ovat oman pakkoruotsinsa lukeneet ja tehneet sen hyödyllisyydestä omat johtopäätöksensä. Koulutetut ja sivistyneet vanhemmat, jotka muissa maissa kelpaisivat hyvin osallistumaan lastensa kielivalintojen tekemiseen.

    Täällä kielivalintojen vapauttaminen nähdään asiana, jota ei voisi puoltaa suoraan, vaan ensin pitäisi kyseenalaistaa koko koulu!

    Ei voi olla totta!

    Pitikö Virossa kyseenalaistaa koko koulu, jotta pakolinen venäjä voitiin poistaa? Pitikö Ahvenanmaalla kyseenalaistaa koko koulu, jotta pakkosuomi voitiin poistaa? Niin, Ahvenanmaallahan poistettiin seitsemän vuotta sitten pakkosuomi, koska se söi nuorten kielitaidon.

    Pakkokielet ovat vaihtuneet viisaasti valittaviin ilman, että koulutus on täynyt repiä auki ja tehdä kauttaaltaan vapaaehtoiseksi. Toki saa ehdottaa, mutta kansaliike vapauden puolesta syntyy vain todellisesta tarpeesta käsin. Vapaaehtoiselle ruotsille on tarvetta.

  13. aasi sanoo:

    Suomessa ainoa pakollinen oppiaine kaikilla oppiasteilla on pakkoruotsi. Tästä syystä on täysin perusteltua kutsua pakkoruotsia pakkoruotsiksi. Peruskoulu on yleissivistävä ja siksi kuvamaataidon ja musiikin alkeet ovat hyvin perusteltuja. Siinä vaiheessa, kun putkimieheksi valmistumiseksi vaaditaan tarkan näköispotretin maalausta ja sinfonian sävellystä, voitanee palata näihin surkeisiin rinnastusyrityksiin vakavalla naamalla. Vieraat kielet ovat myös yleissivistykseen kuuluvia, mutta ruotsi on vain yksi niistä eikä edes tärkein, mutta silti ainoa pakollinen.

    ”Kyse ei ole siitä, että yksittäiset aineet ovat pakollisia, vaan siitä, että itse kouluttautuminen on pakollista. Suomessa on oppivelvollisuus, joka käytännössä tarkoittaa kouluvelvollisuutta. Tästä se pakko tulee. Eli jos halutaan keskustella asiasta yksilön vapauden näkökulmasta, niin keskustelu tulisi aloittaa oppivelvollisuudesta eikä täysin mielivaltaisesti valitusta aineesta. Mutta tämä on periaatteellinen keskustelu. Propaganda on niin paljon helpompaa.”

    Jep jep. Ja samoin ei ole mielekestä puuttua sosiaaliturvan väärinkäytöksiin, vaan jos jotain epäkohtaa niissä näkee, ainoa tapa on poistaa koko sosiaaliturva.

    Pieni vinkki: seuraavan kerran, kun tahdot nolata itsesi julkisesti, nuku ensin kuitenkin yksi yö jutun kirjoittamisen ja lähetä-napin painalluksen välissä.

    1. Kaj Grüssner sanoo:

      Kiitos loistavasta esimerkistä, miksi koko tämä keskustelu on täysin turha.

      1. NRR sanoo:

        Meidän lapsillamme on vielä pakollinen ruotsi, jolle haluamme vaihtoehtoja. Sinä et voi julistaa keskustelua turhaksi, vaikka et omien lastesi kohdalla haluaisikaan ruotsinopintoja vaihtaa mihinkään.

      2. aasi sanoo:

        Olet oikeassa, mutta eri syystä kuin luulet. Keskustelu on turhaa siksi, ettei kaikille pakolliselle ruotsille löydy kriittistä tarkastelua kestäviä argumentteja. Myös näkökantasi, ettei yksityiskohtiin saa puuttua vaan pelkästään kokonaisuuksiin, on uniikki, mutta ajatuksellisesti sitä tasoa, mitä olemme tottuneet pakon puoltajilta odottamaan. Kuinkas muuten on, kun autostasi menee vilkku paskaksi, korjautatko vai meneekö auto vaihtoon?

  14. Kaj Grüssner sanoo:

    Minulle tämä pakkoruotsikeskustelu ei ole hirveän tärkeä. Monille muille tämä tuntuu olevan maailman tärkeimpiä asioita. Pakkoruotsivastaisuus perustuu puhtaasti mielipiteisiin, kuten pakkoruotsin kannattaminenkin. Pakkoruotsin kannattajien perustelut ovat vähintäänkin yhtä pitävät kuin pakkoruotsin vastustajien perustelut. Näin se menee, kun kiistellään mielipideasiasta.

    Pitäisi keskustella oppivelvollisuudesta, eikä yksittäisestä aineesta. Tähän keskusteluun ei tähän asti ole ollut lähtijöitä.

    1. Eero Nevalainen sanoo:

      Sinähän olet saanut tässä keskustelussa ihan hyviä vastineita? Sitäpaitsi ”mielipidekysymykset” ovat varsin validi yksilönvapauden toteuttamisen osa-alue. Aika heikkoa pakittamista, kun itsekin yritit antaa perusteluja…

      Ja siitä, että kenelle tämä on tärkeä asia — pakkoruotsin kannattajat ovat usein sitä mieltä että suurinpiirtein koko länsimainen sivistys romahtaa Suomessa, jos pakkoruotsi poistetaan. Oikeastaan tavallaan ”kansallismielisempää” porukkaa en ole koskaan tavannut.

  15. NRR sanoo:

    Aikanaan luterilainen uskonto oli kaikille pakollinen oppiaine. Siitä on nyt luovuttu ja sen vaihtoehdoksi on tuotu useita uskontoaineita ja elämänkatsomustieto.

    Onneksi ei purettu koko koulua vaan pystyttiin tekemään ihan järkeviä muutoksia muutenkin.

  16. riippumatto sanoo:

    Kaikki keskustelut on loppujen lopuksi mielipidekeskuteluja. Se ei tarkoita sitä, että keskustelun molempien osapuolien perustelut ovat yhtä pitäviä.

    Pakollinen ruotsi on kivi kengässä. On aivan selkeää, että olisi parempi, että oppilaat saisivat itse vanhempiensa kanssa päättää mitä kieltä opiskelevat b-kielenä. 63 % suomalaisista haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi. Ja silti se pysyy.

  17. Flytande svenska sanoo:

    ”Pohjoismaiden tärkein kieli on ruotsi. Kun tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset tapaavat, he puhuvat ruotsia tai omaa kieltään.”

    Olisikohan syytä päivittää tätä mantraasi? Hiljakkoin julkistettiin tutkimus, jossa todettiin, että Etelä-Ruotsin lukiolaiset eivät ymmärrä tanskaa, vaan keskinäinen kommunikointi tapahtuu englanniksi.

    ”Jopa Etelä-Ruotsissa asuvien ruotsalaisnuorten on vaikea ymmärtää tanskaa, ja moni puhuu Tanskassa käydessään mieluummin englantia.
    Asia tuli ilmi kyselyssä, joka tehtiin lukiolaisten keskuudessa Malmössä ja Kööpenhaminassa.
    – Tanskan kieli on tullut vieraaksi ruotsalaisten korvissa, kommentoi lehtori Robert Zola Christensen News Öresund -uutistoimistolle.”

    Eli sinun mielestäsi pakkoruotsin lukeneilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä kun syntyperäisillä ruotsalaisilla!?
    Työelämässä taas en ole päässyt iällä vuosituhannella käytämään ruotsia edes harjoituksen vuoksi, koska ruotsalaisten asiakkaidemme firmakieli on järjestään englanti.

    PS Listaltasi puuttui pakkosuomi, jota ruotsinkieliset hyvänhyvyyttään opiskelevat. Eiväthän se suomenkieltä oikeasti mihinkään tarvitse?

    1. Peräpohjalainen sanoo:

      Tunnen tanskan kiletä äidinkielenään puhuvan henkilön, joka on assunut vuosikymmeniä avioliitossa ruotsalaisen kanssa Ruotsissa, mutta ei ruotisnkielisten tuttaviensa mukaan osaa vieläkään kunnolla ruotsia. Henkilö on fiksunoloinen. Muun kuin äidinkielen oppiminen on monille vaikeaa. Aika pienelle osalle suomalaisista ruotsin kielen kouluopetus on riittävää opiskelua hyödyllisen taidon saavuttamiseksi. Ruotsin kielen opettamista kouluissa pitäisi siis lisätä!
      Tuskinpa lisätään.

  18. masa sanoo:

    Kouluaineista yksittäisen koululaisen elämän kannalta merkittävimmät ovat kielet ja matematiikka. Kielivalinnat määräävät pitkälle lapsen ja nuoren tulevaisuuden valintoja: jos luet saksaa, polkusi johtavat todennäköisemmin Saksaan kuin Venäjälle. Näin keskusteltaessa opiskeltavista vieraista kielistä keskustellaan enemmästä kuin pelkästään yksittäisestä kouluaineesta.

    Oppivelvollisuus on taas kokonaan eri asia. Siitä keskustelemiseen saanet hakea osallistujia aika pitkään. Suomalaisten ylivoimainen enemmistö (yli 70%) on vapaan kielivalinnan kannalla lastensa edun nimissä. Uskaltaisimpa väittää ylivoimainen enemmistön suomalaisita kannattavan nykyistä oppivelvollisuutta ja aivan samasta syystä.

    Kukaan ei vaadi kouluruotsin lakkauttamista, ainoastaan ruotsin muuttamista valinnaiseksi kieleksi.

  19. NRR sanoo:

    ””myös muita opetusohjelman osia tulisi (ainakin koulutasolla) voida avata vapaaehtoisuuden piiriin”

    Tätä keskustelua on erittäin vaikea käydä pakkoruotsikeskustelun rinnalla, koska kyse on aivan eri asioista. Pakkoruotsin kohdalla ratkaisu on yksinkertaisesti siirtyminen vastaavaan valinnaisuuteen kuin on naapurimaissamme.

    Muuten on paljon asioita, joista pitäisi keskustella
    – kuinka paljon koulut voisivat räätälöidä opetusta ja mahdollisesti tarjota omia oppiaineita (esim. teknologia) tai painotusluokkia – jääkö jonnekin vain jämäryhmiä?
    – voiko se, että turvallisen ja rakastavan kodin lapsella on runsaasti poissaoloja (esimerkiksi lapsi rasittuu selvästi ryhmässä ja kuumeilee tai lapsen perheessä eletään maahanmuuttaja-arkea, jossa sukulaisten ja ystävien luona oleskelu ja käynnit ulkomailla ovat tärkeitä) olla syy huostaanottoon – tällä hetkellähän ainakin lastensuojeluilmoituksia tehdään kouluilla runsaasti poissaoloista, jotka ennen olisi hyväksytty osana oppilaiden erilaisuutta
    – voisiko yksittäisestä oppiaineesta saada vapautuksen tai vaihtoehtoisen suoritustavan, esimerkiksi jos oppilas jännittää niin paljon yhteisiä liikuntatunteja, että se aiheuttaa sairaspoissaoloja
    – voidaanko entistä useampi siirtää suorittamaan peruskoulua loppuun ns. joustavaan opetukseen, jossa ei olisi niin paljon perinteistä istuskelua luokassa
    – kuinka helpoksi kotikoulu voidaan tehdä

    Mutta siis toisessa yhteydessä…

  20. NRR sanoo:

    Myös lukioiden opetussuunnitelmia ollaan uusimassa. Tästä työstä ei ole tihkunut muuta tietoa kuin että valinnaisuutta oltaisiin vähentämässä ns. yleissivistyksen hyväksi. Tämä ei ole mikään ongelmaton suunta. Mielestäni parempaa mallia näyttävät nyt erityistehtävän saaneet lukiot, joissa päinvastoin saattaa korvata kahdeksan kurssia ns. pakollisia opintoja oman erityisalan vaativilla kursseilla.

  21. Ukki sanoo:

    Huh. Välistä tulee kyllä hiki kun lukee näitä RKP:n telakalta liikkeelle ampumien bottien aivoripuli tekstejä. Sitten taas tulee kuitenkin lämmin olo kun huomaa miten rationaalisesti pakkoruotsin vastustajat jaksavat ampua alas näitä pakkoruotsittajien ns faktoideja.

    1. Flytande svenska sanoo:

      Olen tehnyt tästä mission itselleni. Haluan vapauttaa ainakin nuorimmat lastenlapseni pakkoruotsin ikeestä. Elämä ja opiskelu ei takuulla ole liian helppoa sittenkään, vaikka ihan turha kiusanteko jäisi pois.

  22. Jaska sanoo:

    Kirjoittajan olisi tosiaan suonut tutustuneen keskusteluun etukäteen, esim. googlaamalla ”pakkoruotsi”. Hänen näennäinen argumentointinsa ei sisällä mitään uutta, eikä yhtäkään validia ja relevanttia perustelua sille, miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen koko maassa.
    http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

  23. Flytande svenska sanoo:

    Kaj Grüssner, mitä sinä henkilökohtaisesti hyödyt suomenkielisten pakkoruotsittamisesta? Olen kysynyt tätä monella foorumilla, mutta kukaan ei myönnä hyötyvänsä mitään. Olisi mukavaa, jos siitä olisi edes jollekulle hyötyäkin. Olen 40 vuotta yrittänyt auttaa pakkoruotsin lukijoita selviämään tästä painajaisesta, mutta koskaan en ole pystynyt vastaamaan kysymykseen, mitä järkeä tässä on? Ja painajainen se on viimeistään siinä vaiheessa, kun lopputodistus on kiinni pakkoruotsin suorittamisesta. Yksikään tuntemani tässä tilanteessa ollut ei ole ruotsia sen jälkeen tarvinnut, eikä sen kohdalla edes aika kultaa muistoja.

  24. Jaska sanoo:

    ”Pakkoruotsivastaisuus perustuu puhtaasti mielipiteisiin, kuten pakkoruotsin kannattaminenkin. Pakkoruotsin kannattajien perustelut ovat vähintäänkin yhtä pitävät kuin pakkoruotsin vastustajien perustelut. Näin se menee, kun kiistellään mielipideasiasta.”

    Argumentteja on mahdollista punnita objektiivisesti, arvioiden perustelevatko ne oikeasti kielen pakollisuutta ja erityisesti juuri ruotsin.

    Pakkoruotsin perustelut ovat tasoa: ”Minulle siitä on ollut hyötyä”, ”Suomella ja Ruotsilla on yhteinen historia”, ”meidän pitää suuntautua pohjoismaihin”, ”ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen”, ”ruotsin avulla on helpompi oppia muita kieliä”… Argumenteista yksikään ei oikeasti perustele, miksi ruotsin on oltava pakollinen koko maassa, ja ihan samoilla argumenteilla voidaan perustella muidenkin kielten pakollisuutta (ks. linkki alla) – pakkoruotsin kannattajat vain ovat mielivaltaisesti valinneet soveltaa argumentteja vain ruotsiin.

    Sen sijaan pakkoruotsin vastustamiseksi on esitetty argumentteja mm. systeemin epäoikeudenmukaisuudesta (95 % pakotetaan opiskelemaan 5 %:n kieltä) ja tehottomuudesta (40:n vuoden pakkoruotsi ei ole onnistunut merkittävästi parantamaan ruotsinkielisten palvelujen tasoa). Yritäpä kumota nämä argumentit!
    http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

    ”Pitäisi keskustella oppivelvollisuudesta, eikä yksittäisestä aineesta. Tähän keskusteluun ei tähän asti ole ollut lähtijöitä.”

    Miksi pitäisi? Millä perusteella yleinen oppivelvollisuus on epäonnistunut? Mikä malli takaisi sitä paremmin kansakuntamme kansainvälisestikin laadukkaan koulutustason? Näihin kysymyksiin sinun tulisi vastata kirjoituksessasi. Ehdotus on mielenkiintoinen, mutta jätit sen perustelematta.

    Erikoislukioissahan ”pakkoaineissa” on jo joustoa: itse kävin aikoinani kuvataidelukion, ja ottamalla riittävästi taideaineita minun ei tarvinnut koko lukioaikanani opiskella tuntiakaan kemiaa eikä maantietoa. Jotain vastaavaa voisi pohtia alemmillekin kouluasteille, mutta sitten herää kysymys, kuinka nuorena ihminen voi oikeasti tietää, mille alalle hän tulee suuntautumaan? Minustakaan ei tullut taiteilijaa, tuli tieteilijä…

    Keskustelu ei ole turha. Moni kommentoija on vain turhautunut siihen, että he itse ovat vuosien ajan etsineet ja kumonneet pakkoruotsin puolustukseksi esitettyjä argumentteja, mutta pakkoruotsin puolustajat ovat niin ylimielisiä tai laiskoja, että yrittävät itse keksiä pyörän joka kerran uudelleen, tutustumatta lainkaan keskusteluun, yrittämättäkään kumota esitettyjä vasta-argumentteja ja esittäen vuodesta toiseen samoja itse oivallettuja muka-perusteluja.

    Yritetään silti välttää henkilökohtaisuuksia!

  25. Eero Nevalainen sanoo:

    No ei nyt voi olla totta. Tämä on kai äärimuoto siitä ideasta että jos keskustellaan ruotsin asemasta, niin sitten muka vastustetaan koko koulutusta.

    Lähdetään nyt siitä, että opetussuunnitelman sisältö muotoillaan ”jotenkin”, koska se ei sisällä ihan ”mitä tahansa”. Eli toisin sanoen me voimme vaikuttaa sen sisältöön ja keskustella siitä, mitä koulussa opetetaan siitäkin huolimatta että olemme samaa mieltä siitä, että koulua pitää käydä. Näin tapahtuu kaikissa maissa; opetussuunnitelman sisältö ei ole täysin mielivaltainen blogistin ”järjellisiä perusteita ei ole muillakaan aineilla”-näkemyksen mukaisesti.

    Jos nyt otetaan se suosittu pakkomatematiikka-argumentti vertailukohdaksi, niin siinä on kyse formaalin päättelyn ja tieteen universaalista kielestä. Ruotsi taasen on EU-tasollakin tunnustettu poliittiseksi ja historialliseksi oppiaineeksi. Kai tämä pitäisi olla ihan triviaalisti käsitettävissä?

    Siis voidaanko me keskustella opetussuunnitelman sisällöstä ylipäätään vai ei?

  26. Suomalaisten enemmistö, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta,
    ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan!!!

    He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia.

    He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.

    Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?
    Ei ainakaan herra G osannut!

  27. masa sanoo:

    Kajsta ei ole edes trolliksi. Hänen vääntönsä loppui muutamaan hassuun kommenttiin.

    1. Flytande svenska sanoo:

      Samat on aatokset!

  28. jokuvaan sanoo:

    Kirjoittaja tekee ensin klassisen harhautuksen ja sitoo pakkoruotsi-käsitteen koskemaan vain peruskoulua, vaikka se koskee koko koulutusjärjestelmää ja erottuu siten yksinäisenä erikoistapauksena kaikista muista aineista.

    Kuvaamataito ja musiikki saisivat toki olla enemmän valinnaisia aineita peruskoulussa, esim. yläasteen viimeinen pakollinen musiikin tunti oli omalta osaltani jo aika farssia, mutta tässäkin musiikki ja ruotsi eroavat toisistaan. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi saanut hylättyä musiikista, jos on osallistunut tunneille ja laittanut nimen paperiin. Ruotsin suhteen tilanne on sangen erilainen.

    Jos pohjoismaissa pitäisi osata yksi kieli, se on kiistatta englanti, sillä pärjää kaikkialla pohjoismaissa, ruotsilla ei mitenkään.

    Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsitusta, muutenhan Suomi olisi ollut perustuslaillisessa kriisissä yli puoli vuosisataa. Esim. Virkamiesruotsin viimeisiä pykäliä nuijittiin vasta Lipposen kauden lopussa.

    Jotkut ihmettelevät, miksi näin surkeita pakkoruotsia perustelevia kirjoituksia pulpahtelee pintaan aika ajoin. Itse uskon syynä olevan useissa tapauksissa se, että osa näkee kansan pakkoruotsituksen niin taivahan itsestään selvänä asiana, ettei asiaa itseasiassa ole pohdittu, juuri yhtään, mikä näkyy reikiä ammottavana kirjoituksena. Ja kun kyse on käytännössä kahdesta erillisesta todellisuusmaailmasta, ei näiden välillä voi olla juurikaan vuorovaikutusta, koska se johtaisi väistämättä jomman kumman todellisuusmaailman romahtamiseen.

  29. karin sanoo:

    Aika pelottavia nämä naiivit ja tosiasioihin perehtymättämät pakkoruotsittajat. 🙂
    Voiko veroneuvoja jakaa yhtä heppoisin perustein kuin, miten kevyin perustein lähtee kannattamaan suomenkielisen kansan pakkoruotsitusta?

  30. NRR sanoo:

    Olisi kohtuullista että samat viralliset tahot, jotka pitävät kiinni pakkoruotsista vastoin kansalaisten toiveita, antaisivat kannattajilleen edes hyvät perustelut käydä tätä julkista keskustelua. Niin ei ole käynyt.

    Ainoa tällä hetkellä ”virallinen” selitys pakolle löytyy tuoreesta kansalliskielistrategiasta:

    ”— [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. — Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. —”

    Tässä yritetään rakentaa kuvaa vastavuoroisuudesta, jota todellisuudessa ei ole olemassa – ikään kuin 95% ja 5% voisivat muodostaa tasaveroisen yhdistelmän. Väitetään, että koska molempia kieliä käytetään palveluiden järjestämiseen, niitä tulee osata, mikäli haluaa vapaasti toimia ja mahdollisesti luoda uraakin tässä maassa. Käytännössä ruotsinkieliset kuitenkin tarvitsevat suomen taidon itsensä takia, muut eivät tarvitse ruotsia. Pakkoruotsi ei kuitenkaan ole onnistunut edes tuottamaan ruotsinkielisiä palveluja, saatika että tuollainen massiivinen pakko olisi jotenkin järkevää yhden vähemmistön palvelujen järjestämiseksi. Suomenkielisillä ja uussuomalaisilla on kielitaidolleen toiset tarpeet.

    Se, että kielistrategiassa suomenkielisistä yritetään tehdä Norden-valtion vähemmistökieliryhmää, joka tarvitsee ruotsia siinä missä ruotsinkieliset Suomessa tarvitsevat suomea, on todellisuudelle vierasta. Norden on ikiaikaisesti ollut monikielinen ja monikulttuurinen, unelma skandinaavisesta Nordenista on pohjimmaltaan nurkkakuntaista nationalismia ja täysin sopimatonta tähän aikaan.

    Voimme toki ymmärtää, että ruotsin kieli ja Norden kantavat monen mielestä äärettömän tärkeitä arvoja ja edustavat pelkkää hyvää – silti ne eivät voi olla pakkoruotsin kaltainen pakko kansalle, joka ei ole juuriltaan skandinaavista eikä enää edes liity Eurooppaan Nordenin kautta vaan ihan omilla edellytyksillään.

    Lähdetään luomaan uudenlaista yhteisyyttä ja monikielisyyttä Suomessa – ilman pakkokieliä.

  31. oh sanoo:

    Totta, koko oppivelvollisuus pitäisi kyseenalaistaa.

    Mutta Libera syyllistyy ihan samaan propagandaan mistä se pakkoruotsin vastustajia syyttää. Nimittäin se kannattaa julkista lainsäädäntöä, valtion väkivaltamonopolia (vähintään yövartijavaltiota) vaikka se kritisoi talouden sääntelyä ja verotusta.

    Eli jos halutaan keskustella asiasta yksilön vapauden näkökulmasta, niin keskustelu tulisi aloittaa lainsäädännön monopolista eikä täysin mielivaltaisesti valitusta aineesta. Mutta tämä on periaatteellinen keskustelu. Propaganda on niin paljon helpompaa.

    1. NRR sanoo:

      ”keskustelu tulisi aloittaa lainsäädännön monopolista”

      Seuraavaksi keskustelu aloitetaan varmaan kuusta, jottei mikään maallinen rajoita.

  32. Olli Porra sanoo:

    Hyvin on verokonsultti opetellut RKP:n kaikki tutut fraasit: onhan meillä pakkomatematiikkakin ja se ja se aine. Niinpä, mutta ainoastaan ruotsia on suomenkielisen opeteltava koko koulutusketjun joka vaiheessa, peruskoulusta korkeakouluihin. Tositarpeeseenko? Miksi esimerkiksi korkeakouluissa ruotsi on ainoa kaikille pakollinen aine? Siksi että ruotsinkielisellä rahaeliitillä on mahtavaa nöyryyttää suomenkielisiä ja kokea valtaa ja ylemmyyttä ja vaatia kaikkia opettelemaan turhaa rituaaliruotsia.

  33. Mikko sanoo:

    >keskustelu tulisi aloittaa oppivelvollisuudesta

    Ok. Minun mielestä oppivelvollisuus on hyvä asia eli se, että käytännössä koko ikäluokka istuu X vuotta koulunpenkillä vaikka aina ei huvittaisi.
    Mielestäni pielessä on se, miten tuo aika käytetään. Tässä kymmenenkohdan ohjelma opetuksen uudistamiseksi:
    1) Suomalaisten suuri enemmistö osaa suomenkieltä riittävän hyvin (parhaiten kaikista maailman kansoista). Suomenkielen opiskelu koulussa on tarpeetonta -> lopetetaan opetuksen tarjoaminen
    2) Ruotsin kieli on melko marginaalinen kieli, mutta suomea äidinkielenään puhuvalle ruotsinkielentaito on jossainmäärin hyödyllinen -> tarjotaan vapaaehtoisena
    3) Historian penkominen, uskonto, laulaminen, piirtäminen, löylykauhojen, kynttilänjalkojen ja patalappujen tekemiset ovat kivaa harrastuspuuhaa, mutta niiden opettaminen koulussa on pelkkä historiallinen jäänne -> jätetään työväen-/kansalaisopistojen (tai mitä niitä nyt onkaan) vastuulle
    4) Matematiikan opetus kärsii myöskin isosta historian painolastista. Siinä on painotetaan aivan liikaa taitoja jotka olivat tärkeitä silloin kun edes laskutikkuja ei oltu keksitty -> Nykymuotoisen matematiikan voi myöskin siirtää kouluista harrastuspuolelle (kts. kohta 7 alla)
    5) Liikunta. Voidaan säilyttää jollain kansanterveydellisellä argumentilla
    6) Valtakielien opiskelu. Tässä voi hiukan huomioida Suomen maantieteellistä sijaintia. Eli Englanninkieli ilmanmuuta pakollisena. Tarjontaa ja markkinointia myös Venäjän ja Kiinan kielille. Vähäisemmässä määrin Saksankieli.
    7) Tiedon hakeminen ja yhdisteleminen, netin käyttäminen ja tietotekniikan käyttäminen ylipäänsä kaipaavat opettamista.
    8) Ryhmätyöskentely eli että lapset osaavat tehdä heterogeenisessa ryhmässä työtä yhteisen tavoitteen eteen.
    9) Esitelmien valmistelu ja niiden esittäminen yleisölle (olen kuullut, että USAssa harrastetaan tätä)
    10) Jonkinlainen yhteiskuntaoppi, jossa opetetaan yhteiskunnan toimintaa ja lakiasioita ym. nykyajan yhteiskunnassa oikeasti relevantteja asioita.

  34. Toimittaja sanoo:

    En huomannut tätä, joten laitoin kommenttini Terhon juttuun. Samat tänne, jotta SuoLilaiset näkevät.
    Suomalaisuuden Liiton puheenjohatajan tulisi myöntää, että myös suomen tulisi olla Suomessa vapaaehtoista. Jos on rehellinen itselleen ja muille, kun julistaa kielivapauden ilosanomaa, niin kielivapautta julistaa kaikille.
    Terho painottaa negatiivista vapautusta kielestä, vaikka Liberan syvimpään olemukseen kuuluisi paljon paremmin positiivinen vapaus kielestä. Asiaan perehtymättömille kommentoijille tiedoksi: NEGATIIVINEN vapaus on VAPAUTTA JOSTAKIN, kun taas POSITIIVINEN vapaus on VAPAUTTA JOHONKIN.
    Onko oikein, että valtio pakottaa kansalaisia puhumaan suomea? Kuuluko suomen kielen ylläpitäminen todellakin valtion tehtäviin? Eiköhän suomi säilyisi ihmisten kotikielenä, vaikka valtio ei sitä pakottaisi kaikille?
    Nykytilanteessa ensimmäisen ja toisen asteen koulujen opetuskielinä on suomi tai ruotsi (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. ammattillista koulutusta muilla kielillä ei ole). Kolmannella asteella vieraskielisten opiskelumahdolisuudet ovat erittäin rajalliset, eikä muutosta ole tulossa, vaikka suomen kieleen jämähtäminen on uhka Suomen tulevaisuudelle.
    Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Jussi Niinistöhän sai alkuvuonna itkupotkuraivarit, kun Aalto-yliopisto aikoi kouluttaa kansainvälisille markkinoille suuntautuvat KTM:nsa englanniksi. Jostain syystä Suomalaisuuden Liiton edustaja ei voi käsittää sitä, että kauppatieteiden maisteri tuskin tarvitsee suomea työssään. Hallitusjäsen Niinistö ei välittänyt yksilöiden oikeudesta opiskella englanniksi taikka Aalto yliopiston akateemisesta vapaudesta. Ottaako puheenjohtaja Terho nyt etäisyyttä hallitusjäsen Niinistön itkupotkuraivareista?
    Täällä Liberasssakin suomi on turha kieli. Katsokaamme vaikka sivuston twitter-feedia. Englantia. Täällä moderoiva Elinakin tweettaa englanniksi. Katsokaamme Liberan hallitusta, asiantuntijoita ja verkostoa: kommunikoivatko he keskenään suomeksi? Tuskinpa. Yhteinen kieli taitaa olla englanti.
    Miksi Suomen valtio ei voisi toimia englanniksi? Esimerkiksi EU-säännökset kirjoitetaan englanniksi. Onko mitään järkeä kääntää niitä suomeksi? Kääntäminen vie aikaa ja rahaa, ja silti ongelmatilanteiden kohdalla tarkistetaan lain kirjain direktiivien alkueperäisistä teksteistä. Naton komentokieli on englanti. Markkinat toimivat englanniksi. Ayn Rand on ottanut nimensä Suomesta, mutta Suomi ei ole ottanut häntä vastaan kääntämällä hänen ajatuksia lilliputtikielelle. Suomen kielen jättäminen sille kuuluvaan kotikielen asemaan ei tarkoita sitä, että Suomi menettäisi suomalaisuutensa. Sisu, sauna ja Sibelius eivät ole sidoksissa kieleen. Tunnemehan me demokratiankin, vaikka emme puhu muinaiskreikkaa.
    Suomi voisi siirtyä englanninkieliseksi samanlaisella 40 vuoden siirtymäajalaa, kuin jolla 150 vuotta sitten muuttui suomenkieliseksi. Se, että valtion nimi on Suomi ei tarkoita sitä, että valtion kielen pitäisi olla suomi. Suomi ei ole nyt, eikä ole koskaan ollut yksikielinen, joten keinotekoisen suomalaisen yksikielisyyden rakentaminen ei onnistu. Englannin hyväksyminen ei tarkoittaisi suomen hylkäämistä. Päinvastoin, suomen kieli vain voimistuisi, kun sitä puhuttaisiin aidosta halusta. Maailmassa on monta monikielistä valtiota, joissa kansan kotikieli on eri kuin valtion käyttämä kieli. Eiköhän myös Suomalaisuuden Liiton olisi aika myöntää, että Snellmanin kansalliskielikoekilu on epäonnistunut. Suomi on hyvä kotikieli, se sellaisena pysyköön.
    Englanti on pelkkä ehdotus. Valtion kieli voisi myös olla joku muu maailmankieli. Englanti olisi siitä helppo, että kaikki maahamuuttajista manselaisiin mummoihin osaavat sitä jo nyt.
    Lopetan muunnellulla lainauksella. Suomalaisuuden Liiton olisi korkea aika astua nykypäivään. Toivottavasti liiton puheenjohtaja Sampo Terho copypastettaa seuraavan mielipidekirjoituksensa tällä modifioidulla soundbitellä:
    “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”
    Jos julistaa kielivapautta, niin on tekopyhää jäädä puolitiehen. Myös Suomalaisuuden Liiton tulisi vaatia vapautta kaikille.
    Mitä mieltä Elina on asiasta?
    PS. tuo Libera kysyy- kysely pitäisi muuttaa muotoon Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opetus olla vapaaehtoista? Vastaus on kyllä, mutta niin pitäisi myös ensimmäisen kotimaisen opetus olla. Vasta se olisi liberaalia.

    1. Tiuskea rakki sanoo:

      Vaikea ymmärtää, miksi sinulla on tuollainen sokea piste sen suhteen että 92% kansasta kuitenkin puhuu äidinkielenään suomea. Tuskinpa sentään lähtisit aktiivisesti kieltämään meitä käyttämästä suomea virallisena kielenä? Eihän Ruotsissakaan taannoin ollut virallista kieltä edes määritelty, silti kovasti sitä siellä kuullakseni on käytetty ihan virallisissa yhteyksissä.

      Ruotsinkielisille toki kuuluu oikeudet oman kielensä käyttöön ja edistämiseen, mutta väittämä siitä että suomenkielisten pitää lopettaa suomen käyttö jos he eivät puhu ruotsia, on kyllä järjetön.

      1. Toimittaja sanoo:

        Väittämä siitä että suomenkielisten pitää lopettaa suomen käyttö jos he eivät puhu ruotsia, on kyllä järjetön. Onneksi minä en sellaista väittämää esittänyt. Sitä tuskin on niin vaikea ymmärtää.

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

  35. NRR sanoo:

    ”Suomi voisi siirtyä englanninkieliseksi samanlaisella 40 vuoden siirtymäajalaa, kuin jolla 150 vuotta sitten muuttui suomenkieliseksi. — Englanti on pelkkä ehdotus. Valtion kieli voisi myös olla joku muu maailmankieli. —
    PS. tuo Libera kysyy- kysely pitäisi muuttaa muotoon Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opetus olla vapaaehtoista? Vastaus on kyllä, mutta niin pitäisi myös ensimmäisen kotimaisen opetus olla. Vasta se olisi liberaalia.”

    Nykyisen perustuslain vallitessa vapaaehtoinen ruotsi toisi väistämättä mukanaan myös vapaaehtoisen suomen. Mitään erityistä intoa ei vapaaehtoinen suomi ole nostattanut ruotsinkielisissä, jotka tietävät, että heidän on kuitenkin opiskeltava suomen kieltä, mikäli haluavat elää ja työskennellä maassa sen ruotsinkielisten kaistaleiden ulkopuolella. Siksi ei ole mitään järkeä nostattaa pakkosuomen poistosta isoja aaltoja, ja Ahvenanmaallahan pakkosuomi poistettiin jo.

    Maan valtakieli on suomi, joten ihan yhtä turhaa kuin on tehdä koko koulua vapaaehtoiseksi, jossei ruotsi enää ole pakollinen, on vaihtaa maan viralliseksi kieleksi englanti tai venäjä. Miksi on niin vaikeaa hyväksyä maan kielitilanne ja rakentaa monikielisyyttä maassa, jonka valtakieli on ollut jo pari tuhatta vuotta suomi (aluksi itämerensuomi) – ja näyttää olevan vahvasti edelleenkin?

  36. Toimittaja sanoo:

    “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

    1. NRR sanoo:

      Väitätkö, että jossei suomalaisilla ole varaa jäädä kahden pienen kielen ansaan, niin ei ole varaa edes yhteen. Rauhoitu ja mietipä uudestaan. Kyse on nimenomaan vieraiden kielten opetuksesta, jota nyt halutaan järkeistää ja kohtuullistaa tekemällä se vastaavaksi kuin muissa maissa. Erityisesti katsomme tietysti mallia Ruotsista ja Ahvenanmaalta.

  37. Toimittaja sanoo:

    NRR ei oikein pysynyt kärryillä. Uskon, että ihmiset jotka ymmärtävät lukemansa näkevät, että kyse ei ollut mistään “No poistetaan sitten pakkosuomikin”-heitosta, johon voi vastata aivonarikasta “Koska Ahvenanmaa”.
    Se, että joku itämerensuomi oli kieli 20000 vuotta sitten ei tarkoita sitä, että sen pitäisi olla jatkossa. Tuollainen ajattelu on vain askeleen rasismista, jossa väitetään, että suomalaiset ovat olleet vaaleaihoisia 20000 vuotta sitten, joten niin pitää olla jatkossakin. Se on aivan yhtä tyhmä mielipide. Maailma muuttuu, eikä ahdasmielisyydelle ole tilaa. Menneisyydestä ei voi perustella jatkuvuutta.

    Toki suomi voi jatkossakin olla kotikieli, jota voi maahanmuuttajakielten tapan lukea oikean koulun ohella. Kaikki tärkeät toiminnot, kuten valtioon ja kauppaan liittyvät asiat ovat tulisi hoitaa kustannustehokkaimmalla kielellä. Jo oppimateriaalin hankkiminen englanniksi tulee halvaksi, ja samalla suomalainen osaaminen pääsee kilpailemaan maailman oppikirjamarkkinoilla. Sanoisin, että parinkymmenen vuoden sisällä koulumateriaali on elektronista. Olisi tyhmää jumittautua suomen kanssa omaan nurkkaan. Katsokaamme vaikka nykyisiä sähkökirjamarkkinoita: Suomi on takapajula.
    Mutta jos haluat olla muinasen itämerensuomesi kanssa edistyksen esteenä, niin anna sille edes perusteluja.
    Minähän vain vaadin Terhoa olemaan johdonmukainen.

    1. NRR sanoo:

      ”että joku itämerensuomi oli kieli 20000 vuotta sitten ei tarkoita sitä, että sen pitäisi olla jatkossa”

      Itämerensuomi oli täällä jo 2000 vuotta sitten, mutta 20 000 vuotta sitten täällä oli jäätä.

      On johdonmukaista, ettei ruotsi voi olla pakollinen kieli kuin ruotsinkielisille itselleen. Tästä ei mitenkään seuraa se, että suomenkielisten tulisi luopua omasta äidinkielestään – tai tanskalaisten tai virolaisten tai…

      Jos kannatat pakkoenglantia, siitä on syytä tehdä oma keskustelunsa.

      1. Toimittaja sanoo:

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

        Ei äidinkielestä tarvitse luopua. Saa sitä puhua kotona ja ystävien kesken. Siihen on positiivinen vapaus. Sitä saa puhua jopa viranomaisten kanssa, jos viranomainen osaa pikkukieltä. Mutta siirtymäkauden jälkeen valtion virkamiesten ei olisi enää pakko puhua suomea taikka ruotsia vaan valtion kannalta parasta kieltä. Valtion tehtävänä ei voi olla suomen kielen ylläpitäminen. Valtion on toimittava kustannustehokkaasti, eikä mikään pakollinen pikkukieli sovi siihen laskelmaan.

      2. NRR sanoo:

        Tarkoitatko tosiaan, että jos suomalaisten tehtävänä ei voi olla ruotsin kielen ylläpitäminen pakkoruotsia opiskelemalla, niin ei tarvita enää suomenkielisiä kouluja, koska kiinankieliset koulut tulevat halvemmiksi ja sieltä saadan opettajatkin puoli-ilmaiseksi?

        Yritä nyt niellä paha mielesi siitä, että ruotsi nyt kertakaikkiaan on muutaman prosentin vähemmistökieli ja sellaisena aivan järjetön pakkokieleksi Suomessa.

        Vai haluatko nyt kertoa perusteet sille, miksi ruotsin tulee olla pakollinen kieli?

  38. Toimittaja sanoo:

    Voi NRR parkaa. Eihän siinä lue mitän sellaista mitä sinä olet kirjoittanut. Mistä oikein vedät tuollaisia tulkintoja?

    “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

    1. NRR sanoo:

      Et siis pysty perustelemaan, miksi ruotsin olisi oltava pakollinen, joten liityt näihin, joiden mielestä ilman pakkoruotsia ei voi jättää mitään rakenteita pystyyn. Ainakin pitäisi
      a) poistaa oppivelvollisuus,
      b) tehdä kaikki aineet vapaaehtoisiksi ja
      c) unohtaa suomen kieli.

      Valitettavasti vain kaikkialla muualla voidaan toteuttaa vieraiden kielten vapaa valinta ilman, että oppivelvollisuus on poistettu, kaikki aineet on tehty vapaaehtoisiksi ja unohdettaisiin maan valtakieli (jota äidinkielenään puhuu yli 90% ja toisena kielenä lähes kaikki).

      Kyllä tämä logiikka varsin selvästi näyttää, ettei yhtään ymmärrettävää argumenttia pakkoruotsin puolesta ole.

      1. Toimittaja sanoo:

        Enhän minä noin kirjoittanut. Luetko tahallasi väärin? EIkö kotonasi keskusteltu, kun olit lapsi? Jäikö aukko kehitykseen?
        Rakenteet ja yleissivistävä oppivelvollisuus saavat jäädä, aivan kuten suomen kielikin saa jäädä. Mutta, suomen kieli ei nyt vaan ei kuuluu yleissivistykseen. Jos jokainen maailman pikkukieli kuuluisi yleissivistykseen, niin kai niitä kaikkia luettaisiin pakolla. Itämerensuomi ei ole mikään perustelu. Jos se olisi, me asuisimme vielä kaikki susiluolissa ja kävisimme hiiseillä tekemässä uhrauksia, koska perinteet.

        ”maan valtakieli (jota äidinkielenään puhuu yli 90% ja toisena kielenä lähes kaikki).”
        ”Valtakieli” on aivopieru. Närpiössä paikallinen pikkumurre on ”valtakieli”. Oulussa sikäläinen mongerrus on ”valtakieli”. Maan valtakieleen vetoaminen on merkityksetön mielipide, joka riippuu täysin määritelmistä. Eiköhän esimerkiksi helsinkiläisellä normaalikansalaisella ole enemmän yhteistä sen naapurissa asuvan vieraskielisen kanssa, kun Inarissa saamelaisia kiusaavan kielitoverin kanssa. Käytännössä sanot vaan, että susta-tuntuu. Eihän Terhokaan argumentoinut itsestään. Hän vetosi kansainväliseen menestykseen.

        Tuolla kielen puhumisen yleisyyteen vetoamisella tuet muuten minun kantaani. Lähestulkoon kaikki puhuvat jo englantia. Maahanmuuttajat oppivat sen helposti. Monet nuoret puhuvat englantia natiivitasolla. Se on kansainvälinen kieli. Karinkin sanoi “toinen kotimainen” on nykyään englanti. Engalntia osataan parhaiten ja sitä opiskellaan eniten. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on suomenkielisissä kouluissa pian noin 20% oppilaista maahanmuuttajataustaisia.
        On todella paljon tekemistä monikielistymisen ja kieltenopetuksen kohdalla koulutuksen eri tasoilla. Voimia ja resursseja ei pitäisi nyt kohdentaa pikkukielten tekohengittämiseen. Rakennetaan nyt lapsillemme viisas kielipaletti kotikielestä riippumatta: vapaaehtoinen kotikieli, kiitos!

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

      2. NRR sanoo:

        ”Maan valtakieleen vetoaminen on merkityksetön mielipide, joka riippuu täysin määritelmistä.”

        Kansalliskieli on määritelmä, jolla ei ole otetta todellisuuteen. Valtakieli on realismia, elämme maassa, jossa suomi on valtakieli. Tämän tunnustaa jopa tuore kansalliskielistrategia, josta löytyy ainoa “virallinen” selitys pakolle:

        “— [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. — Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. —”

        Suomi on siis maan valtakieli. Tosin mikään tuossa yllä olevassa lainauksessa ei perustele pakkoruotsia. Niin palveluruotsi- kuin Norden-kortit on osoitettu kelvottomiksi koko kansan pakkoa ajatellen. Tässä perustelut Jaskan blogista:

        Palveluruotsi
        – Sitä vartenhan järjestelmä on alkuaan luotu, mutta se ei ole hyötysuhteeltaan onnistunut ratkaisu: jokainen suomenkielinen pakote-taan lukemaan runsaan 5 % suuruisen vähemmistön kieltä, ja silti näiden neljän vuosikymmenen ajan, kun meillä on ollut valtakunnallisesti pakollinen toinen kotimainen, ei ruotsinkielisten palvelujen tilanne ole ratkaisevasti parantunut (—). Paljon haittaa, olematon hyöty. Paljon parempi hyötysuhde saataisiin esimerkiksi sellaisella täsmämallilla, jossa kielikoulutettaisiin suoraan vain niitä viranomaisia, joita kielilaki koskee.

        Norden
        – Ensinnäkin, miksi pohjoismaat olisivat sen tärkeämpi alue suomalaisille kuin muut naapurialueet? On ymmärrettävää, että ruotsinkieliset tuntevat muut pohjoismaat läheisiksi, mutta miksi suomenkielisten pitäisi omaksua ruotsinkielisten yhteenkuuluvuusidentiteetti? Suomenkielisille läheisemmiltä tuntuvat usein Karjalan ja Viron suunnat aivan vastaavasta syystä, eli kielisukulaisuuden vuoksi. Toiseksi, venäjän kieli on avain Venäjälle, joka on sekä kooltaan että väkiluvultaan paljon pohjoismaita suurempi alue. Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää. — osat itäistä ja pohjoista Suomea ovat olleet paljon pidempään Venäjän yhteydessä kuin Ruotsin yhteydessä. Millä perusteella juuri Länsi-Suomi olisi tärkeämpi valtion historiallis-ten suhteiden määrittäjänä kuin Itä- tai Pohjois-Suomi, joilla on historiallisesti tärkeämpi suhde Venäjään? Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää.

        Vai onko sinulla omat perustelut pakkoruotsille?

      3. Toimittaja sanoo:

        Onko sinulla omat perustelut pakkovaltakielelle?
        Sinulla on paha tapa puhua asian vierstä. En tiedä kenelle sinä vastaat, sillä en ole kirjoittanut mitään sellaista mikä perustelisi tuollaisen sanahelinäraivoamisen.

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

      4. Toimittaja sanoo:

        Hallinto on matkalla kohti yhä enemmän ja enemmän keskityttettyjä ratkaisuja. Valtio päättää yhä enemmän kuntien asioista ja EU päättää yhä enemmän valtion asioista. Teidän ehdottama malli “suomenkielisille ruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi ja ruotsinkielisille suomi vapaaehtoiseksi aineeksi.” jättäisi silti valtion kahden pikkukielen loukkuun. Luultavasti loukusta tulisi nykyistä pahempi, koska kieliryhmät eivät osaisi toistensa kieliä. Suomenkieliset eivät tarvitse ruotsia, eivätkä ruotsinkieliset tarvitse suomea. Mitä järkeä olisi opetella turhaa pikkukieltää? Kieliryhmien yhteiseksi kieleksi tulisi luonnolisesti sitten englanti. Tähän menisi tottakai hetki, sukupolvi tai kaksi, mutta miksi pitkittää väistämätöntä? Mikään mussuttaminen “kansalliskielestä”, “pääkielestä”, “valtakielestä” tai muusta “koska itämerensuomi” -aivopieruista ei muuta sitä tosiasiaa, että pikkukielten opetteleminen ei hyödytä Suomen kilpailukykyä.
        Eihän Sampokaan europarlamentenissae tee työtään suomeksi. Hän puhuu englantia.

      5. NRR sanoo:

        Toimittaja on hyvä ja menee ulos katsomaan suomalaista arkea: suomi on valtakieli eikä sille ole vaihtoehtoja.

        Mikäli maan vähemmistöistä nimenomaan ruotsinkieliset eivät halua opiskella suomea, he voivat tietysti kommunikoida muiden kanssa englanniksi. Silloin he vertautuvat niihin maahanmuuttajiin, jotka ovat tulleet liian vanhoina kotoutuakseen tai ovat maassa vain hetken jonkin työkomennuksen heittämänä.

      6. Toimittaja sanoo:

        ”suomi on valtakieli eikä sille ole vaihtoehtoja.”
        Vaihtoehdottomuus ei oikein sovi liberaaliin ajatteluun. Olet ehkä kuukauden tauon jälkeen palanut väärälle sivustolle. Nähdäänkö taas ensi kuussa tahallisten väärinymmärrystesi merkeissä?

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

  39. Henkistä pääomaa sanoo:

    Luin monia kannanottoja tältä sivustolta, mutta jäin edelleen ihmettelemään miksi tämä kysymys on noussut niin pinnalle ylipäätään. Itse olen opipskellut 6 eri kieltä ja olen ilman muuta sitä mieltä, että kaikki opiskelu on henkistä pääomaa, myös ruotsinkielen taito.

    Paljon tärkeämpää olisi keskustella uskonnonopetuksen tarpeettomuudesta. Suomi on yksi harvoista maista Euroopassa, joissa vielä on valtionkirkkojärjestelmä. Siksi on pidetty tarkeänä varmistaa jo koulunsa aloittavien ipanoiden aivopesu ja varmistaa kirkon jäsenmäärän ylläpito. Vaikka opetuksen pitäisi olla lain mukaan tunnustuksetonta, ei se sitä käytännössä kuitenkaan ole. Siihen ei ole kukaan puuttunut, eikä asiasta edes keskustella. Yritin aikoinani saada tähtitieteen opetusta erääseen Helsingin keskustan kouluun, mutta se torpedoitiin mm. koulussa vararehtorina toimineen ortodoksipapin toimesta. Hän yritti selkäni takana estää myös Ursan planetarioesityksen koulussa, mutta onneksi huomasin sen ajoissa. Totesin, että kirkon edustajien toiminta ei ole muuttunut sitten keskiajan. Menettelytavat vain ovat viekkaammat. Tietoa halutaan pimittää edelleen, jotta jäsenet, raha ja valta pysyisi kirkolla. Keskustelkaa tästä asiasta hyvät ihjmiset!

    1. NRR sanoo:

      Kysymys on ollut esillä jo pitkään, mutta paperimedia onnistui pitämään sen piilossa. Vasta netti nosti kansalaismielipiteen esille.

      Vastikään suomenruotsalaisten oma ajatuspaja teetti kyselyn, jonka mukaan vain 22% suomalaisista on nykyisen pakon kannalla. Ongelma on siis laajasti havaittu ja korjausta odotetaan.

      Se, että ruotsin on sinulle yksilönä ollut hyvä kieli, ei perustele pakkoa muiden lapsille. Muilla on toiset kokemukset. Vapaaehtoista ruotsia voit toki suositella omiin kokemuksiisi vedoten.

      1. Toimittaja sanoo:

        NRR ei ole kauhean johdonmukainen, sillä hän vaatii täällä hampaati irvessä ”pakkovaltakieltä”, kuten SuoLilaiset yleensä.
        Asia on noussut esillä lähinnä siksi, että edes oikeistolaispiireissä ihmiset eivät osaa erottaa oikeaa, liberaalia oikeistolaista ajattelua populistisesta ”äärioikeistolaisuudesta”.
        Tästä pseudo-oikeistolaisesta persulaisuudesta tulee meille aidosti liberaaleille vielä raskas taakka, kun kaiken maailman uuslapualaiset lokaavat vapauden reaalipolitiikan.
        Eiköhän Terho voisi kehitellä jotain Liberaan sopivaa julkaistavaa. Siihen saakka hän voinee kirjoittaa SuoLin jäsenlehteen puolikkaita ajatuksiaan niin kauan kuin kynä pysyy kädessä.
        Ei tämä aihe kauheasti ole Liberassa kiinnostusta herättänyt, vaan suurin osa kommentoijista on SuoLin astroturffaajia.

      2. NRR sanoo:

        Näinkö argumentoi ”aidosti liberaali”:

        ”— hampaati irvessä “pakkovaltakieltä”, kuten SuoLilaiset — populistisesta “äärioikeistolaisuudesta” — pseudo-oikeistolaisesta persulaisuudesta — kaiken maailman uuslapualaiset lokaavat vapauden — SuoLin jäsenlehteen puolikkaita ajatuksiaan — suurin osa kommentoijista on SuoLin astroturffaajia.”

        Ei yritys mustamaalata toisinajattelijoita toimi argumentointina. Pientä skarppausta nyt.

      3. Toimittaja sanoo:

        Rakas NRR,
        et ole johdonmukainen ”argumentoinnissasi”. Se on kirjoituksistasi todettava tosiasia. Vetoat epäjohdonmukaisesti vastakkaisiin asioihin, kun yrität puolustella kantaasi. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Sinulla on ollut jo aikaisemmin tässä keskustelussa ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa, joten en usko sinun vieläkään sisäistävän tätä kaikkea.
        On ikävää, kun joudun toistuvasti huomauttamaan sinulle sinun haasteista luetunymmärtämisessä, mutta loput esittämästäsi lainauksistasi liittyvät keskusteluilmapiiriin, meihin aidoisti liberaaleihin oikeistolaisiin ja Sampo Terhoon, eivätkä sinuun. Uhriudut siis turhaan. Ellet sinä sitten ole Sampo Terho. Oletko? Silloinkin uhriutuisit turhaan.
        (Ehkä loukkaannut nyt siitä, että en äsken laskenut sinua ”aidosti liberaaliksi oikeistolaiseksi”, mutta kirjoituksesi muun muassa vaihtoehdottomasta ”pakkovaltakielestä” ei ole kauhean liberaali. Se on ainoa muuttuja, joten arvioni ei ole kovinkaan syvällinen. Eivät täällä muutkaan ole tehneet kovinkaan syvällisiä analyysejä kanssakeskustejoistaan.)
        Jos lukisit kirjoitukseni niin, että ymmärtäisit sen huomaisit, että myös Terhoa koskevat kuvaukseni ovat asiallisia. Hän on Perussuomalainen ja hän kirjoittaa huonoa propagandaa SuoLin jäsenlehteen. Muu sisältö edellisessä viestissäni on ehkä hiukan kärjistävä, mutta ei suinkaan mitään mustamaalausta.
        Uhriutuminen ei ole argumentointia.

        ”Ei yritys mustamaalata toisinajattelijoita toimi argumentointina. Pientä skarppausta nyt.”
        NRR on hyvä ja katsoo miten muun muassa minua ja Grüssneriä on täällä kuvailtu. Tai älä katso, sillä uhriutuminenhan ei ole argumentointia.

        En oikein ymmärrä miksi vastutat minua. Olenhan kanssasi samaa mieltä, kun kirjoitat ”Lähdetään luomaan uudenlaista yhteisyyttä ja monikielisyyttä Suomessa – ilman pakkokieliä.” Olen sentään johodonmukainen, ja oletan, että vastustettaviin pakkokieliin kuuluu myös ”pakkovaltakieli”.
        Miksi ei kuuluisi, NRR?
        Olen varsin joustava. Olenhan Terhonkin kanssa samaa mieltä, pienin korjauksin:
        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

      4. Toimittaja sanoo:

        Nokian väliaikainen pääjohtaja Risto Siilasmaa onkin ehdottanut samaa asiaa kuin minä täällä.
        Joku hihhuli, jolla on sama nimimerkki kuin sinulla, NRR, pitää ajatusta hyvänä Suomalaisuuden Liiton sisarjärjestön keskutelufoorumissa.
        http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=1718#p11700
        Yhteensattumaa? Miksi tuo NRR on kanssani samaa mieltä, mutta Libera-NRR saa itkupotkuraivareita?
        Ehkä Terhokin voisi Siilasmaan innoittamana muokata aikaisempaa lausuntoaan nykypäivään sopivaksi:
        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

  40. Rakennusmestari sanoo:

    Englanti saattaa olla ”virallinen kieli” pohjoismaissa jonka joku on johonki päätöspaperiin kirjoittanut. Mutta oikeasti se ei merkitse mitään. Kaikki ei osaa englantia vaikka pitäisi osata. ”keskustelupöydissä” käytetään englantia. Voihan se olla että jossain ”tärkeissä” valtion tai isojen firmojen kokouksissa. Mites sitten pienet tallaajat? onhan meillä vielä sitten asiakaspalvelu ja työ kolleegoiden välinen keskutelu.

    Itse sain ruotsista töitä lemminkäiseltä (suomalainen yhtiö) kun firmassa puhutaan suomea.. ja työntekijät osaksi suomalaisia ja ruotsalaisia. Ne otti mut sinne just sen takia että osasin ruotsinkielen, suomenkielen ja englannin. Pitää teidän pakkoruotsin vastustajien ymmärtää että se että jos tulee joku väärinkäsitys työmaalla, niin voi ihmiset loukkaantua ja jopa kuolla, ja myöskin että jos tulee joku väärin tilattu tavara niin se voi koitua yhtiölle ihan helvetin kalliiksi, tai sitten vaan että saat ukot ohjattua oikeeseen työpisteeseen tai jotain muuta selitettyä niille. Ei siinä tee millään vitun matematiikalla paskaakaan. Haluan nähdä kun jätkät pirtää yhtälöt paperiin joka selittää mitä, missä ja milloin.

    Tällanen keskustelu vaan naurattaa kun annatte mulle vaan lisää duunia. No hyvä niin, älkää sitten itkekö jos jäätte ilman työtä koska ette osaa kieliä.

  41. Mikko H sanoo:

    On todella ikävää ja jopa traagista että maamme lapset ja nuoret joutuvat yhä opiskelemaan pakollisena ruotsia. Tämä on aihe joka tulee ottaa yhteiskunnalliseen tarkasteluun paljon vakavammin kuin mitä on tähän asti suostuttu tekemään(!)

    On älyllisesti epärehellistä väittää yhä että ruotsilla olisi oikeassa elämässä hyötyä kotimaassamme. Ja vielä älyttömämpää on vaatia kokonaisia ikäluokkia opiskelemaan tuota vähemmistökieltä. Elämme taloudellisesti todella kovia aikoja. Siitäkään huolimatta maamme valtaapitävät eivät katsoneet tarpeelliseksi ede keskustella pakkoruotsin poistamisesta. Haluan tietää mitkä tahot ajavat RKP;n lisäksi tätä hulluutta maassamme! Ja miten on mahdollista että he saivat ujutettua pakkoruotsin aloitusajan sellaiseksi että se alkaa jo 6:lta luokalta? Tätä voi itse kukin ihmetellä.

    Olen tavannut kymmeniä tuttaviani yhteiskunnan eri toimialoilta; Yrityselämästä, tehdastyöstä, ulosottovirastosta, opettajista, politiikasta jne. On irvokas tosiasia että kukaan ei osannut nimetä tilannetta jossa ruotsin kieltä olisi todella tarvittu.
    On myös tapahtunut sitä että jotkut opiskelija tuttavistani on lopettanut opintonsa tai heidän opintonsa ovat viivästyneet pakkoruotsin vuoksi. Heillä on ollut luovuttamaton periaate että he eivät suostu opiskella ruotsia vain siksi että poliittinen koneisto ei suostu tekemään päätöstä pakkoruotsin poistamisesta.

    On tullut aika vaatia eri poliittisilta toimijoilta perusteluja pakkoruotsin ylläpitämiselle! Onko todella näin että jatkamme samaa polkua ja annamme lastemme kärsiä tästä melkoisen turhasta kielestä. He ovat maamme tulevaisuus.

    Minulle ja tuhansille muille vanhemmille ei ole yhdentekevää mitä jälkikasvu opiskelee ja miksi. Emme elä Neuvosto-liitossa emmekä Venäjällä. Poliittisia lehmänkauppoja meillä EI PITÄISI olla , mutta näin vain on päässyt käymään. Nämä tällaisen lehmänkaupat ovat tulossa kalliiksi yhteiskunnallemme, mutta ennenkaikkea lapsillemme. Aikanaan he luultavasti kysyvät ; ”Äiti, miksi minä jouduin opiskella ruotsia. Kun sitä ei ole tarvinnut käyttää kun kerran siellä ruotsissa” Mitä sinä vanhempi vastaisit tuohon?

  42. Mikko H sanoo:

    On murheella todettava että tämänkaltainen pakkoruotsitus vimma jota eräät tahot ajavat, aiheuttaa vain ja ainoastaan negatiivisia tuntemuksia kyseistä kielivähemmistöä kohtaan. Pakko ei todellakaan ole toimiva kannustin kieliasioissa. Etenkään kun kysymyksessä on- sanotaan se nyt tässä rehellisesti- hyvin marginaalinen kieli, jolla ei ole todellista käyttöarvoa Ruotsin ulkopuolella. Myös niin kutsuttu porttiteoria on aikansa elänyt vitsi; Miksi minä tai sinä , opiskellessasi Saksaa, käyttäisit aikaasi siihen että ensin opiskelet ruotsin? Voit aivan luvalla opiskella sen saksan suoraan ja sitten myös haluamiasi kieliä. Mitään Ruotsia et tarvitse siis oppiaksesi saksaa.

  43. NRR sanoo:

    Onnittelut Alex Stubbille Kokoomuksen puheenjohtajuuden johdosta!

    Tätä valintaa voisi nyt pohtia myös siitä näkökulmasta, että saman puolueen puoluekokous, joka olisi pari vuotta sitten poistanut pakkoruotsin (ja poistaisi vieläkin, jos se olisi mahdollista) valitsi nyt innolla suomenruotsalaisen puheenjohtajan ja pääministerin. Suomenruotsalaisten asema ja pakkoruotsi eivät liity suomalaisten enemmistön mielessä toisiinsa. Suomenruotsalaiset ovat kaikkien mielestä suomalaisia siinä missä muutkin suomalaiset ja suomenruotsalainen tausta koetaan jopa pelkkänä plussana pätevälle ihmiselle.

    Meillä tulee olemaan aina merkittävä suomenruotsalainen vähemmistö. Pakkoruotsia (peruskoulu – lukio – ammattikoulu – korkeakoulu – yliopisto) ei sen sijaan voi olla. Mitään vastaavaa ei ole missään maailmassa.

    Nyt on aika erottaa pakkoruotsi ja suomenruotsalaisten ja ruotsin kielen asema keskusteluissa. Luotetaan koulutettujen ja elämää ymmärtävien perheiden omiin valintoihin kielten suhteen.

  44. Rakennusmestari sanoo:

    Ollaankohan sitä nyt vähän unohdettu niitä perusasioita. Peruskoulunkäynnin tarkoitus on opettaa perusasioita ja tutustua eri tieteen muotoihin ja kieliin ja lajeihin jotta lapsi valmentuisi ja olis paremmat eväät ja ymmärrys valita ammatti tulevaisuudessa. Ei kaikki nuoret tiedä mitän ne haluaa olla isona. Se että täällä aikuiset päättää aikuismaisesti lasten ja nuorten asioista siksi koska nuoret jotka eivät ole aikuisia valittaa on kyllä aika paha juttu, mutta että aikuiset unohtaa millaista on olla lapsi/nuori. Lapset/nuoret eivät tiedä mikä on heille hyväksi tai hyödyksi kun karkki ja videopelit kiinnostaa enemmän, ja jos me annetaan heille vapauksia niin varmaan mieluiten leikkivät pihalla tai tekevät jotain muuta ”kivaa” kuin opiskelisivat jotain joka olisi heille hyödyllistä.

    Nuorilla ei ole mitään hajua että mitä aineita he tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa, joten on heille parempi jos lukevat vähän kaikkea. Jos ei ruotsinkieli ole heidän juttu niin, ei sitten. Mutta ei saa yleistää vaan koska oma muksu valittaa. Onhan siellä vielä 20 muuta luokalla jolla on omat toiveet ja unelmat.

    Sinä joka väität että lapsesi ei tarvitse ruotsia.. niin mietippäs semmonen skenaario että lapses ei oo opiskellu sitä ruotsia.. niin se ei ehkä estä.. mutta rajoittaa ja jarruttaa mahdollisuuksia mennä ruotsinkieliseen ammattikouluun tai ammattikorkeeseen opiskelemaan, sinnehän saa kaikki hakea äidinkielestä riippumatta, mutta se on turhaa jos et osaa ruotsia niin et pysty seuraamaan tunnilla koska et osaa kieltä. Tai sitten haluat jonkun palveluammatin jossa tarvitsisi ruotsia esim länsi suomessa ja rannikoilla, niin joku toinen valitaan koska et osannut ruotsia, tai sitten jos haluat mennä ihan ruotsiin asti töihin.

    Tuntuuko kivalta sulkea lapseltasi ovia? Onhan se nyt jo sanomattakin selvää että jokainen aikuinen haluaa pitää lapsellensa kaikki ovet auki jotta hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä sinne minne hän haluaa.

    Vai menikö se näin?
    Aikanaan he luultavasti kysyvät ; “Äiti, miksi minä EN SAANUT opiskella ruotsia. Kun siitä olisi ollut hyötyä niin monessa asiassa?” Mitä sinä vanhempi vastaisit tuohon? Oliko fiksua hankkiutua eroon ruotsinkielen opiskelusta?

  45. A. Salminen sanoo:

    ”Peruskoulussa lähes kaikki aineet ovat pakollisia.”

    Pakollisuus ei ole perustelu pakollisuudelle.

    ”ei ole esitetty ”järjellisesti kestäviä perusteita” millekään muulle aineelle. ”

    Kaikille aineille on esitetty perusteet opetussuunnitelmassa, kuten esim. perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

    ”en muista että kukaan olisi edes yrittänyt esittää ”järjellisesti kestäviä syitä” sille, miksi pakollisuus pitäisi poistaa nimenomaan ja pelkästään ruotsin osalta.”

    On esitetty moneen kertaan monessa paikassa.

    ”Mutta montako suomalaista tarvitsee kuvaamataitoa taikka musiikinopetusta elämässään? Kuinka moni tarvitsee edes kemiaa tai fysiikkaa?”

    Jokainen tarvitsee em. aineita. Em. aineet eivät ole pakollisia käytännön tarpeen vuoksi, vaan niiden yleissivistävyyden vuoksi tai kehittävyyden vuoksi. Kaikkien em. aineiden kautta hahmotetaan maailmaa, ne ovat universaaleja ilmiöitä ja globaaleja aineita. Ruotsin kieli on vain yksi kieli yli 6000 muun kielen joukossa ja vain alueellinen ilmiö. Ruotsin opetuksen tarkoitus on saada oppilas oppimaan käyttämään ruotsia eikä vain antaa yleinen kuva ruotsista, kuten on monen muun aineen tarkoitus. Ruotsin kielen osaamista eli taitoa käyttää sitä, ei enää tänä päivänä pystytä argumentoimaan yleissivistykseen kuuluvaksi.

    ”Se on helppo perustella, vähintään yhtä helppoa kuin muut ohjelmaan kuuluvat aineet. Pohjoismaiden tärkein kieli on ruotsi.”

    Ruotsin kielen opetus on helppo perustella, mutta sen pakollisuutta ei voida perustella. Pohjoismaisessa kanssakäymisessä Suomelle tärkein kieli on englanti, ei ruotsi. Muussa kanssakäymisessä ruotsin kielellä ei tee mitään, vaan englanti, saksa, ranska ja venäjä ovat tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi.

    ”Ruotsin kielen asema virallisena kielenä on muodollisesti ja perustuslain näkökulmasta täysin samalla tasolla kuin suomen kieli, toisin kuin esimerkiksi saame.”

    Edellinen väite ei pidä paikkaansa. Perustuslaki ei takaa mitään muutak kuin oikeuden saada palvelua viranomaisissa suomeksi ja ruotsiksi. Tämä ei tarkoita, että ruotsi olisi samalla tasolla kuin suomen kieli. Ruotsin kieli on de facto vähemmistökieli. Viranomaisten velvollisuus on luoda palvelut kustannustehokkaasti, mikä tarkoittaa sitä, että 5 %:lle varataan vain 5 %:a kaikista palveluista eli vain 5 %:lta voidaan vaatia ruotsin taitoa ruotsinkielisten takia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisten pitää palvella ruotsinkielisiä.

    ”Lopuksi voin vain todeta, että sana ”pakkoruotsi” on täysin harhaanjohtava sana, yhtä paljon kuin ”pakkomatikka”, ”pakkoenglanti” tai mikä tahansa muu ”pakkoaine”.”

    Pakkoruotsi on oikea sana, koska aineen virallinen nimi on ”toinen kotimainen” eli kyseessä on demokratian vastainen oppiaine, jota luetaan vain ja ainoastaan suomenruotsalaisten takia. Suomenkielisille ruotsi ei ole ”toinen kotimainen”, vaan täysin vieras kieli, ruotsi on de facto vähemmistön kieli eikä valtaväestöllä ole velvollisuutta käyttää vähemmistön kanssa vähemmistön kieltä.

    ”Suomessa on oppivelvollisuus, joka käytännössä tarkoittaa kouluvelvollisuutta. Tästä se pakko tulee.”

    Tässä toistetaan samaa asiaa eli pakon peruste on pakko eli lain peruste on laki. Ei ole, vaan laille on oltava peruste. Pakkoruotsin peruste ei ole pakko, vaan suomenruotsalaiset, kuten aineen virallinen nimi ”toinen kotimainen” kertoo. Valtion kaksikielisyys ei tarkoita kansalaisten kaksikielisyyttä. Valtio ja kansalainen ovat kaksi eri asiaa. Suomenruotsalaiset ei ole pätevä perustelu ruotsin pakollisuudelle, mutta se, että Suomessa puhuu 90 % suomea, on pätevä perustelu sille, että suomenruotsalaisilla on pakkosuomi. Tosin tämän asian saavat minun puolestani päättää suomenruotsalaiset itse.

    Ruotsin kielen opetukselle on olemassa perusteet, mutta sen pakollisuudelle ei ole enempää perusteita, kuin on EU:n tärkeimpien kielten, saksan ja ranskan, pakollisuudelle, taikka Saksan ja Ruotsin rinnalla Suomen tärkeimmän kauppakumppanin kielelle eli venäjän pakollisuudelle.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa