Ruotsin vapaaehtoisuus on kansalaisen perusoikeus

Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi on saanut paljon huomiota. YLE:n teettämän mielipidemittauksen (24.8.) mukaan 63 % suomalaisista kannattaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, joten kysyntää kansalaisaloitteen ajamalle muutokselle on. Kielipolitiikassa kansalaismielipide on tähän saakka vaikuttanut ihmeen vähän. Kataisen hallitus on jopa aikaistanut pakollista ruotsinopetusta.

Yhteiskunnan on perusteltava yksilölle määräämänsä velvollisuudet hyvin. Pakkoruotsille ei ole esitetty järjellisesti kestäviä perusteita, mikä on nostanut kansalaisissa ärtymystä. Ilman koko ihmiselämän läpileikkaavaa pakkokoneistoa (kouluruotsi, lukioruotsi, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kielikokeet, virkamiesten kielivaatimukset) kenelläkään tuskin olisi pahaa sanottavaa ruotsin kielestä itsestään. Mutta ennen kuin tämä yksilöllisen valinnan ohittava järjestelmä puretaan, ihmiset käyvät yhä ärtyneemmiksi – ja hyvästä syystä!

On vaikea käsittää, mihin pakkoon perustuva kielipolitiikkamme oikeasti tähtää. Sen tietää jokainen, etteivät likimainkaan kaikki suomalaiset ruotsin kieltä elämässään tarvitse. Noin 2/3 suomalaisista asuu yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia ei puhuta nimeksikään. Eivätkä kaksikielisissäkään kunnissa kasvavat nuoret tavallisessa arjessaan ruotsia tarvitse – paljolti koska RKP vaatii edelleen ruotsinkielisten nuorten eristämistä omiin kouluihinsa.

Olen itse kasvanut kaksikielisellä Kirkkonummella mutta ensi kertaa elämässäni minua on pyydetty puhumaan ruotsia vasta kun tulin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi, jonka jälkeen ruotsinkielinen media on usein pyytänyt minulta haastatteluja. Kaikista pakko-opinnoistani huolimatta en pysty niitä antamaan. Käyttämätön kielitaito unohtuu nopeasti ja pelkällä pakolla motivoitu kieliopetus tuottaa alun alkaenkin heikkoja tuloksia.

Mikään pakottamisen määrä ei voi pysäyttää maailmaa muuttumasta. Kuinka tahansa lujasti menneisyyteen halutaankin takertua, lopulta se luiskahtaa käsistä. Ruotsi ei enää ole porttimme länteen, vaan Suomi on itsekin aivan yhtä kiinteä osa kansainvälistynyttä maailmaa.

Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta ruotsin puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.

Se kaksi kolmasosaa suomalaisista, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta, ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan. He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia. He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.
Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

44 kommenttia artikkeliin “Ruotsin vapaaehtoisuus on kansalaisen perusoikeus

  1. Jan-Gösta Grönholm sanoo:

    Demokratian heikkous on vähemmistöjen joutuminen enemmistön orjiksi.Voisi liioitellen sanoa että demokratia on enemmistödiktatuuria!Koska elämme globaalisessa maailmassa on ihmeellistä että niinkin
    pieni kieliryhmä kuin suomalaiset ovat vaatisivat itselleen oikeuden määrätä mitkä kielet ovat ns pakollisia ja mitkä ovat vapaehtoisia sen perusteella että Suomessa asuvat olisivat jotain mieltä asiassa.Maapallolla on
    useita kieliryhmiä jotka voisivat määrätä että vain heidän kielensä on pakollinen!Muut kielet ovat sitten valinnanvaraisia vapaehtoisina.

    1. ”Koska elämme globaalisessa maailmassa on ihmeellistä että niinkin
      pieni kieliryhmä kuin suomalaiset ovat vaatisivat itselleen oikeuden määrätä mitkä kielet ovat ns pakollisia ja mitkä ovat vapaehtoisia sen perusteella että Suomessa asuvat olisivat jotain mieltä asiassa.”

      Maailman ihmisistä noin 99.8% ei osaa ruotsia ja tuskin myöskään on kiinnostuneita opettelemaan, olipa RKP asiasta mitä mieltä tahansa. Ruotsi ei ole maailmankieli, suomenruotsista puhumattakaan. Englanti on, kuten myös espanja ja ranska huomattavasti rajoitetummassa määrin. Suomi on EU:sta huolimatta ainakin vielä toistaiseksi nimellisesti itsenäinen valtio ja Suomella on oikeus päättää siitä, mitä suomalaisissa kouluissa on pakko opiskella ja mitä ei.

      ”Maapallolla on useita kieliryhmiä jotka voisivat määrätä että vain heidän kielensä on pakollinen!Muut kielet ovat sitten valinnanvaraisia vapaehtoisina.”

      Niinhän melkein kaikissa muissa maissa onkin tehty. Miksi Suomessa pitäisi toimia toisin?

      ”Demokratian heikkous on vähemmistöjen joutuminen enemmistön orjiksi.Voisi liioitellen sanoa että demokratia on enemmistödiktatuuria!”

      Suomessa kielikysymyksessä enemmistö on joutunut vähemmistön orjaksi ja täällä vallitsee vähemmistödiktatuuri.

      1. Jan-Gösta Grönholm sanoo:

        Hei haloo!Ystäväni Yhdysvalloista,Houstonista mailasi miksi hän ei löydä Finland Finnairin sivulta siis siinä maavalintalistasta.Kerroin että hän katsoisi Finland ja asia ratkesi.Tätä se
        on kun ei eletään globaalisessa maailmassa!Nyt ystäväni taitaa tulla Suomeen kunhan Finnairin lakot saadaan pois alta.

      2. Jan-Gösta Grönholm sanoo:

        Tuli pieni virhe äsken.Kehoitin siis katsomaan Suomi!

  2. Esa L sanoo:

    Suomi on kaksikielinen maa. Jo perustuslaissa. Ruotsinkieli on myös tärkeinpiä välineitä joka sitoo Suomen länteen. Taisi myös Paasikivi tämänsuuntaista mainita. Se toiseen suuntaa menevä vaihtoehto on paljon huonompi.

    1. Karin sanoo:

      Suomi on suomenkielinen maa, ja monikielinen maa, miten nyt kukin haluaa tilannetta painottaa.
      Kaksikielinen maa Suomi ei ole koskaan ollut. Aina täällä on puhuttu useita kieliä.
      Suomi on aina ollut selvä maan pääkieli.

  3. Lasse sanoo:

    Yhteiskunnan on perusteltava yksilölle määräämänsä velvollisuudet hyvin. Pakkoruotsille ei ole esitetty järjellisesti kestäviä perusteita, mikä on nostanut kansalaisissa ärtymystä. -Sampo Terho

    Suomi on kaksikielinen maa. Jo perustuslaissa. Ruotsinkieli on myös tärkeinpiä välineitä joka sitoo Suomen länteen. – Esa L

    MOT 🙂

  4. JiiTee sanoo:

    Esa L: Paitsi kirjoitusvirheitä, sinulla on myös asiavirheitä. Olet lukenut ne varmaan RKP:n propagandaoppaasta, vai mitä?

  5. ”Kaksikielisyys” on tänä päivänä tietenkin pelkkä vitsi, tämän toteamiseen riittää pieni liikkuminen pk seudulla, mutta ummehtuneeseen impivaaraan käpertyville seniileille ja lipposlaiseen liturgiaan uskoville öhöm hieman rajoitteellisimmille ihmisille tietenkin täyttä todellisuutta. ”Kaksikielisyys” ei vaadi pakkoruåtsia vaan esim. palvelujen järjestämistä kaksikielisissä ja ruotsinkielisissä kunnissa ruotsiksi, hyvällä tahdolla toki pyritään varmasti suomenkielisissäkin kunnissa tarvittaessa palvelemaan mutta tarve tähän on todella vähäinen.

    Pakkoruotsiin löytyy todellinen syy ”nimestäni” ja mahdollisesti näkyvästä ”kotisivustani”. Hieman omaa ajattelua ja syy siihen miksi mm. vasemmistoliitto, kokoomus, sdp, ”vihreät”, skp kannattavat pakkoruotsia löytyy kyllä.

    1. JiiTee sanoo:

      Ruotsinkielisissä kunnissa (joita on 3 manner-Suomessa) riittää että ruotsinkieliset itse palvelevat toinen toistaan. Näin myös laajemmassakin mittakaavassa. Se takaa sen, että palvelu tosiaan tulee äidinkielellä, eikä pakkoruotsilla, jota osataan heikosti. Kaikille suomalaisille ehdotan kuitenkin pakollista suomea koska suomeksi tämä maa toimii.

  6. Kaappo sanoo:

    Ihmiset ovat kautta aikain omaksuneet vallan ja kaupan kieliä hyötymistarkoituksessa. Niin he tekevät yhä. Jos siis ruotsi on niin väkevä väylä päätöksenteon ytimiin ja suurille markkinoille kuin lipposlaiset todistavat, ihmiset valitsevat ruotsin sen vapaaehtoisuudesta huolimatta. Jos lipposlaiset siis uskovat omaan todistukseensa, heidän ei tarvitse olla huolissaan.

  7. Niin_noI sanoo:

    Ruotsi on Suomessa ääretöntä röyhkeyttä, pakkoruotsi lieveilmiöineen onkin sitten jo silkkaa rasismia ja ruotsalaista raakuutta!

    Joko YLE on SVT?
    HS = Röyhkeää lehtimiestaidottomuutta!
    Iltalehti nyt = Pakkoruotsi aina!
    Olen allerginen Närpiön tomaateille.
    Sanonpa vielä yhden asian: Ahvenanmaa

  8. ei Suomen FreudentaaliPuolueelle sanoo:

    Pakkoruotsi papukaijoille.
    Freudentaalit pakkohoitoon.

  9. Sampo kirjoitti hyvin, ja selvääkin selvempää on, että muiden kuin asiasta hyötyvien pienryhmien etuja edustavaa selitystä koko pakkoruotsi- ja myös kaksikielisyysilmiölle ei ole olemassakaan.

    Omasta mielestäni kaksi- tai monikielisyys on rikkaus siellä, missä se on todellista, mutta milloin se on valheelle rakennettu, siitä on vain haittaa, surua ja turhia kuluja. Näin siis lähes koko Suomessa.

    Hyvä tahto palvella vähemmistöä vaatisi myös vastavuoroisuutta, ja siitä näkökulmasta Ahvenanmaan yksikielisyys on täysin kestämätön ja loukkaava asia.

    RKP pitää Suomen ruotsinkielisiä ihmisiä panttivankeinaan. Omat päiväkodit, koulut jne. ylläpitävät valhekuvitelmaa maan kaksikielisyydestä ja tekevät ruotsinkielisistä pelokkaita valittajia. Ugrimaailma halutaankin saada näyttämään uhkaavalta.

    Kummallinen onkin tämä RKP:n kaksikielisyys: se on rikkaus silloin, kun suomenkielinen pakko-opiskelee murreruotsia, mutta sitä ei ole olemassakaan ruotsinkielisille, joille yritetään kaikin keinoin luoda pelkästään ruotsinkielinen elinympäristö!

  10. Flytande svenska sanoo:

    Asuin aikanaan Ruotsissa 10 vuotta. Kotona puhuimme vain suomea. 2,5-vuotiaana esikoinen meni ruotsinkieliseen tarhaan. 5-vuotiaana hän luki sujuvasti molempia kieliä. Muutaman vuoden kuluttua molemat vanhemmat olivat töissä ruotsinkielissä työpaikoissa ja lapset ruotsinkielisessä tarhassa. Vaikka puhuimme kotona suomea, valtakieli otti hitaasti omansa. Ensin puhuimme sekakieltä, jossa kummastakin kielestä siirrettiin toiseen kaikki näppärät sanonnat. Sitten lapset alkoivat vastata ruotsiksi kotonakin. Iltasatu pysyi suomenkielisenä.
    Tämä sama on vastassa Suomen ruotsinkielisillä, vaikka mitä temppuja tehtäisiin normaalin kehityksen jarruttamiseksi, varsinkin kun niillä tempuilla on taipumus osua myös omaan nilkkaan.
    Pakkosuomi on nopeuttanut ruotsinkielisten kaksikielistymistä, pakkoruotsi taas vaikeuttanut ryhmien epätasaisuuden takia niidenkin oppilaiden oppimista, jotka olisivat muutenkin ruotsin valinneet.
    Sitten tämä loistoidea uusien ”ruotsinkielisten” värväämisestä muista kieliryhmistä. Tilastollisesti ”ruotsinkielisten” osuus siis lisääntyy, mutta yht´äkkiä puolueeton tutkimus paljastaa, että ko ryhmässä ei osata enää ruotsia.
    Kärsijöinä niin huonosti ruotsia taitava uusruotsinkielinen, kuin hyvän kielitaidon omaava, jonka opiskelua väkisinkin haittaavat nämä kielikylpyläiset.
    On surkuhupaisaa lukea esim. vuosi sitten voimaan tullutta kansalliskielistrategiaa. Sieltä löytyy pykälä lähes kaikkeen. Se jäi epäselväksi, että pitääkö vessanseinäkirjoitukset olla molemmilla kielillä. Suosittelen lämpimästi googlaamaan ”kansalliskielistrategia”. Siinä pumaskassa löyhkää puhdas epätoivo.

  11. Mikko sanoo:

    Ruotsinkielen opetus vapaaehtoiseksi. Suomenkieltä ei tarvitse tarjota edes vapaaehtoisena aineena, koska suuri osa Suomalaisista osaa suomenkieltä jo muutenkin tarpeettoman hyvin. jos kaikki isotkirjaimet ja yhdys sanat on kirjoitettu oikein niin kyseessä on pelkkä snobismi, ei mikään kovin hyödyllinen taito. Suomen lapsukaiset voisivat käyttää sekä suomenkielen, että ruotsinkielen opiskeluun tuhlatun ajan hyödyllisesti esim. tietotekniikan, Englannin tai Kiinan opiskeluun.

    1. NRR sanoo:

      Tosi tärkeää panostaa lasten ädinkielen taitoihin, niihin perustuu käsitteellinen ajattelu ja kyky korkeampiin opintoihin.

      Ruotsissa on kaikilla koulukieltä (ruotsi), englantia ja sitten joko toinen vieras kieli tai maahanmuuttajilla oma kotikieli, mikäli tarjolla, tai erityisoppilailla mahdollisesti lisäruotsi tai lisäenglanti, erityistarpeen mukaan. Näin tehdään, kun halutaan antaa kaikille mahdollisimman luja pohja kielissä.

      Tämä olisi hyvä malli myös monikielistyvälle Suomelle.

      1. Mikko sanoo:

        Kumpi on parempi pohja ”korkeampiin opintoihin”:
        1) erinomainen (opiskeltu) suomenkielen taito äidinkielenä (+huono englanti, huono ruotsi)
        2) suomenkieli äidinkielenä vanhemmilta opittuna (+hyvä opiskeltu Englanti)
        Väitän että 2 on parempi pohja ja että väitteesi että ”käsitteellinen ajattelu ja kyky korkeampiin opintoihin pohjautuu äidinkielen taitoihin” ei ole totta.

      2. NRR sanoo:

        Puhut ilmeisesti niistä, joilla on suomi äidinkielenä.

        Jos äidinkieli on hyvä, luultavasti englannistakin tulee hyvä, ellei ole jotain erityistä oppimisen ongelmaa, joka nimenomaan tekee englannin oppimisesta vaikeaa (osa lukivaikeuksista on sellaisia).

        Jos vanhemmat ovat äidinkielensä taitureita ja välittävät lapselleen arjessa rikasta ja merkityksiä avaavaa kieltä, ja lapsi on itse kielellisesti lahjakas, hän voi omaksua näin kielen, jolla tullaan vaikka krijailijaksi.

        Mutta on vaikeaa edetä ajattelussa, jos kieli on jäänyt hämäräksi. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajanuoria, joilla ei välttämättä ole yhtään vahvaa kieltä ja joiden on vaikea ymmärtää, mitä eroa on lähellä toisiaan olevilla käsitteillä, joilloin ajattelun perustyökalut: hahmota, vertaa, luokittele, analysoi, tee synteesi – eivät voi toimia kunnolla. Tämä haittaa myös matemaattista oppimista.

        Opiskelijat hyötyvät siitä, että pystyvät käyttämään kirjoittamalla oppimista hyväksi. Esimerkiksi poikien heikot arvosanat reaaliaineissa johtuvat usein sekä äidinkielen ongelmista, käsialan tuottamisen ja luottavuuden ongemista että ongelmasta pukea ajatukset kirjalliseen muotoon, hahmottaa alku, keskikohta ja loppu, järjestellä vaiheet loogisesti, pitää huolta kokonaisuudesta. Tämä vaatii melkoista kielellistä hallintaa ja kykyä pitää yhtä aikaa mielessä isompia mieltämisyksiköitä.

        En oikeastaan tiedä, mitä haet, mutta äidinkielen merkitystä ei kannata ainakaan vähätellä.

      3. Mikko sanoo:

        Kiitos täsmennyksestä. Hain (tai ehdotin) sitä, että sekä suomen, että ruotsin kielenopiskelu lopetettaisi suomessa ja vapautuva energia käytettäisi esim. Englanninkielen opiskeluun. Suomenkielen taitojemme hiomisesta äärimmilleen opiskelemalla sitä koulussa ei ole mielestäni vastaavaa hyötyä. Taidamme jäädä tästä erimielisiksi.

  12. Suomalaisten enemmistö, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta,
    ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan!!!

    He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia.
    He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään
    ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.

    Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?

    1. karin sanoo:

      Suomenkieliset ovat surujen pakkoruotsitettuja palvelijoita, eikä sellaista ikiaikaista asiantilaa voi noin vain mennä muuttamaan, hyvänen aika sentään! 🙂 Asialle löytyy varmasti perustelu perustuslaista, emme vain ole sitä vielä hoksanneet – joku svenska nu:sta tai rkp:stä varmaan kertoo sen meille ennen pitkää. Ellei sitten Hesari julkaise tietoa etusivulla ruotsalaisuuden päivänä! Odotellaan.:)

  13. Pentti N sanoo:

    Olen valtion virkamies ja en ole KOSKAAN tarvinnut ruotsin kieltä työssäni ja yritykseni puhua sitä muulloin esim. suomenruotsalaisille kollegoille, ovat kaatuneet, eivät suinkaan osaamattomuuteeni, vaan ruotsinkielisten nurkkakuntaisuuteen. Edes Ruotsissa en ole tarvinnut ruotsia! Osaan aika hyvin ruotsia ja muistan aina sen puistattavan tilanteen, kun nuorena miehenä aloin vilpittömin mielin keskustella ruotsiksi ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien työtovereiden kanssa. Keskustelu vaihtui 10 sekunnissa suomeen ja tajusin, että ruotsinkielisyys on heidän oman porukan erityisyyden ”salakieli” eikä siihen oikeasti kaivata muita, varsinkaan suomenkielisiä mukaan. Samanlainen sisäänpäinkääntyneisyys ja eristäytyneisyys (ylemmyys?) paistoi kyllä läpi jo opiskeluaikoina, kun jonkin aikaa seurustelin ruotsinkielisen tytön kanssa, jonka ystävät eivät voineet sietää suomenkielistä omassa porukassaan. En usko, että kyse oli henkilöni epämiellyttävyydestä =).

    Nyttemmin olen tajunnut, että Ruotsin kielen pakollisuus on perua menneiltä ajoilta ja edustaa alamaisuutta vanhalle vallalle ja ruotsinkielisten ylivallalle niin kulttuurissa, talouselämässä kuin politiikassakin ja, toisaalta, ruotsinkielisten halusta palata ainakin jollakin tavoin tuohon vanhaan hyvään aikaan, jolloin oppimatonta rahvasta piti pakottaa sivistymään nimenomaan ruotsinkielen ja kulttuurin kautta; ”Ruotsi on portti Eurooppaan”- tuskin ainakaan tämän päivän Suomessa, jos aikaisemminkaan! Mitä se August Ahlqvist taas sanoikaan Aleksis Kivestä ja suomesta kirjallisuuden kielenä!

    Tämä ruotsinkielen pakollisuus hiertää ja harmittaa varsinkin, kun katson, miten lapseni TUHLAAVAT huomattavan määrän ajastaan nykymaailman kannalta katsoen aivan turhanpäiväiseen, marginaalikieleen. Aikoinaan Venäjän vallan aikaan venäjän opiskelussa, joka sekin oli tietyllä koulutasolla pakollista, aktivistit pyrkivät arvosanaan 5-, jotta EIVÄT osaisi kieltä, mutta toisaalta läpäisisivät aineen, koska se oli pakollinen. Tämä sama taitaa näkyä nykyajan koulumaailmassa ainakin tietyissä piireissä ruotsinkielen opiskelussa. Mielestäni pakollisuutta on aivan turha perustella perustuslailla tms. kaksikielisyyden laillisuusperusteilla – Kanadakin on kaksikielinen eikä siellä suinkaan pakoteta KAIKKIA opiskelemaan sekä englantia että ranskaa.

    Pakon taakka pitää karistaa, sillä uskon, että aivan riittävästi löytyy vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevia palvelemaan sellaista palvelua tarvitsevia. Vai onko tässä jokin vallan muua intressi näillä ruotsin pakollisuuden kannattajilla?

  14. Toimittaja sanoo:

    Suomalaisuuden Liiton puheenjohatajan tulisi myöntää, että myös suomen tulisi olla Suomessa vapaaehtoista. Jos on rehellinen itselleen ja muille, kun julistaa kielivapauden ilosanomaa, niin kielivapautta julistaa kaikille.
    Terho painottaa negatiivista vapautusta kielestä, vaikka Liberan syvimpään olemukseen kuuluisi paljon paremmin positiivinen vapaus kielestä. Asiaan perehtymättömille kommentoijille tiedoksi: NEGATIIVINEN vapaus on VAPAUTTA JOSTAKIN, kun taas POSITIIVINEN vapaus on VAPAUTTA JOHONKIN.
    Onko oikein, että valtio pakottaa kansalaisia puhumaan suomea? Kuuluko suomen kielen ylläpitäminen todellakin valtion tehtäviin? Eiköhän suomi säilyisi ihmisten kotikielenä, vaikka valtio ei sitä pakottaisi kaikille?
    Nykytilanteessa ensimmäisen ja toisen asteen koulujen opetuskielinä on suomi tai ruotsi (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. ammattillista koulutusta muilla kielillä ei ole). Kolmannella asteella vieraskielisten opiskelumahdolisuudet ovat erittäin rajalliset, eikä muutosta ole tulossa, vaikka suomen kieleen jämähtäminen on uhka Suomen tulevaisuudelle.
    Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Jussi Niinistöhän sai alkuvuonna itkupotkuraivarit, kun Aalto-yliopisto aikoi kouluttaa kansainvälisille markkinoille suuntautuvat KTM:nsa englanniksi. Jostain syystä Suomalaisuuden Liiton edustaja ei voi käsittää sitä, että kauppatieteiden maisteri tuskin tarvitsee suomea työssään. Hallitusjäsen Niinistö ei välittänyt yksilöiden oikeudesta opiskella englanniksi taikka Aalto yliopiston akateemisesta vapaudesta. Ottaako puheenjohtaja Terho nyt etäisyyttä hallitusjäsen Niinistön itkupotkuraivareista?
    Täällä Liberasssakin suomi on turha kieli. Katsokaamme vaikka sivuston twitter-feedia. Englantia. Täällä moderoiva Elinakin tweettaa englanniksi. Katsokaamme Liberan hallitusta, asiantuntijoita ja verkostoa: kommunikoivatko he keskenään suomeksi? Tuskinpa. Yhteinen kieli taitaa olla englanti.
    Miksi Suomen valtio ei voisi toimia englanniksi? Esimerkiksi EU-säännökset kirjoitetaan englanniksi. Onko mitään järkeä kääntää niitä suomeksi? Kääntäminen vie aikaa ja rahaa, ja silti ongelmatilanteiden kohdalla tarkistetaan lain kirjain direktiivien alkueperäisistä teksteistä. Naton komentokieli on englanti. Markkinat toimivat englanniksi. Ayn Rand on ottanut nimensä Suomesta, mutta Suomi ei ole ottanut häntä vastaan kääntämällä hänen ajatuksia lilliputtikielelle. Suomen kielen jättäminen sille kuuluvaan kotikielen asemaan ei tarkoita sitä, että Suomi menettäisi suomalaisuutensa. Sisu, sauna ja Sibelius eivät ole sidoksissa kieleen. Tunnemehan me demokratiankin, vaikka emme puhu muinaiskreikkaa.
    Suomi voisi siirtyä englanninkieliseksi samanlaisella 40 vuoden siirtymäajalaa, kuin jolla 150 vuotta sitten muuttui suomenkieliseksi. Se, että valtion nimi on Suomi ei tarkoita sitä, että valtion kielen pitäisi olla suomi. Suomi ei ole nyt, eikä ole koskaan ollut yksikielinen, joten keinotekoisen suomalaisen yksikielisyyden rakentaminen ei onnistu. Englannin hyväksyminen ei tarkoittaisi suomen hylkäämistä. Päinvastoin, suomen kieli vain voimistuisi, kun sitä puhuttaisiin aidosta halusta. Maailmassa on monta monikielistä valtiota, joissa kansan kotikieli on eri kuin valtion käyttämä kieli. Eiköhän myös Suomalaisuuden Liiton olisi aika myöntää, että Snellmanin kansalliskielikoekilu on epäonnistunut. Suomi on hyvä kotikieli, se sellaisena pysyköön.
    Englanti on pelkkä ehdotus. Valtion kieli voisi myös olla joku muu maailmankieli. Englanti olisi siitä helppo, että kaikki maahamuuttajista manselaisiin mummoihin osaavat sitä jo nyt.
    Lopetan muunnellulla lainauksella. Suomalaisuuden Liiton olisi korkea aika astua nykypäivään. Toivottavasti liiton puheenjohtaja Sampo Terho copypastettaa seuraavan mielipidekirjoituksensa tällä modifioidulla soundbitellä:
    ”Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”
    Jos julistaa kielivapautta, niin on tekopyhää jäädä puolitiehen. Myös Suomalaisuuden Liiton tulisi vaatia vapautta kaikille.
    Mitä mieltä Elina on asiasta?

    1. karin sanoo:

      Ehdottaako Toimittaja englannin (tai jonkun muun maailmankielen) ottamista maailman globaalikielenä Suomen pääkieleksi suomen kielen tilalle? Eikö tämä ole pakottamista kielen vaihtoon? Tämä ei ole vapauden mukainen idea.

      Pakkokielistä halutaan päästä eroon, mutta maan pääkielen osaaminen on välttämätöntä jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta. Samanlainen on tilanne kaikissa maissa, joissa pääkielen on asema on yhtä selvä, kuin mitä se on Suomessa: Suomi on yli 90-prosenttisesti suomenkielinen maa.

      1. Toimittaja sanoo:

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

    2. NRR sanoo:

      “Suomi voisi siirtyä englanninkieliseksi samanlaisella 40 vuoden siirtymäajalaa, kuin jolla 150 vuotta sitten muuttui suomenkieliseksi. — Englanti on pelkkä ehdotus. Valtion kieli voisi myös olla joku muu maailmankieli. —
      PS. tuo Libera kysyy- kysely pitäisi muuttaa muotoon Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opetus olla vapaaehtoista? Vastaus on kyllä, mutta niin pitäisi myös ensimmäisen kotimaisen opetus olla. Vasta se olisi liberaalia.”

      Nykyisen perustuslain vallitessa vapaaehtoinen ruotsi toisi väistämättä mukanaan myös vapaaehtoisen suomen. Mitään erityistä intoa ei vapaaehtoinen suomi ole nostattanut ruotsinkielisissä, jotka tietävät, että heidän on kuitenkin opiskeltava suomen kieltä, mikäli haluavat elää ja työskennellä maassa sen ruotsinkielisten kaistaleiden ulkopuolella. Siksi ei ole mitään järkeä nostattaa pakkosuomen poistosta isoja aaltoja, ja Ahvenanmaallahan pakkosuomi poistettiin jo.

      Maan valtakieli on suomi, joten ihan yhtä turhaa kuin on tehdä koko koulua vapaaehtoiseksi, jossei ruotsi enää ole pakollinen, on vaihtaa maan viralliseksi kieleksi englanti tai venäjä. Miksi on niin vaikeaa hyväksyä maan kielitilanne ja rakentaa monikielisyyttä maassa, jonka valtakieli on ollut jo pari tuhatta vuotta suomi (aluksi itämerensuomi) – ja näyttää olevan vahvasti edelleenkin?

      1. Toimittaja sanoo:

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

  15. Toimittaja sanoo:

    NRR ei oikein pysynyt kärryillä. Uskon, että ihmiset jotka ymmärtävät lukemansa näkevät, että kyse ei ollut mistään ”No poistetaan sitten pakkosuomikin”-heitosta, johon voi vastata aivonarikasta ”Koska Ahvenanmaa”.
    Se, että joku itämerensuomi oli kieli 20000 vuotta sitten ei tarkoita sitä, että sen pitäisi olla jatkossa. Tuollainen ajattelu on vain askeleen rasismista, jossa väitetään, että suomalaiset ovat olleet vaaleaihoisia 20000 vuotta sitten, joten niin pitää olla jatkossakin. Se on aivan yhtä tyhmä mielipide. Maailma muuttuu, eikä ahdasmielisyydelle ole tilaa. Menneisyydestä ei voi perustella jatkuvuutta.

    Toki suomi voi jatkossakin olla kotikieli, jota voi maahanmuuttajakielten tapan lukea oikean koulun ohella. Kaikki tärkeät toiminnot, kuten valtioon ja kauppaan liittyvät asiat ovat tulisi hoitaa kustannustehokkaimmalla kielellä. Jo oppimateriaalin hankkiminen englanniksi tulee halvaksi, ja samalla suomalainen osaaminen pääsee kilpailemaan maailman oppikirjamarkkinoilla. Sanoisin, että parinkymmenen vuoden sisällä koulumateriaali on elektronista. Olisi tyhmää jumittautua suomen kanssa omaan nurkkaan. Katsokaamme vaikka nykyisiä sähkökirjamarkkinoita: Suomi on takapajula.
    Mutta jos haluat olla muinasen itämerensuomesi kanssa edistyksen esteenä, niin anna sille edes perusteluja.
    Minähän vain vaadin Terhoa olemaan johdonmukainen.

  16. karin sanoo:

    Toimittajat esittämä ajatus Suomen muuttamisesta pakolla englanninkieliseksi maaksi on tuulesta temmattu kuollut ajatus.

    Englanti on jo todellisuudessa ”toinen kotimainen kieli” kaikissa Pohjoismaissa ja useissa muissakin maissa. Maailmanlaajuisesti englannin asema globaanin maailman yhteisenä kommunikointikielenä on hyväksytty tosiasia. Siltikään englannilla ei haluta korvata maiden omia pääkieliä. Ei Suomessa eikä muuallakaan.

    1. Toimittaja sanoo:

      Kyse ei ole mistän pakolla muuttamisesta. Samalla logiikalla suomeahan nyt pidetään pakolla suomenkielisenä. Suomi saa säilyä kotikielenä, mutta siinä ei ole mitään järkeä, että pitkitettäisiin tätä tyhmää teeskentelyä, suomen kielellä on mitään muuta arvoa kuin tunnearvoa. Eihän suomi enää ole tieteen, taiteen tai liiketoiminnan tärkein kieli edes Suomessa. Ei ole mitään järkeä siinä, että suomea jatkossakin pakotettaisiin valtion kieleksi. Ei kukaan olisi kieltämässä suomea. Siinä nyt vaan ei ole mitään järkeä jumittautua johonkin pikkukieleen, koska ”pääkieli”.

      “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

      1. karin sanoo:

        Toimittajan jutut on melkein yhtä hauskoja kuin veroneuvojankin. 🙂

      2. NRR sanoo:

        Et siis pysty perustelemaan, miksi ruotsin olisi oltava pakollinen, joten liityt näihin, joiden mielestä ilman pakkoruotsia ei voi jättää mitään rakenteita pystyyn. Ainakin pitäisi
        a) poistaa oppivelvollisuus,
        b) tehdä kaikki aineet vapaaehtoisiksi ja
        c) unohtaa suomen kieli.

        Valitettavasti vain kaikkialla muualla voidaan toteuttaa vieraiden kielten vapaa valinta ilman, että oppivelvollisuus on poistettu, kaikki aineet on tehty vapaaehtoisiksi ja unohdettaisiin maan valtakieli (jota äidinkielenään puhuu yli 90% ja toisena kielenä lähes kaikki).

        Kyllä tämä logiikka varsin selvästi näyttää, ettei yhtään ymmärrettävää argumenttia pakkoruotsin puolesta ole.

      3. Toimittaja sanoo:

        Enhän minä noin kirjoittanut. Luetko tahallasi väärin? EIkö kotonasi keskusteltu, kun olit lapsi? Jäikö aukko kehitykseen?
        Rakenteet ja yleissivistävä oppivelvollisuus saavat jäädä, aivan kuten suomen kielikin saa jäädä. Mutta, suomen kieli ei nyt vaan ei kuuluu yleissivistykseen. Jos jokainen maailman pikkukieli kuuluisi yleissivistykseen, niin kai niitä kaikkia luettaisiin pakolla. Itämerensuomi ei ole mikään perustelu. Jos se olisi, me asuisimme vielä kaikki susiluolissa ja kävisimme hiiseillä tekemässä uhrauksia, koska perinteet.

        ”maan valtakieli (jota äidinkielenään puhuu yli 90% ja toisena kielenä lähes kaikki).”
        ”Valtakieli” on aivopieru. Närpiössä paikallinen pikkumurre on ”valtakieli”. Oulussa sikäläinen mongerrus on ”valtakieli”. Maan valtakieleen vetoaminen on merkityksetön mielipide, joka riippuu täysin määritelmistä. Eiköhän esimerkiksi helsinkiläisellä normaalikansalaisella ole enemmän yhteistä sen naapurissa asuvan vieraskielisen kanssa, kun Inarissa saamelaisia kiusaavan kielitoverin kanssa. Käytännössä sanot vaan, että susta-tuntuu. Eihän Terhokaan argumentoinut itsestään. Hän vetosi kansainväliseen menestykseen.

        Tuolla kielen puhumisen yleisyyteen vetoamisella tuet muuten minun kantaani. Lähestulkoon kaikki puhuvat jo englantia. Maahanmuuttajat oppivat sen helposti. Monet nuoret puhuvat englantia natiivitasolla. Se on kansainvälinen kieli. Karinkin sanoi “toinen kotimainen” on nykyään englanti. Engalntia osataan parhaiten ja sitä opiskellaan eniten. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on suomenkielisissä kouluissa pian noin 20% oppilaista maahanmuuttajataustaisia.
        On todella paljon tekemistä monikielistymisen ja kieltenopetuksen kohdalla koulutuksen eri tasoilla. Voimia ja resursseja ei pitäisi nyt kohdentaa pikkukielten tekohengittämiseen. Rakennetaan nyt lapsillemme viisas kielipaletti kotikielestä riippumatta: vapaaehtoinen kotikieli, kiitos!

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

      4. NRR sanoo:

        Toimittaja on hyvä ja menee ulos katsomaan suomalaista arkea: suomi on valtakieli eikä sille ole vaihtoehtoja.

        Mikäli maan vähemmistöistä nimenomaan ruotsinkieliset eivät halua opiskella suomea, he voivat tietysti kommunikoida muiden kanssa englanniksi. Silloin he vertautuvat niihin maahanmuuttajiin, jotka ovat tulleet liian vanhoina kotoutuakseen tai ovat maassa vain hetken jonkin työkomennuksen heittämänä.

      5. Toimittaja sanoo:

        Et edes yrittänyt kumota väitteitäni, vaan vetoa itse käsittämääsi vaihtoehdottomuuteen. Itse en pidä vaihtoehdottomuutta mitenkään vakuuttavana.
        Samalla vaihtoehdottomuudella voisit tosin myös perustella loogisesti pitävästi minun kantaani, eli englannin asemaa valtakielenä.
        NRR on hyvä ja menee ulos katsomaan maailmantalouden arkea: englanti on valtakieli eikä sille ole vaihtoehtoja.

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

  17. Matti sanoo:

    Helppo ja tasapuolinen ratkaisu pakkoruotsi-ongelmaan on se, että poistetaan pakkoruotsi suomenkielisiltä ja pakkosuomi ruotsinkielisiltä opiskelijoilta. Selvää on se, ettei kukaan suomenkielinen tarvitse ruotsinkieltä missään. Se, tarvitseeko neljän (4)
    prosentin vähemmistö yhdeksänkymmenenkuuden (96) prosentin enemmistön kieltä
    missään, on minulle epäselvempi kysymys. RKP:n kannanottoja lukiessa, näyttää
    siltä, ettei tarvitse missään.

    1. karin sanoo:

      Tämä olisi paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu: suomenkielisille ruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi ja ruotsinkielisille suomi vapaaehtoiseksi aineeksi.

    2. Toimittaja sanoo:

      “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

      Hallinto on matkalla kohti yhä enemmän ja enemmän keskityttettyjä ratkaisuja. Valtio päättää yhä enemmän kuntien asioista ja EU päättää yhä enemmän valtion asioista. Teidän ehdottama malli ”suomenkielisille ruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi ja ruotsinkielisille suomi vapaaehtoiseksi aineeksi.” jättäisi silti valtion kahden pikkukielen loukkuun. Luultavasti loukusta tulisi nykyistä pahempi, koska kieliryhmät eivät osaisi toistensa kieliä. Suomenkieliset eivät tarvitse ruotsia, eivätkä ruotsinkieliset tarvitse suomea. Mitä järkeä olisi opetella turhaa pikkukieltää? Kieliryhmien yhteiseksi kieleksi tulisi luonnolisesti sitten englanti. Tähän menisi tottakai hetki, sukupolvi tai kaksi, mutta miksi pitkittää väistämätöntä? Mikään mussuttaminen ”kansalliskielestä”, ”pääkielestä”, ”valtakielestä” tai muusta ”koska itämerensuomi” -aivopieruista ei muuta sitä tosiasiaa, että pikkukielten opetteleminen ei hyödytä Suomen kilpailukykyä.
      Eihän Sampokaan europarlamentenissae tee työtään suomeksi. Hän puhuu englantia.

      1. NRR sanoo:

        Toimittaja on hyvä ja menee ulos katsomaan suomalaista arkea: suomi on valtakieli eikä sille ole vaihtoehtoja.

        Mikäli maan vähemmistöistä nimenomaan ruotsinkieliset eivät halua opiskella suomea, he voivat tietysti kommunikoida muiden kanssa englanniksi. Silloin he vertautuvat niihin maahanmuuttajiin, jotka ovat tulleet liian vanhoina kotoutuakseen tai ovat maassa vain hetken jonkin työkomennuksen heittämänä.

      2. Toimittaja sanoo:

        ”suomi on valtakieli eikä sille ole vaihtoehtoja”
        Vaihtoehdottomuus ei oikein sovi liberan ajatusmaailmaan, mutta kai se Suomalaisuuden Liiton Terhon ja sen kymmenille persulaisille sisarjärjestöille sopii.
        Ehkä muut Liberalaiset voisivat valottaa, miten samaa asiaa voi perustella vetoamalla sekä ”suomalaisen arjen” ylläpitämiseen, että sillä, että “tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista”? Eivätkö nuo kaksi keppihevosta sulje toisensa pois?
        Onko sitä, ilmeisesti uhattua yksikielistä ”suomalaista arkea” vai onko sitä ”tarvetta maailmankielille”? Kumpaa Suomalaisuuden Liitto nyt oikein ajaa?

        “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

  18. NRR sanoo:

    Vastikään suomenruotsalaisten oma ajatuspaja teetti kyselyn, jonka mukaan vain 22% suomalaisista on nykyisen pakon kannalla. Ongelma on siis laajasti havaittu ja korjausta odotetaan.

    1. Toimittaja sanoo:

      Pois pakkovaltakielet siis?
      “Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta suomen puhumiseen keskittyvänä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.”

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa