Pedofiilipapat

Pedofiilipapat

Parisen viikkoa sitten putkahti jälleen julkisuuteen lasten seksuaalinen hyväksikäyttö uskonnollisen yhteisön piirissä ja suojeluksessa. Toiminta on kestänyt vuosikymmeniä ja koskettanut kahta eri sukupolvea. Tekijänä isä ja isoisä. Eikä ollut ensimmäinen tapaus lajiaan.

Minun mielestäni järjestö, jonka puitteissa tehdään toistuvasti rikoksia ja peitellään niitä tietoisesti sekä kiristetään jäseniä vaikenemaan, täyttää rikollisjärjestön tunnusmerkit riippumatta siitä tapahtuuko toiminta uskonnollisissa merkeissä, aatteen nimissä tai harrastuksen parissa. Vai olenko väärässä?

Niin kauan kuin tällaista toimintaa löytyy maamme rajojen sisäpuolelta, on turha osoitella muita uskontokuntia niiden ihmiskuvasta.

Ihmettelen myös sitä, miten tässä maassa kuka tahansa voi ryhtyä papiksi ja tuomariksi ilman alan koulutusta ja auktorisointia ihan vaan ryhtymällä? Yhdistämällä sopivasti nämä virat, siinä voi määritellä rikosnimikkeen vaikka synniksi, antaa sen kaverille anteeksi ja lakaista ongelma maton alle. Uhrien ja näiden läheisten – lähinnä naisten ja lasten – kärsimyksistä ei kukaan kanna huolta, vaan nämä vaietkoot seurakunnassa. Tästä toimintatavasta kärsivät erityisesti myös he, jotka ovat löytäneet aidon, henkisen ja hengellisen kodin ja luotettavan yhteisön liikkeen piiristä ja jotka näiden ikävien tapahtumien myötä tulevat syyttömästi leimatuiksi.

Ihmettelylistaani lisään evankelis-luterilaisen kirkon passiivisen roolin omaan kirkkokuntaansa kuuluvan lahkon toiminnan katsomisesta läpi sormien.

Ihmettelen edelleen suuresti tämän maan oikeusjärjestelmää, joka rankaisi pedofiilipappaa ainoastaan 80 päivällä ehdollista vankeutta. Onko se ollenkaan rangaistus? Auton potkimisestakin saa enemmän. Minä olisin passittanut tekijät, salaajat ja myötähymistelijät kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Asia olisi lisäksi kerrottu isolla mediassa nimien ja kuvien kanssa.

Mitenhän laki toimisi, jos vaikkapa Yritys X Oy:n omistajat ja johto tehtailisivat veropetoksia ja pesisivät rahaa vuosikymmenten ajan? Ihan vaikka pikkusummia vaan. Työntekijät, jotka asian havaitsisivat, kiristettäisiin hiljaisiksi. Olisiko tuomiona vain yhdelle päätekijälle määrättävä 80 päivän ehdonalainen? Tuskin. En ole lainoppinut, mutta luulen, että kaikille asianosaisille paukahtaisi lähelle kymmenen vuotta ehdotonta vankeutta ja koko omaisuus menisi hukkaamiskieltoon. Lisäksi koko soppa käsiteltäisiin nimin ja kuvin iltapäivälehtiosastolla viikkojen ajan.

Helsingin Hovioikeus lievensi käräjäoikeuden antaman rangaistuksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomasta rangaistuksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseksi. Sama hovioikeus kumosi taannoin nelikuiselle poikavauvalle isän tahdosta kotona tehdyn ympärileikkauksesta langetetun sakkotuomion, jonka perusteena oli törkeä pahoinpitely. Äiti vastusti toimenpidettä. Ja tätä rataa.

Minusta on alkanut tuntua siltä, että meillä Valtio on diktaattori, jota loukkaavat rikokset tuomitaan aivan eri asteikolla kuin yksilöön kohdistuvat rikokset. Omaisuuteen kohdistuvista rötöksistä ovat vakuutusyhtiöt kiinnostuneita. Kansalaiset pärjätkööt omillaan. Uhrit hoitakoot itse traumansa.

Tätä johtopäätöstä tukevat nykyisen eduskunnan päätökset pistää aikapankit verolle ja talkoisiin tarkastajat, lätkiä ravintoloiden ovien pieliin hapannaama- tai hymynaamatarroja, laittaa kuittitarkastajat liikkeelle vuoden alusta ja julkistaa yritykset, joiden veronmaksu syystä tai toisesta on takkuaa. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina ja säästöjen kurimuksessa tällaiseen toimintaan löytyy ihmeesti kassaa ja intoa. Samaan aikaan toisella suunpielellä puhutaan luottamusyhteiskunnasta.

Vieläkö joku ihmettelee, miksi luottamus poliitikkoihin ja poliittiseen päätöksen tekoon mataa pohjalukemissa? Ja että kirkot tyhjenevät.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Pedofiilipapat

  1. Caesar von Walzel sanoo:

    Hyvä ja asiallinen kannanotto vaikka tunteet hieman näyttävät kiehuvan ja senkin ymmärrän.
    Tämän kaltaisilla kannanotoilla vietäneen keskustelua eteenpäin, joka on hyvä menetelmä muutokseen. Ei mielestäni ole rakentavaa sättiä koko politikko kuntaa, päätöksentekoa, hallitusta, uskontoja j.n.e. tekemättömistä päätöksistä, jotka eivät edes ole olleet päiväjärjestyksessä. Nostettakoon ne sinne nyt! On muistettava että lakimme ovat syntyneet ajassa jolloin käsitteet olivat täysin toisenlaiset. Homoseksuaalisuus oli ymmärrettävää / hyväksyttyä, aina 1960 luvulle saakka (jonka jälkeen siitä tuli ”sairaus”) ja alaikäisten osallisuutta ei pidetty erikoisen ihmeellisenä. Ei tiedetty eikä ymmärretty mitkä elinikäiset traumat saattoi jäädä lapsiin.
    Siis aloitteita ja muutoksia ehdottamaan, nykyajan tietoihin perustuen.
    Caesar von Walzel

    1. Eeva Oehlandt sanoo:

      Kiitokset palautteestasi! Olen hämmästynyt, miten paljon palautetta olen saanut yksityisesti vain vuorokauden aikana. Luulin, että lukija tipahtaa tuolilta suoran tyylini takia, mutta meinaan tipahtaa itse lukiessani palautteita. Hyväksikäytöt ja niiden vaikutukset ovat faktoina ja nykytiedon valossa olleet tiedossamme jo vuosikymmenet. Nyt tiedetään ja ymmärretään traumatkin. Siksi vähän sohaisin meidän päätöksentekokoneistoamme hereille. Näiden asioiden käsittely on varmasti vaikeaa ja siksi mieluummin sivuutamme koko teeman. Siitä on tullut tabu.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa