Poliitikkojen taloustaidot heikossa hapessa

Poliitikkojen taloustaidot heikossa hapessa

Britannian kansanäänestyksen negatiiviset vaikutukset ovat rantautuneet jo Suomeen, ainakin erittäin huonojen taloudellisten analyysien muodossa. Tänä aamuna sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, että ps-nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen väläyttelevät taloustaitojaan Helsingin Sanomissa sekä Ylellä.

Sebastian Tynkkynen lataa pohjat kertomalla Ylen haastattelussa, että itse asiassa hän ennusti talouden käyttäytymisen oikein arvellessaan, että lyhytaikaisen epävakauden jälkeen seuraa talouden nopea kohentuminen. Hän viittaa tällä perjantain ja maanantain suureen pörssinotkahdukseen ja tiistain parin prosentin korjausliikkeeseen. Timo Soinilla on Helsingin Sanomien jutussa vastaava analyysi, joskin se on epämääräisyydessään taidokkaampi, sillä sen voi jälkikäteen selitellä parhain päin:

”Näyttääpä tuo aurinko paistavan eikä heinäsirkkaparvia näy, vaikka pörssillä vähän huonosti meneekin.”

Ei. Ei näin.

Yksittäisten pörssiliikkeiden perusteella ei voi vetää juuri minkäänlaisia taloudellisia johtopäätöksiä. Brexitin jälkeinen pörssinotkahdus on toki merkittävä tapahtuma, mutta se kuvastaa enemmän epävarmoja näkymiä kuin reaalitalouden selvää heikkenemistä. Ne ovat nimenomaan arveluita siitä, mitä tuleman pitää.

Kun Tynkkynen kertoo tarkoittavansa Brexitiä seuranneella epävakaudella kahden päivän epävarmuutta pörssissä, ollaan suurin piirtein niin kaukana totuudesta kun voi olla. Mikäli Britannia lähtee EU:sta, se epävakauden aika kestää vähintään kaksi vuotta (EU-eroprosessin kesto) ja se koskee ihan tavallisia yrityksiä ja niissä työskenteleviä ihmisiä, ei ainoastaan sijoittajia. Taloudessa tämä epävakaus näkyy esim. siinä, että BKT:sta ja brittien budjetista höylääntyy prosentteja pois, työttömyys kasvaa ja investoinnit vähenevät. Nämä ovat jo paljon merkittävämpiä asioita kuin yksittäisten päivien pörssiliikkeet.

Tällä hetkellä yritykset eivät tiedä lainkaan, millä ehdoilla he saavat myydä tuotteitaan Eurooppaan kolmen vuoden päästä tai millä ehdoilla Lontoolaiset pankit saavat toimia EU:ssa. Ulkomaista työvoimaa käyttävät firmat eivät tiedä, millä ehdoin heidän työntekijänsä saavat maassa olla. Potkitaanko puolalaiset sähkömiehet, suomalaiset opiskelijat tai saksalaiset insinöörit maasta pois? Insinöörejä tuskin, mutta sähkömiehet, ehkä? Nämä ovat sitä merkitsevää epävarmuutta aiheuttavat reaalitalouden tekijät, joihin pörssikurssit ovat vain indikaattoreita.

Tähän kaiken kukkuraksi emme tiedä Skotlannin itsenäistymispyrkimysten takia edes, onko Iso-Britannia enää pystyssä kolmen vuoden päästä. Yksittäisten päivien kurssinousuilla ja -laskuilla ei ole edes pitkäjänteisille sijoittajille erityisen suurta merkitystä, mutta silti hölmöimmät poliitikot käyttävät niitä merkkeinä talouden tilasta yksittäisten päivien haastatteluissa. Huonoja analyysejä on ollut myös muissa puolueissa. Vastaavia hataralla pohjalla olevia johtopäätöksiä, mutta toiseen suuntaan, on tehty EU:n vannoutuneiden kannattajien leirissä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

3 kommenttia artikkeliin “Poliitikkojen taloustaidot heikossa hapessa

  1. Bim Maroro sanoo:

    Hyvin kirjoitettu, kiitos. Hyvin mutta ehkä jotakin voisi täsmentää. Esimerkiksi tuo pörssi.

    Pörssi on verrattavissa vaikka Vermon raviveikkauksiin. Kaikki raha tulee veikkaajilta (pörssissä pörssisijoittajilta). Jos siis voitan pörssimyynnissä jotakin niin se on toiselta sijoittajalta pois. Pörssiin ei tule rahaa muualta kuin sijoittajilta. Yritykseen tuo pörssi ei myöskään vaikuta millään tavalla.

    Tärkeä: Pörssivoitot ja tappiot on melkolailla suljettu systeemi.

    Jos minulla on pörssifirma, vaikka Libera, ja teen osakeannin niin etu on se, että saan rahaa firman investointeihin. Itselläni on vaikka 100 osaketta ja teen 10 osakkeen osakeannin. Se, miten nuo 10 osaketta tämän jälkeen keikkuvat markkinoilla ei merkkaa firmalleni mitään – kyse on nimellisarvosta.

    Teoriassa firmani koko 110 osakkeen arvo nousee ja laskee mutta ei käytännössä.
    Ainoa tapa, jolla sijoittaja hyötyy firmasta on osinko, mutta se onkin jo eri juttu. Kaikki muu voitto tai tappio tulee osakkeiden myynnistä, muille osakkeiden myyjille tai ostajille.

    Kyllä vain, pörssikurssit näyttävät mitä pörssisijoittajat luulevat tapahtuvan. Pörssikurssit ei kerro miten firmoilla menee tai tulee menemään. Joissakin tapauksissa, joillakin yrityksillä, pörssikurssi kertoo myös (sijoittaja)omistajan aivoituksia.

    Voiko pörssikursseista tulkita jotakin? Tai voiko niistä ennakoida jotenkin talouden muutoksia? Ei.
    Pörssikursseista voi yrittää tulkita osakeomistajien aivoituksia. Tällä on suurin vaikutus osakeomistajiin.

  2. Juha sanoo:

    Mikään ei ole varmaa – paitsi kuolema ja verot. Eikä veroistakaan voi enää olla varma, kun on kaikenlaisia veroparatiiseja ja -parasiitteja.

    Markkinat tuntuvat kuitenkin kertovan, ettei Brexit ollut maailmanloppu. Punta putosi alimmilleen kolmeen vuosikymmeneen, mutta kivi kiertää Aurinkoa niin kuin ennenkin. Reaalitalous sopeutuu uusiin realiteetteihin.

  3. Ulf Fallenius sanoo:

    Mutta ihan kauheinta mitä olen kuullut on että Katainen tulisi Junckerin tilalla siis mies joka ei tiedä taloudesta eikä mistään muusta yhtään mitään onpa fantastista.Ei ole kumma että Eu uskottavuus on ihan vaakalaudalla ja kaikkihan tietää että euro ja Eu hajoaa jossain vaiheessa kokonaan tai osittain ja kehitys on jo vahvasti menossa.Eu palvelee lähinnä eliittiä ja ammatti rikollisia erittäin hyvin niin milloin olisi tavallisen kansan vuoro menestyä.Eläämme valtavassa itsepetoksessa ja suurin osa ei edes tajua sitä.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa