SOTE on umpikujassa

SOTE on umpikujassa

Miten ja miksi syntyi sote-hanke? Ensin alettiin puhua kestävyysvajeesta, joka on poliittisesti kätevä termi. Se on kuin kuumeesta puhuisi, mutta kuitenkin epätäsmällisempi, kun kuumeen raja on kuitenkin tiedossa noin keskimäärin, vaikka yksilöllisiä eroja onkin. Terminä kestävyysvaje kertoo vain tulojen ja kulujen suhteesta vailla muita normitietoja. Kun ei ole poliittisesti suosittua puhua säästöistä, niin seuraava tarpeellinen käsite on rakennemuutos. Kaikkein mukavinta on kuitenkin siirtyä keskustelemaan talouden elvyttämisestä talouskasvun nopeuttamiseksi.

Soteuudistus lähti oikeastaan siitä havainnosta, että kyseessä on valtavan suuri osuus valtion ja kuntien budjeteista, siis yli puolet budjettien kokonaissummasta. Kun julkinen hoivasektori, joka pyörii verorahoilla, on niin monimutkainen kokonaisuus, fokus siirtyi nopeasti kahteen pääasiaan:

  • hallinnollinen organisointi yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon eräänlaisena

sulautumisprosessina kansallisena hankkeena kuntarajoista sen kummemmin piittaamatta

  • rahoitusmalli joka tähtää siihen, että maksuliikenne siirtyy kohti yhden kanavan

keskitettyä maksuvastuuta

Toisin sanoen sote-prosessin lähtökohtana olivat ensisijaisesti taloudelliset ja hallinnolliset näkökulmat.

Mihin ne tavoitteet ja ajatukset ja ratkaisut jäivät, jotka parantavat asiakkaiden, eli kansalaisten kokemaa palvelua ja tehostavat toimintaa.Siis enemmän kuin nykyisessä mallissa vuosien yritysten jälkeen ja enemmän kuin vuosien varrella jo tehdyt uudistukset tähänkin saakka.

Hallinnollinen uudistus ei vielä ratkaise mitään, jos hoivapalvelujen kehitys ja niiden tehokkaampi tuottaminen jäävät hallintovääntöjen varjoon. Hallinnolliset hyvätkin ratkaisut tai toimivampi rahoitusmalli eivät sellaisina vielä automaattisesti muuta juuri mitään. Suunnitellut ratkaisut mahdollistavat kansalliset hallintomallit sekä verotulojen sujuvan siirron kuntarajojen ja tuotantoyksiköiden välillä. Miten tätä kokonaisuutta oikeasti johdetaan vastuullisesti ei ole lainkaan vielä selvinnyt.

Tähänastiset selvitykset viittaavat siihen, että hoivatyökustannukset tulevat vain kasvamaan, vaikka väite on ollut ja on yhä, että eri yhdistämisprosessien myötä syntyy huomattavia säästöjä. Ylivoimainen osa hoivatyöstä on jatkossakin suoritettava paikallisesti kun tavoitteena on hyvä hoivapalvelu ja niiden tehokas tuottaminen. Johtaminen on aina teoriassa keskitettävissä mutta samalla päätöksenteko siirtyy aivan liian kauas hoivatyökentästä. Silloin lähinnä seurataan toteutusta tilastollisesti ja jälkikäteen. Se ei ole enää hoitotoiminnan johtamista, mikä on kaikkein tärkein näkökulma sote-muutoshankkeessa, kun tarkoitus on päästä toteuttamaan asetettuja hoivatyön laatu- tehokkuustavoitteita.

Sote on nyt jo karilla

Sote-muutostyö on nyt menossa hukkaan jo perustuslaillisista syistä. Ihmettelen sitä kovasti, koska puhumalla asiantuntijalakimiesten kanssa kyseinen riski olisi selvinnyt jo aikoja sitten. Se, että vielä kaikki puolueet tekivät lähinnä yhteisen symbolisen konsensuspäätöksen sote-hankkeen toteuttamismallista jo tällä kaudella tämän hallituksen voimin oli melkoista teatteria. Heti sen jälkeen puolueet olivat tyystin eri mieltä aivan perusasioista ja lähtökohdista. Mikään laiva ei ole koskaan päässyt määräsatamaansa ajamalla useita reittejä yhtaikaa. Reittivalinnasta ja määränpäästä on pakko päättää jo etukäteen ennen lähtöä.

Jo se, että hoivatyön tilaajat ja hoivatyön tuottajat toimivat samassa organisaatiossa ja vastaavat toiminnasta yhteiselle johdolle tuo kyllä lähinnä Neuvostoliiton mieleen. Se, miten kyseisen mallin kävi tiedämme jo, mutta ilmeisesti kaikki eivät vielä siitä halunneet ottaa opikseen.

Tärkein unohtui kiireessä

Selkeät hoivatyön määrä- ja laatutavoitteet tulevina vuosina ovat jääneet asettamatta. Selkeästi mitattavat hoivatyön tehokkuustavoitteet eri hoivapalveluille puuttuvat. Pelkästään kustannusperusteinen tavoitteiden asettaminen ei kerro hoivatyön tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta vielä mitään.

Kaikille lienee selvää, ettei verorahoja ole mahdollista käyttää samaan malliin kuin tähän saakka, jolloin hoivatyön määrä ja laatu laskevat nykyisestäkin, ellei tehokkuutta paranneta. Julkiselle rahalle saatava vastine on hoivatyössä tällä hetkellä liian heikko. Euromääräiset tehostamistavoitteet yhdelle vuodelle liikkuvat miljardeissa ja syyt ovat tiedossa, mutta ratkaisujen haku ja toteutus juuttuvat erilaisiin perinteisiin ja poliittisiin erimielisyyksiin.

Ison muutoksen suunnittelu ja läpivienti vaatii konkreettisen muutosstrategian kun kaiken pitää tapahtua demokratian ehdoilla ja vielä virkamiesympäristössä. Miten tämä on siis otettu huomioon sote-prosessissa tähän saakka?

Muutosjohtaminen on yritysmaailmassa vaikein johtamisen osa-alue, etenkin kun siihen liittyy myös uuden kehitystyötä. Muutoksen lisäksi myös yrityksen omistajien asettamat liiketoiminnan tavoitteet on saavutettava. Kun kyse on julkisesta hoivatyöstä ja sen muuttamisesta demokratian ehdoilla, muuttuu tehtävä paljon vaikeammaksi.

Usein mainitaan johtamisen puute ja pätevien johtajien puute ongelmakohtina sote -maailmassa. Kuitenkin ensin olisi määriteltävä mistä johtamisesta on kyse. Hallintorakenne vilisee johtajia, mutta herää kysymys mitä he johtavat ja millä keinoin. Hoivapalvelujen tuotannollisella puolella ei edes anneta todellista tilaa johtamiselle selkeillä suoritevastuilla. Hallinnollinen ohjaus jopa estää tällaista johtovastuuta. Yritysmaailmassa tällainen johtamiskulttuuri on kuollut jo vuosikymmeniä sitten kovenevan kilpailun myöt

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “SOTE on umpikujassa

  1. Juha sanoo:

    Kuinka tulikaan harmaata taloudesta mieleen harmaat virkamiehet ja harmaista virkamiehistä Pasilan Apen kommentti Hesarissa. Ape of Pasila:

    “Niinpä.

    Ne kaikista vaikeimmat paikat päästä lukiosta korkeakouluun ovat juuri ne linjat joissa päästään valtion tai kunnan virkaan. Sellaiseen hyväpalkkaiseen, tasaista varmaa tuloa tuovaan virkaan.

    Lääketieteellinen, oikeustieteellinen, valtiotieteellinen, teatterikorkeakoulu jne suurimmalta osin tuottavat ihmisiä valmiisiin julkisiin virkoihin. Osa halutuimmista opinahjoista myös tuottaa suuryritysten virkatyyppisiin vakansseihin ihmisiä esim kauppakorkeakoulut. Nämä ovat myös erittäin haluttuja opiskelupaikkoja.

    Vaikka vientiyrityksemme, kasvavat pkt -firmat ja startuppimme tarvitsisivat maamme parhaat pojat ja tytöt he eivät sinne hakeudu koska leipä on pitkässä juoksussa epävarma. Kun Suomessa hoitaa virkansa kunnolla on on varmasti viisikympisenä hyvällä palkalla, hyvässä virassa, talo maksettuna ja ennekaikkea kunnon lomilla jossain kunnon valtion tai kunnan virastotalossa.

    Suomi on loppujen lopuksi virkamiesvaltio jossa yksityisenpuolen veronmaksajat ovat olemassa virkamiehiä varten eikä päinvastoin.

    On olemassa maita, joissa julkisen sektorin virkamiehet ovat keskikertaisia nukkavieruja, kävelevät lyhyellä askeleella nöyrästi katse hieman alaviistoon. Suomi on taas maa, jossa hyvinpukeutunut virkamies kävelee kenokaulaisena, pää pystyssä, pitkällä askeleella katse suunnattuna horosonttiin maailmanomistajan elkein.

    Ehkä tämä kaikki on on sitä tsaariajan Suomen perintöä.”

  2. Ihmettelevä yrittäjä sanoo:

    Monikanavarahoituksen turmiollisuudesta puhuttaessa ihmetyttää se, että mitä sillä tarkoitetaan. Jos tavoite on laittaa kaikki rahat yhteen (Saimaan?) kanavaan, niin tarkoittaako se sitä, että
    – en voi maksaa lapseni yksityislääkärikäyntiä lompsastani (yksi kanava)
    – en voi työnantajana maksaa työntekijäni lääkärikäyntiä firman piikistä (toinen kanava)
    – työterveyshuollon Kela-korvaukset (kolmas kanava) loppuvat (selvennökseksi mainittakoon, että yritykset maksavat työterveyshuollon kustannukset kokonaan, Kela-korvaus on vain yritysten välinen tasausjärjestelmä; jos tth Kela-korvaus poistetaan, niin se merkitsee, että yritysten nyt maksama sairaanhoitomaksu muuttuu lisäveroksi)
    – en voi ostaa yksityistä sairaanhoitokuluvakuutusta (neljäs kanava)
    – en voi ostaa työntekjöille sairaanhoitokuluvakuutusta (viides kanava) vakuutusyhtiöstä
    – yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvaus loppuu? (kuudes kanava)

    Tarkoitetaanko siis, että tuosta vaan kielletään ihmisiä ostamasta haluamiaan lääkäripalveluita omalla rahallaan?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa