Perustuslakiviisaiden oudot sote-jutut

Perustuslakiviisaiden oudot sote-jutut

En ole erityisen pahoillani, jos sote-uudistus ei etene nykymuotoisena. Siinä on paljon ongelmia, joista monet liittyvät valinnanvapausmalliin.

Silti oli aika hämmästyttävää kuunnella ja lukea perustuslakiasiantuntijoiden Yleisradiolle antamia haastatteluja. Haastattelujen pohjalta oli tehty sekä tv-uutinen että juttu Ylen verkkosivuille.

Sote-uudistuksen pääasialliset perustuslakiongelmat liittyvät käsittääkseni ns. yhtiöittämispakkoon ja uudistuksen aikatauluun. Mutta perustuslakiasiantuntijat eivät haastatteluissa puhu näistä paljonkaan. Sen sijaan he esittävät heikosti verhottua poliittista kritiikkiä koko valinnanvapauden ajatusta kohtaan, epämääräisiä väitteitä hallituksen piilotelluista tavoitteista ja vihjaavat, että uudistuksen taustalla ovat lobbarit.

Tällaista kritiikkiä saa toki esittää, mutta sillä tuntuisi olevan vähän tekemistä perustuslakiasiantuntijuuden kanssa.

Näyttää ilmeiseltä, että haastatellut asiantuntijat suhtautuvat kielteisesti ajatukseen julkisesti rahoitetuista ja yksityisesti tuotetuista palveluista. Sen sijaan on todella paljon vähemmän ilmeistä, että kielteinen suhtautuminen johtuu perustuslain tulkinnasta, eikä heidän omista poliittisista näkemyksistään.

Erottelu on tärkeää, sillä monet meistä ovat sitä mieltä, että perustuslaillisesti toteutettu valinnanvapaus on periaatteessa hyvä asia, vaikka nykymallissa on ongelmia. Perustuslailliset kysymykset pitää siis erottaa tarkasti valinnanvapauden hyötyjä koskevasta poliittisesta keskustelusta.

Hallituksen salaiset tavoitteet

Jo nettijutun otsikko kertoo, että perustuslakiasiantuntijoiden mielestä ”historian suurin yksityistämishanke piilotettiin sote-valinnanvapauden kaapuun”. On tietysti vaikea sanoa, onko muotoilu toimittajan vai haastateltavien.

Yle on haastatellut useita asiantuntijoita. Ensimmäinen heistä, Kaarlo Tuori toteaa että hallituksen tavoite on ollut ”julkisten perustason sotepalvelujen yksityistäminen”. Otsikon ja sitaatin perusteella syntyy käsitys, että Tuorin mielestä hallituksen tavoitteena on ollut yksityistäminen, mutta tuo tavoite on ollut salainen.

Yksityistäminen on epätarkka termi, jolla tarkoitetaan kahta eri asiaa. Ankarampi merkitys on se, että jokin toiminto siirretään kokonaan pois julkiselta sektorilta. Tässä mielessä sote-palveluiden yksityistäminen tarkoittaisi sitä, että terveyskeskukset ja sairaalat myytäisiin yksityisille ja julkinen terveydenhoito lopetettaisiin. Hallitus ei päivänselvästi ole suunnitellut mitään tämän suuntaista. Sote-palvelut olisivat valinnanvapausmallissa edelleen julkisesti rahoitettuja ja julkisen päätösvallan alaisia.

Yksityistämisen vähemmän ankara merkitys on se, että julkinen sektori siirtää julkisia palveluita yksityisesti tuotettavaksi. Julkinen sektori edelleen rahoittaa palvelut ja päättää niiden sisällöstä, mutta yksityinen tuottaa ne. Tällainen yksityistäminen on todella ollut yksi valinnanvapausmallin tärkeimmistä päämääristä. Mitään ihmeellistähän tässä ei ole, julkinen sektori ostaa palveluita yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä koko ajan vanhustenhoidosta Helsingin seudun bussiliikenteeseen.

Suopea tulkinta Tuorin lausumasta on, että hän tarkoittaa hallituksen tavoittelevan vähemmän ankaraa yksityistämistä. Mutta silloin on naurettavaa puhua mistään salatuista tarkoitusperistä. Totta kai valinnanvapaus on yksityistämistä siinä mielessä, että siirrytään julkisesti tuotetuista julkisesti rahoitettuihin palveluihin. Se on ollut koko ajan valinnanvapauden ääneen lausuttu tavoite. Missään tapauksessa tavoitetta ei ole piilotettu mihinkään kaapuun. Kokoomuslaiset ovat huutaneet sitä kirkontorneista.

Jos hallituksella siis on piilotettu yksityistämistavoite, sen täytyy salassa suunnitella julkisen terveydenhuollon lopettamista ja myymistä yksityisille. Tällaisen tavoitteen olemassaolo on tietysti mahdollista, mutta pidän sitä hyvin epätodennäköisenä.

On siis erittäin vaikea ymmärtää, mistä piilotetuista tavoitteista asiantuntijat puhuvat. Jos tällaisia väitteitä esittää olisi syytä puhua tarkasti ja esittää jotakin näyttöä väitteiden tueksi. Näin siis jos esiintyy asiantuntijana, oppositiopoliitikoillehan täytyy tässä suhteessa antaa paljon enemmän liikkumavaraa.

Kuten sanottua, voi toki olla että otsikko on toimittajan käsialaa ja että Tuori halusi vain todeta, että valinnanvapausmallin toteutuessa myös yksityiset toimijat voisivat tuottaa terveyspalveluja. Siinä tapauksessa on vaikea ymmärtää miksi hän olisi halunnut tuoda esille tällaisen täydellisen itsestäänselvyyden. Mutta toki kritiikkini on silloin osittain aiheetonta.

”Sosiaali- ja terveyspalvelut pois julkiselta vallalta”

Toisen haastatellun asiantuntijan Veli-Pekka Viljasen näkemys on, että ”kuntien tuottamat ensivaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettäisiin kokonaan pois julkiselta vallalta”. Tämä on kerta kaikkiaan epätosi väite. Kukaan ei ole siirtämässä palveluita pois julkiselta vallalta. Terveyspalvelut olisivat edelleen julkisesti rahoitettuja ja niiden sisällöstä päätettäisiin julkisesti, aivan kuten nytkin.

Yhtä lailla pääkaupunkiseudun kuntien julkinen liikenne on julkinen palvelu, vaikka bussilinjoja ajaa yksityinen yritys. Nyt jo ostopalveluina tuotetut päiväkoti- ja vanhuspalvelut ovat julkisia, vaikka ne on ostettu yritykseltä tai järjestöltä.

On kokonaisuudessaan aivan järjetöntä ajatella, että julkisen sektorin pitäisi tuottaa itse kaikki palvelut, jotka se rahoittaa. Se on aivan yhtä järjetöntä kuin että julkisen sektorin pitäisi tuottaa itse tarvitsemansa toimistotarvikkeet, hävittäjälentokoneet tai kahvipavut. Palvelutuotannon järjestäminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys ja siitä päättäminen tavanomaista poliittista päätöksentekoa.

Kenties asiaan liittyy perustuslaillisia kysymyksiä, mutta sellaisiahan Viljanen ei käsittele. Hän tyytyy esittämään virheellisen ja turhaa pelkoa levittävän tosiasiaväittämän. On vaikea välttyä ajattelemasta, että hänen tavoitteensa ovat jotakin aivan muuta kuin perustuslaillisuudesta huolehtiminen.

Lobbauksen kulttuuri

Tuori ottaa kantaa myös lobbaukseen ja virkamiesvalmisteluun. Hän on sitä mieltä, virkamiesvalmistelun riippumattomuus on heikentynyt, ja yhtenä syynä on Suomeen rantautunut lobbauskulttuuri.

Uusi kulttuuri näkyy viestintätoimistojen aseman korostumisessa ja siinä, että tapahtuu merkittävää siirtymistä julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. ”Viestintätoimistoihin on siirtynyt vaikkapa ministerien poliittisia sihteereitä. Muualla maailmassa tätä käsitellään potentiaalisena poliittisena korruptiona. Poliittinen pyöröovi käy tiuhaan.”

Koska Tuori puhuu asiasta tässä yhteydessä, hänen täytyy tarkoittaa että lobbaamisen kulttuuri on ollut merkittävä tekijä sote-uudistuksen valmistelussa. Tuntuu selvältä, että hän haluaa vihjata valinnanvapausmallin olevan suuressa määrin terveysyritysten lobbareiden keksintöä.

En epäile yhtään, etteivätkö lobbarit olisi tyytyväisiä valinnanvapauden ajatukseen ja erityisesti ns. pakkoyhtiöittämiseen. Mutta samalla täytyy muistaa, että on paljon ihmisiä, minä itse mukaanluettuna, jotka kannattavat valinnanvapautta periaatteellisista syistä. Itse kannatan sitä osittain toki aatteellisesti, mutta merkittävässä määrin myös siksi, että uskon sen aidosti parantavan palveluita.

Kenties Tuori tarkoitti nimenomaan sitä, että tässä valinnanvapausmallissa on perustuslaillisesti ongelmallisia piirteitä, ja että nämä piirteet ovat lobbareiden vaikutusta. Mutta nyt hän ilmaisee itseään niin epämääräisesti, että näyttää saattavan koko valinnanvapauden ajatuksen epäilyksenalaiseksi. Syntyy käsitys, että valinnanvapauden kannattajat ovat lobbareiden taskussa.

On myös todella erikoinen väite, että lobbaaminen on nyt rantautunut Suomeen ja lainvalmisteluun. Etujärjestöt, erityisesti työmarkkinajärjestöt ovat aina olleet tiiviisti mukana lainsäädännössä, sekä täysin julkisesti että kulissien takana. Poliittiset vaikuttajat ovat aina joustavasti siirtyneet järjestöjen ja politiikan välillä. Virkanimitykset ovat varsinkin ennen usein olleet läpeensä politisoituneita. Riippumattoman virkamiesvalmistelun kulta-aikaa ei koskaan ole ollutkaan.

Siksi on todella vaikea ymmärtää Tuorin näkemystä siitä, että lobbaus on uusi asia. Viestintätoimistojen tuleminen mukaan entistä enemmän johtuu ainakin osittain lobbaamisen ammattimaistumisesta. Etujärjestötkin palkkaavat nykyisin viestintätoimistoja tekemään asioita joita ennen tehtiin itse. Missään tapauksessa kysymys ei ole siitä, etteivätkö eri intressiryhmät ennen vanhaan kyenneet vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Päinvastoin, koko järjestelmä perustui institutionalisoituun lobbaukseen.

Parhaimmassa tapauksessa ammattimaiset viestintätoimistot lisäävät järjestelmän avoimuutta, kun lobbarit erottaa muusta väestöstä. Avoimessa järjestelmässä on myös se etu, että kaikki pääsevät lobbaamaan, eivät vain politiikan sisäpiiriin kuuluvat intressit.

En mitenkään halua vähätellä pyöröoviongelmaa tai lobbauksen ongelmia. Olenhan itsekin kirjoittanut siitä. Mutta vierastan ajatusta, että kysymys olisi uudesta ilmiöstä.

Eriarvoisuuden lisääntyminen

Ihmetystä herättävät myös kolmannen perustuslakiasiantuntijan, Juha Lavapuron näkemykset. Hän puhuu siitä, että uusi järjestelmä ”pikemminkin lisäisi eriarvoisuutta kuin vähentäisi sitä”. Lavapuro toteaa myös: ”Uudistuksen on määrä turvata jokaiselle yhdenvertaiset ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kyse on perusoikeuksista. Tämä keskeinen tavoite on nyt valitettavasti jäänyt poliittisten tahtotilojen jalkoihin.”

Perustuslakiasiantuntijat puhuvat koko ajan eriarvoisuudesta todella epämääräisin käsittein. He sanovat, että perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaiset palvelut ja ettei eriarvoisuus saa kasvaa. On kuitenkin perustuslakimaallikolle epäselvää, mitä yhdenvertaisuus tässä tarkoittaa.

Yksinkertaisin tulkinta on se, että kaikille on turvattava tietty perustoimeentulo ja tietyt peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta, ja ettei ketään saa syrjiä.

Mutta tämä tulkinta ei tarkoita sitä, etteivät palvelut voisi olla erilaisia esimerkiksi eri alueilla. Siis aivan kuten ne nyt ovat. Olisi täysin järjetöntä vaatia, että kaikkialla palvelutaso olisi sama. Kainuun korvessa tulee aina olemaan huonompi palvelutaso kuin Helsingissä. Palvelut ovat siis aina tässä mielessä eriarvoisia. Lisäksi koko paikallisen itsehallinnon ajatus on, että ihmiset voivat paikallisesti päättää, millaisia palveluita heillä on. Tässä mielessä alueellinen ”eriarvoisuus” on koko paikallisen itsehallinnon keskeinen päämäärä.

Tässä tulkinnassa myöskään eriarvoisuuden lisääntyminen ei olisi mitenkään perustuslaillinen ongelma. Jos onnistuneella sote-uudistuksella pystyttäisiin parantamaan kaikkien palveluita, mutta pääkaupunkiseudulla palvelut parantuisivat vielä enemmän kuin Kainuussa, niin mitään ongelmaa ei olisi.

Toinen tulkinta yhdenvertaisuudesta on, että kaikilla pitää olla oikeus samanlaisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Tämä on täysin järjetön tulkinta, koska silloin mikään järjestelmä ei koskaan olisi perustuslaillinen. Kolmas tulkinta on, että erot ovat sallittuja, mutta vain nykyiset erot. Erot eivät koskaan saisi lisääntyä, eivät edes silloin kun seurauksena olisi kaikkien palveluiden paraneminen. Tämäkin tulkinta kuulostaa aika pöhköltä.

On kuitenkin mahdotonta tietää ainakaan julkisuudessa annettujen haastattelujen perusteella, mikä on asiantuntijoiden tulkinta yhdenvertaisuudesta ja eriarvoisuudesta, kuten ei myöskään siitä millä mittarilla niitä tulisi arvioida.

On myös epäselvää, mihin empiiriseen aineistoon perustuslakiasiantuntijat nojautuvat sanoessaan eriarvoisuuden kasvavan uudistuksen seurauksena. Hehän eivät ole mekanisminsuunnittelun tai politiikka-arvioinnin asiantuntijoita.

Jos perustuslakiasiantuntijat haluavat aitoa kansalaiskeskustelua sote-uudistuksen perustuslaillisista kysymyksistä, heidän täytyy julkisuudessa puhuessaan olla paljon huolellisempia puhuessaan esimerkiksi eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Lopuksi

On mahdollista, että olen tulkinnut väärin perustuslakiasiantuntijoiden sanomisia. Voi olla, että ne perustuvat vain heidän perustuslailliseen asiantuntemukseensa. Voi olla, että puheet piilotetuista tavoitteista ynnä muista ovat toimittajien lisäämiä. Mutta en ole tästä täysin vakuuttunut. Jos näin on, toivon että asiantuntijat terävöittävät ilmaisuaan ja esittävät näkemyksensä tiukemmin perustuslailliseen päättelyyn nojautuen.

Nyt näyttää nimittäin siltä, että asiantuntijoiden oma vastenmielisyys yksityisesti tuotettuja julkisia palveluita kohtaan paistaa läpi lausunnoista.

Olen itse vakuuttunut, että hyvällä (ei välttämättä nykyisellä) valinnanvapausmallilla on mahdollista parantaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja. On tietenkin tärkeää, että valinnanvapaus toteutetaan myös perustuslaillisella tavalla.

Mutta perustuslakiasiantuntijoiden nyt esittämä kritiikki tuntuu kohdistuvat koko valinnanvapauden ajatukseen yleensä. He tuntuvat ajattelevan, että julkisesti rahoitettu ja yksityisesti tuotettu palvelu ei ole hyvä asia eikä ”aito” julkinen palvelu. Perustuslakiasiantuntijat tuntuvat ajattelevan, ettei kukaan voi kannattaa valinnanvapautta periaatteellisista syistä, vaan kannatuksen taustalla täytyy olla terveysyritysten lobbaaminen.

He saavat tietenkin olla tätä mieltä, myös julkisesti. Mutta omat poliittiset näkemykset on julkisissa puheenvuoroissa syytä erottaa nykyistä tiukemmin perustuslain tulkinnasta.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

22 kommenttia artikkeliin “Perustuslakiviisaiden oudot sote-jutut

  1. kommentoin sanoo:

    ”Kainuun korvessa tulee aina olemaan huonompi palvelutaso kuin Helsingissä.”

    On palveluita ja ”palveluita”. On jokseenkin käsittämätöntä ajatella, että on ihan ok että paikassa X asuvat ihmiset ansaitsevat huonompia peruspalveluita (esim. kroonisten sairauksien hoito) kuin paikassa Y asuvat vain kustannuskysymysten takia – samoin kuin ajatella, että asuinpaikoissa on kyse vain ”valinnoista” minkä takia eriarvoisuus peruspalveluissa olisi ok. Ei-välttämättömät palvelut (kulttuuri yms.) ovat asia erikseen.

    Tuloerojen tasaaminen on valtiovallan tehtävä.

  2. Henkka sanoo:

    ”liittyvät käsittääkseni” ”tuntuisi olevan” ”Näyttää ilmeiseltä” ”On tietysti vaikea sanoa” ”syntyy käsitys” ”tulkinta Tuorin lausumasta on” ”on tietysti mahdollista” ”pidän sitä hyvin epätodennäköisenä” ”On siis erittäin vaikea ymmärtää” ”voi toki olla” ”on vaikea ymmärtää” ”toki kritiikkini on silloin osittain aiheetonta” ”Kenties asiaan liittyy” ”On vaikea välttyä ajattelemasta” ”hänen täytyy tarkoittaa” ”Tuntuu selvältä” ”En epäile yhtään” ”Kenties Tuori tarkoitti” ”näyttää saattavan” ”Syntyy käsitys” ”on todella vaikea ymmärtää” ”tulkinta on se” ”tämä tulkinta ei tarkoita sitä” ”Tässä tulkinnassa” ”Toinen tulkinta” ”Tämä on täysin järjetön tulkinta” ”Kolmas tulkinta on” ”Tämäkin tulkinta kuulostaa aika pöhköltä” ”On kuitenkin mahdotonta tietää” ”On myös epäselvää” ”Voi olla” ”en ole tästä täysin vakuuttunut” ”Jos näin on” ”Nyt näyttää nimittäin siltä” ”Olen itse vakuuttunut” ”tuntuu kohdistuvan” ”He tuntuvat ajattelevan” ”tuntuvat ajattelevan” ”He saavat tietenkin olla tätä mieltä” ”On mahdollista, että olen tulkinnut väärin perustuslakiasiantuntijoiden sanomisia”

  3. Lex sanoo:

    Samaa mieltä, olisi kiva vaihteeksi kuulla muidenkin kuin Demlan perustuslakiasiantuntijoiden tulkintaa uudistuksen perustuslaillisista kysymyksistä.

  4. Heikki Lange sanoo:

    Toinen Henkka sanoo:
    Jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan. Tuntuu tutulta. Mitähän tuolla oikein tarkoitettiin ja ketkä sitä toistivat. Onkohan nyt poliitikot päässeet ”tulkitsemaan” perustuslakia. Saatan olla väärässä, mutten myönnä sitä, koska minulla on juristin koulutus?

  5. Jaaga sanoo:

    Pursiainen taitaa olla umpihelsinkiläinen?
    Koska tälläinen ”valinnanvapaus” tuossa muodossaan toimii kyllä kaupungeissa, ainakin suurimmissa niistä.
    Miten estetään se, ettei palvelut karkaa maaseudun asukkailta yhä vaan kauemmaksi? Sellainen kun tuppaa olemaan vääjäämätön kehityskulku aina kun yhtiöittämista suoritetaan pakolla tai vapaaehtoisesti. Posti Oyj on tästä loistava esimerkki, ehkä pankkiryhmittymien toimintaa voisi verrata myös tähän, vaikkei ihan sama asia olekaan.
    Tätä varmaankin tarkoitetaan sillä yhdenvertaisuudella; Ettei toisilla hommat vaikeudu samalla kun toisilla paranee. Keskiarvoisestihan se voi olla jopa plussan puolella, käytännössä ei.

    Voidan myös kaivella esimerkkejä siitä miten yksityistäminen on vaikuttanut palvelun laatuun tähän mennessä tehdyissä, esim. kaupunkien ruokahuollon osalta.

    Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään poliittista agendaa suuntaan tai toiseen. Tärkeintä on se, että systeemi pelaa tasa-arvoisesti ja tasavertaisesti kaikille suomen asukkaille Ts. Kaikki saavat palvelunsa järkevän matkan, ajan ja maksupolitiikan rajoissa. Tämä ei tarkoita sitä että keskellä Kainuun korpia pitäisi päästä lääkäriin 10 minuutissa, ei tietenkään. Mutta se tarkoittaa sitä että lääkäripalvelu on olemassa ilman että pitä lähteä naapurikaupunkiin sitä etsimään.

    Toinen asia on sitten se, että jos yhtiöittäminen suoritetaan, miten estetään Nesteen, Fortumin verkkopuolen ja lukuisien muiden entisten valtionyhtiöiden kohtalo: Se että ne myydään jossain vaiheessa mutkien kautta ylikansallisille yhtiöille?
    Suomea on kaiketi jo myyty ihan tarpeeksi valtion omaisuuden osalta. Yhtiöittäminen tarkottaisi tämän ikkunan avaamista myös peruspalvelusektorille.

    Yhtiöittämisessä on siis isoja pulmia ja riskejä. Ja ennen kuin mainitsemani seikat on ”tulpattu” ja palvelujen laatu, saanti sekä kotimaisissa käsissä pysyminen on varmistettu, vasta sitten voidaan miettiä ain puolelle kääntymistä.

    Kunnalliset palvelut pitää pitää runkona joita voidaan sitten täydentää tarvittaessa yksityisellä osaamisella. Koska se on tasa-arvoisin vaihtoehto kaikille.

  6. Putte Wilhelmsson sanoo:

    ”Hyvin pitkään juttu kulki näin” ja ”slogan”, sanoo oikeustieteen professori Kaarlo Tuori Ylen toimittajalle hallituksen tavoitteesta yhtiöittää kuntien liikelaitokset. Ja tästä Heikki Pursiainen päättelee Tuorin tarkoittaneen, että ”tuo tavoite on ollut salainen”? Vau.

    ”On siis erittäin vaikea ymmärtää, mistä piilotetuista tavoitteista asiantuntijat puhuvat”, Pursiainen jatkaa, mutta on siis mahdoton ymmärtää mistä ja kenestä Pursiainen puhuu.

  7. Putte Wilhelmsson sanoo:

    ”Toisen haastatellun asiantuntijan Veli-Pekka Viljasen näkemys on, että ’kuntien tuottamat ensivaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettäisiin kokonaan pois julkiselta vallalta”, Pursiainen jatkaa: ”Tämä on kerta kaikkiaan epätosi väite.” Mikä on Pursiaisen totuttuun tyylin epätarkka lainaus.

    Ylen toimittajan mukaan Viljanen sanoi, että ”periaatteessa” lakisääteiset peruspalvelut siirtyisivät ”pois julkiseltä vallalta”, joko ”maakuntien yhtiöille tai yksityisille yhtiöille”. Se ei ole vain totta, vaan kertoo yhden syyn siihen miksi valiokunta torjui liikelaitosten yhtiöittämispakon. Peruspalveluissa käytetään paljon harkinta- ja päätösvaltaa, joka perustuslain ja mm. sosiaalilain mukaan kuuluu vain viranomaiselle, ei osakeyhtiöiden henkilöstölle. Pursiainen voi saivarrella sanan ”periaatteessa” sanakirjamerkityksestä ( teoriassa, yleisesti ottaen, pääosin), mutta Ylen jutussa on selvästi mainittu pl:n 124 §, johon Viljanen pointtinsa perustaa. Se olisi pitänyt vain huomata, ja sen jälkeen ymmärtää minkä puhtaasti lainsäädöllisen ongelman hallitus oli taas sivuuttanut, ja mitä sen ratkaisu edellyttää.

  8. Eero Grönroos sanoo:

    Myrsky vesilasissa! Maailma ei ole mustavalkoinen. Pitää nähdä maailma taas vähän laajemmin. Miksi emme kopioi toimivia järjestelmiä meidän käyttöön? Tiedämme monia maita, joissa tietyt asiat toimivat tai eivät. Singapore on yksi varsin hyvin toimiva valtio, josta voisi terveyspalveluissa ottaa oppia. Siellä toimii sulassa sovussa yksityinen ja julkinen terveydenhuolto. Tosin tästä maasta voisi ottaa mallia monessa muussakin asiassa, jos kasvua haetaan ja hyvinvointia.
    Meillä ei ymmärretä, että osaaminen ja tieto pitäisi jalostaa jokaisessa perheessä pääomatuloiksi. Jos kaikilla perheillä olisi 300 000€ pääomia ja pääoman tuotto osaamisen vuoksi olisi 10%, tienaisi jokainen perhe yhden miehen vuosipalkan pääomatuloina, jotka ovat muka Suomelle pahaksi. Voisiko Suomen tuloeroja parantaan sillä, että yhä suurempi osa Suomalaisista perheistä osaisivat muuttaa osaamista ja näkemystä pääomatuloiksi auton ostamisen sijaan? Katsokaamme (ei itä) naapureihimme ja miettikää, miten siellä valtio kannustaa erilaislla mekanismeilla pitkäaikaiseen pääomien keräämiseen yli sukupolvien perheelle. Henkilökohtaisesti ole kateellinen Virolaisille. Siellä on ymmärretty monta asiaa pitkäjänteisemmin kun meillä, Ruotsista puhumattakaan. Meillä rahan töissä oleminen on rikos, kun maailma perustuu muualla tähän. Tällä osaamisella meidän pitäisi ymmärtää se!
    Toivon, että Sote uudistus keskittyisi ihmisen nopeaan kuntoon saamiseen eikä hallintamallien rakentamiseen. Usein ihmisen kehon häiriötekijöiden analysointi, missä vika ja nopea korjaaminen, on avain asemassa, ei byrokratia. Oleellinen kysymys Sote puolella on nopeuttaa ihmisen kuntoon saamisessa, ei millainen byrokratia sen ympärille muodostetaan. Aamen

  9. mentordada sanoo:

    Tässä olisi Heikki Liberalle paikka aidosti rahoittaa sellainen tutkimus, jolla perustuslakivaliokunnan asiantuntijoiden taustat selvitetään. Hypoteesini on, että asia on juuri noin. Tämä osaltaan johtuu siitä, että valtiosääntöoikeus ei lähtökohtaisesti ole kiinnostanut ns. oikeistoon kallellaan olevia tutkijoita, eivätkä mekään, joita se on kiinnostanut, ole syystä tai toisesta pärjänneet professorien ”virantäytöissä”, jotka tehdään arvioiden pohjalta. Toinen kysymys on se, miksi vuosikymmeniä kokoomuksen hallinnassa ollut valiokunta on antanut tämän tapahtua?

    1. Putte Wilhelmsson sanoo:

      Vasemmiston äänestäminen vinouttaa tiedettä, mutta ei oikeiston? Tutkimuksessa An Anatomy of the Motivated Rejection of Science johtopäätös ei mennyt niin. Enemmän tästä tulee mieleen Heikin tapa tyrmätä hallinto-oikeuden substanssiasiantuntemus

      “Our findings parallel those of previous work and show that endorsement of free-market economics predicted rejection of climate science. Endorsement of free markets also predicted the rejection of other established scientific findings, such as the facts that HIV causes AIDS and that smoking causes lung cancer. We additionally show that, above and beyond endorsement of free markets, endorsement of a cluster of conspiracy theories (e.g., that the Federal Bureau of Investigation killed Martin Luther King, Jr.) predicted rejection of climate science as well as other scientific findings. Our results provide empirical support for previous suggestions that conspiratorial thinking contributes to the rejection of science.“

      1. ksee sanoo:

        Lewandowskyn ”tutkimustuloksiin” ei kannattaisi paljoa viitata… Kyseiset salaliitto-paperit ovat seikkailleet lehdestä toiseen, kunnes on löytynyt riittävän löyhästi asiaan suhtautuva kustantaja. Tällöinkin paperi on myöhemmin kadonnut julkaisun sivulta ilman asianmukaista retraction -ilmoitusta.

        http://retractionwatch.com/2015/07/08/recursive-recursiveness-retracted-lewandowsky-et-al-conspiracy-ideation-study-republished/

        Muutenkin ko. tutkimukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia – mm. datan keruusta on valehdeltu, eettinen lupa tukimukseen on ”unohtunut” hakea ja Lewandowskyn ryhmän jäsenet ovat joutuneet tästä tutkittavaksi. Itse Lewandowsky katsoi parhaaksi karistaa Austraalian pölyt jaloistaan kohun ollessa kovimmillaan.

        Lisäksi vahingossa verkkoon avoimesti saatavaksi laitetusta raakadatasta löytyy vähän muutakin kuin mitä Lewandowsky ja kumppanit väittävät – mm. se, että ilmastoalarmistit uskovat moniin salaliittoteorioihin ”denialisteja” useammin. Käytännössä näyttää siltä, että datasta on vain kalasteltu omaa agendaa tukevat löydökset.

        No, tämähän ei tietenkään estä alarmistipiirejä hekuttamasta näitä tuloksia vuodesta toiseen…

  10. Harri P sanoo:

    Näin markkinatalous kapitalistina (ei siis vasemmistolaisena) voi todeta että oli uudesta mallista mitä mieltä tahansa, kuka nyt sitten minkäkin verran siitä tietää tai olettaa tietävänsä, niin onhan tuon yksityistämismallin taustamotiivi ihan selvä. Yrityksistä jotka tulevia terveydenhuoltopalveluja tarjoaa, tulee todellisia rahasampoja. Suuret ikäluokat, kasvavat syöpien ja tulehdussairauksien määrät jne.

    Ruotsissa tehtiin vastaavansuuntainen sote muutos. Siellä tutkitaan mahdollisuutta asettaa katto yksityisten terveyspalveluyrittäjien megalomaanisille tuotoille.

    Ilta-Sanomat 15.03.2017
    ”Järjestystä hyvinvointiin (Ordning och reda i välfärden) -selvityksessä esitetään seitsemän prosentin voittokattoa yksityisille hyvinvointiyrityksille. Onko Suomessa pohdittu kattoa voitoille ja mikä se voisi olla?

    – Suomessa ei keskustella tästä eikä olla säätämässä kattoa. Seuraamme toki Ruotsin keskustelua, Varhila kertoo”.

    1. Tuomas sanoo:

      Juuri näin.

      Koko tämän hallituksen sotesekoilua on ollut absurdia seurata. Aluksi ylevinä tavoitteina oli palveluiden laadun parantaminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen tehokkaaksi kokonaisuudeksi ja kustannusten leikkaaminen siten, että kestävyysvajeesta saadaan muutama miljardi kuitattua, mutta nyt hallituksenkin suulla sanomassa että ei tässä tokikaan mitään säästöjä olla saamassa, Pursiainen sanoo että totta kai syrjäseuduilla kuuluukin olla huonommat palvelut kuin kaupungeissa (tästä olen sinänsä samaa mieltä, mutta kyllä se silti sotii alkuperäisiä tavoitteita vastaan), ja sosiaalipuoli ollaan unohdettu sotesta kokonaan

      Rahansäästöä ja palveluiden parantamista tärkeämmiksi arvoiksi on noussut kepun maakunnat ja kokoomuksen puhtaan ideologinen ja täysin kritiikitön yksityistäminen. Kumpikin asioita, joita enemmistö kansanedustajista vastustaa, mutta jotka yhteen koplattuina ilmeisesti ollaan ainoana tuloksena saamassa.

      Yksityisten palveluntuottajien käyttö on usein järkevää, ja yksityiset toimijat saattavat olla julkisia tehokkaampia, mutta kun kyseessä on suurimmassa osassa maata luonnollinen monopoli (eli kuntaan mahtuu käytännössä vain yksi terveyskeskus), koko toiminnan siirtäminen yksityiselle puolelle on tolkutonta typeryyttä.

  11. KW sanoo:

    Valinnanvapaudesta sinänsä: Se ei tietenkään terveydenhuollon osalta paranna hoidon laatua, ellei valinta perustu ammatilliseen harkintaan.Maallikko kykenee vain rajatusti arvioimaan oireidensa ja sairautensa taustaa ja niiden edellyttämää tutkimus- ja hoitotahoa. Toisin sanoen hyvässä lykyssä lääkärikäynnit lisääntyvät, koska alkuperäinen valinta on väärä ja potilas on ohjattava eteenpäin. Tämä ei suosi kulukuria. – Tehokas perusterveydenhuolto edellyttää, että yksiköt ovat riittävän pieni (ei liian), yhteys otetaan suoraan omaan yksikköön, ja siellä tehdään samantien lääkärijohtoisesti mutta moniammatillisesti arvio, mihin suuntaan edetään. Jos taas potilas hakee ja päättä itse hoitopaikkansa, kulut kasvavat ja toiminta kohdentuu huonommin. Kun ongelma on selväpiirteisesti tietyn erkoisalan asia, valinta onnistuu parhaiten, ei aina silloinkaan.

  12. Lex sanoo:

    Suomessa on tapana naureskella poliittisesti valituille Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareille. Kuitenkin myös Suomessa PeV:n toiminnasta kumpuaa rivien välistä poliittiset tavoitteet suuntaan ja toiseen. Samankaltainen ongelma on hesarilla ja ylellä, ollaan mukamas sitoutumattomia, mutta rivien välissä on selkeästi arvoja ja mielipiteitä. Tarvitsemme lisää avoimuutta poliittiseen päätöksentekoon ja mielipiteenmuodostukseen. Yle:n torstai-illan ”uutis”lähetys jossa kerrottiin alamaisille mitä sote-uudistuksesta ja hallituksesta pitäisi ajatella oli pohjanoteeraus. Nyt kun Jääskeläinen on ulkona talosta ovat vasemmistotoimittajat saaneet vapaat kädet.

  13. Hyvä teksti sanoo:

    Tässä tuotiin hyvin esiin, miltä asiat näyttää, muttei sanottu, miten ne on. Muutenkin virkistävää lukea aiheesta tekstiä, jossa oma kanta ”yksityistämiseen” tuodaan julki, muttei varsinaisesti kritisoida päinvastaista mielipidettä.

    Toisaalta asiantuntijan ei ole mitään velvoitetta erottaa lehtijutuissa mielipidettään asiantuntemuksestaan. Siinä mielessä perustuslaki tuomioistuimeen liittyvät virat voisivat kyllä selkiyttää ainakin viestintää.

  14. KatjaD sanoo:

    On olemassa terveyden- ja sosiaalihuoltoa ja sitten on olemassa liiketoimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa rahallista voittoa omistajistolle. Pursiainen kirjoittaa ikään kuin nämä eivät olisi minkäänlaisessa ristiriidassa keskenään, vaan oikeastaan sama asia.

    No, kaikelviisiin. Toivon mukaan liberalaisille suodaan viisautta, kunhan ikä ja elämänkokemus lisääntyy.

  15. Joni sanoo:

    Pursiainen syyllistyy taas samanlaiseen hyttysten kuurnitsemiseen, mitä tyypillisesti keekustelupalstoilla harrastetaan. Tässä kuurnitsemisessa on mm. se vika, että likimainkaan samaa ”tarkkuutta” (pirun Raamattu) ei osoiteta niille kommenteille ym., jotka ovat itselle mieluisia. Ei siinä sinänsä mitään, mutta kannattaako tutkijan harrastaa tällaista ihan blogin muodossa. Pursiainen itse suosii likimain kaikkea, mitä Kokoomus (tai Jaskari, Lepomäki ym.) kannattaa.

  16. Hmmm .... sanoo:

    Yhdenvertaisen saatavuuden sisällöstä on luettelo esim. oik.- ja lääk.tri Lasse Lehtosen lausunnossa perustuslakivaliokunnalle.

    (www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-128824.pdf).

    Yksityinen vaihtoehto on monesta syystä tarpeellinen myös julkisia palveluja tuotettaessa. Voisiko sen kuitenkin järjestellä voittoa tavoittelemattomalle pohjalle? Löytyisikö yrityksiltä halua eriyttää palvelut julkisrahoitteisiin ja markkinaehtoisiin jos konsernin julkisrahoitteinen osa saisi saman rahoituksen kuin mitä kunnallinen palvelu maksaa?

  17. Seppo sanoo:

    Heikki Pursiainen haluaa uhrata kaikki kilpailun alttarille. Ei tarvitse noudatta lakeja kuhan kilpailu toimii.

  18. Ove Stenmark sanoo:

    Henkka on jo nyt huomannut, että tekstit saattavat olla mielipiteitä ja tulkintoja. Hienoa!

  19. Ismo Liukko sanoo:

    Kohtuuden nimessä asiantuntijoiden lausunnot perustuslakivaliokunnalle perustuvat huomattavasti enemmän heidän valtiosääntöasiantuntijuuteen. Poissa on esimerkiksi hölmöt spekulaatiot siitä, että perustuslaki määrittelisi sote-alueiden määrän muutaman millimetrin tarkkuudella. ”Kukaan” ei viitsi kahlata niitä läpi, vaikka he epäilemättä toivoisivat sitä.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa