Suomen 7 haastetta IV: Pienten lasten äidit jäävät kotiin

Suomen 7 haastetta IV: Pienten lasten äidit jäävät kotiin

Liberan Suomi jää jälkeen -raportin nettiversio julkaistiin osissa. Tämä on ”7 haastetta” osion neljäs kirjoitus.

Pienten lasten äidit jäävät kotiin

Suomessa sekä miesten että naisten  työllisyysaste eli työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on pitkään ollut tuntuvasti matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Naisten muita maita matalampi työllisyysaste antaa kuitenkin vääristyneen kuvan naisten työnteosta Suomessa.

Kun vertaillaan kokoaikatyöastetta, joka on laskettu työllisyysasteen ja keskimääräisen työajan perusteella, ilmenee, että naiset tekevät Suomessa enemmän töitä kuin Tanskassa ja Norjassa. Ainoastaan Ruotsissa naiset tekevät keskimäärin enemmän töitä kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissa osapäivätyön suosio on tuntuvasti suurempaa kuin täällä.

Suomen naisten työllisyysastetta painaa se, että moni suomalaisnainen jää pitkään kotiin hoitamaan lapsia. Kotihoitotuki mahdollistaa pitkät yhtäjaksoiset hoitovapaat ja on johtanut siihen, että naisten työllisyysaste on poikkeuksellisen matala 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Tilanne poikkeaa

tuntuvasti muista pohjoismaista, joissa lapsia viedään päiväkotiin keskimäärin paljon aikaisemmin. Noin 40 prosenttia suomalaisista 1–2-vuotiasta osallistuu varhaiskasvatukseen, kuin osuus muissa pohjoismaissa on 70–90 prosenttia. Kotihoidontuen poistaminen nostaisi hyvin todennäköisesti naisten työllisyysastetta ja parantaisi naisten työmarkkina-asemaa sekä eläkkeitä.

Miesten työllisyys näyttää Suomessa heikolta riippumatta siitä, tarkastellaanko työllisyysastetta vai kokoaikatyöastetta. 25–44-vuotiaiden miesten työllisyysasteissa ei ole suuria eroja, mutta työurien loppupuolella erot kasvavat erittäin suuriksi. Erityisen iso ero on 55–64-vuotiaiden keskuudessa. Suomessa miesten tämän ikäluokan työllisyysaste on 57,5 prosenttia, kun Ruotsin on 77 prosenttia.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

7 kommenttia artikkeliin “Suomen 7 haastetta IV: Pienten lasten äidit jäävät kotiin

  1. nykytrendi sanoo:

    Eiköhän Euvostoliitosta vielä tule direktiivi, jolla pariviikkoiset penskat määrätään lastentarhoihin ylisosiaalistumaan. Facebook, twitter, instagram, ym. tilit heti auki, kun kätöset yltävät näppäimistölle.

    Ylisosiaaliset ovat harmittomia hallitseville uussosialisteille.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Meillä on vaan pieni ongelma ja se on se että jos kaikki kotiäidit tulisi heti nyt työmarkkinoille niin työttömyysluvut nousisivat vieläkin lisää.Suomessa kuin ei ole riittävästi työtä tarjolla niin tämä kotiäiti ongelma ei poistuu niin kuin ei eläkeiän venyttämienkään kuin suuriin osa jää potkujen takia jo alkaen 55 vuotiaana työttömäksi ikuisesti.Ainut joka helpottaisi työttömyyslukuja olisi se että Suomesta muuttaisi pois noin 400-500 tuhatta työikäistä, on lähihistoriassa tapahtunutkin Ruotsiin muutto joka oli noin 200-300 työikäistä 70 luvulla.Suomen krooniseen työttömyyteen ei ole valitettavasti muita lääkkeitä koska mikään ei muutu työmarkkinoilla Ay maffia jatkaa vielä vuosia aiheuttaen lisää työttömyyttä ja seuraava lama on jo ovella viimeistään 3 vuoden kultua .

    1. näin on sanoo:

      Lopulta ay-mafia kaatuu pelkällä röyhtäisyn voimalla.

  3. Ulf Fallenius sanoo:

    Ruotsin muutto piti olla 200-330 tuhatta ihmistä.

  4. Juha-kummi sanoo:

    Noinkohan? ”Erityisen iso ero on 55–64-vuotiaiden keskuudessa. Suomessa miesten tämän ikäluokan työllisyysaste on 57,5 prosenttia, kun Ruotsin on 77 prosenttia.”

    Kuvion mukaan niukasti vajaat 70%. Ja aikasarjasuora sojottaa tanakasti kohti koillista.

    http://findikaattori.fi/fi/41

  5. ksee sanoo:

    Mystisintä kotihoidontukea koskevassa keskustelussa on se, että kepuloiset ja uuvatit puolustavat tuen kokoa ja kestoa ”perheiden on saatava itse päättää” -argumentilla. Häh? Eihän tuen leikkaukset tai poistaminen kokonaan estä perheitä päättämästä vaikka siitä, että äiti jää kotiin vaikka koko loppuiäkseen heti esikoisen synnyttyä.

    Ilmeisesti kyse on kuitenkin siitä, että on kiva ”päättää” kaikenlaista, jos muut maksavat kustannukset. Tällöin tosin kepuloisten ja uuvattien pitäisi hyväksyä esim. se, että minä haluaisin ”päättää” lopettaa työt ja keskittyä käsitetaiteen tekoon – toki sillä edellytyksellä, että valtio takaa minulle elinikäisen 2500 €/kk apurahan…

  6. Työmarkkinoiden polarisoituminen sanoo:

    Ekonomistien sinänsä asiallisissa kirjoituksissa ongelmana on, että ihmisiä käsitellään keskiarvoistettuna massana. Äideissä ja äitien tilanteissa on kuitenkin olennaisia eroja.

    Oletetaan vaikkapa kahden pienen lapsen äiti A, joka tekee pienipalkkaista kolmivuorotyötä tienaten 1800 e/kk brutto. Kyseisessä työssä ei edetä uralla. Kaksi lasta on vuoropäiväkodissa, josta äiti maksaa alennettua taksaa 2x150e. Äidin maksuosuuden päälle yhteiskunta maksaa lasten kolmivuoropäivähoidosta 2x1000e. Äiti on koko ajan kiireinen ja hänen on vaikea järjestellä arkeaan työn, kodin ja päiväkodin vaatimusten mukaan. Tämä stressaa myös lapsia. Työssäkäyntiin välittömästi liittyvät matkakulut, ruokailut ja vaatekulut vievät 300 e/kk. Verojen ja työssäkäynnistä johtuvien kulujen jälkeen äiti tienaa 1000 e/kk. Yhteiskunta maksaa työssäkäynnin mahdollistamisesta paljon enemmän kuin äiti tienaa. Työ on matalasti tuottavaa ja siihen on tarjolla sellaisiakin tekijöitä, joiden elämäntilanteeseen kolmivuorotyö sopii. Voisi olla kaikkien kannalta aivan järkevää, että yhteiskunta maksaisi äiti A:lle vaikkapa 800 e/kk kotihoidontukea erilaisine pienituloisuuslisineen ja äiti saisi hoitaa lapsiaan kotona useita vuosia.

    Oletetaan toinen kahden pienen lapsen äiti B, jolla on valittavanaan kotihoidontuki 500 e/kk ilman pienituloisuuslisiä tai vakituinen työ asiantuntija-ammatissa 5000 e/kk. Kotihoidontuki ei muodosta voimakasta taloudellista kannustetta jäädä kotiin. Äidin kannalta olennaisempaa on, saako hän lapsilleen paikan sellaisesta päiväkodista, joka osuu hyvin työmatkan varrelle mahdollistaen työn ja perheen yhteensovittamisen.

    Kotihoidontuella on myös muita tavoitteita kuin työllisyysasteen sääteleminen. Hyvin erilaisissa tilanteissa oleville äideille A ja B kotihoidontuki on saattanut luoda yllättäviin tilanteisiin sellaisen ”perälaudan”, jonka turvin he ovat ylipäänsä uskaltaneet hankkia lapsia. Näin vaikutetaan väestöpyramidin muotoon ja vähennetään pitkän aikavälin kestävyysvajetta.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa