Suomen 7 haastetta VII: Tuottavuudessa ja työllisyydessä Suomi on pudonnut valiojoukosta

Suomen 7 haastetta VII: Tuottavuudessa ja työllisyydessä Suomi on pudonnut valiojoukosta

Liberan Suomi jää jälkeen -raportin nettiversio julkaistiin osissa. Tämä on ”7 haastetta” osion seitsemäs kirjoitus.

Tuottavuudessa ja työllisyydessä Suomi on pudonnut valiojoukosta

Kaksi tärkeintä mittaria siitä, kuinka tehokkaasti eri taloudet luovat hyvinvointia, ovat tuottavuus ja työllisyys. Tuotanto työtuntia kohden kertoo siitä, kuinka tehokkaasti työhön käytetty aika muuttuu arvokkaaksi tuotannoksi. Siihen kiteytyy niin teknologisen osaamisen, talouden instituutioiden, pääomakannan kuin luonnonolosuhteiden vaikutus.

25–64-vuotiaiden työllisyysaste kertoo siitä, missä määrin talous pystyy hyödyntämään kaikkein parhaimmassa työiässä olevien kansalaisten työpanosta. Alhainen työllisyysaste on voimavarojen tuhlausta. Lisäksi se voi olla oire siitä, että merkittävällä osalla kansalaisista on haaste löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Tuotantoa voidaan lisäksi nostaa muun muassa sillä, että työläiset tekevät pidempiä työpäiviä, tai nostamalla nuorempien työllisyysastetta. On vähemmän selvää, että nämä keinot nostavat hyvinvointia. Pidemmät työpäivät tarkoittavat vähemmän vapaa-aikaa. Nuorten alhaisempi työllistyminen voi kertoa korkeammista investoinneista koulutukseen.

Jossain määrin tuottavuuden ja työllisyyden tavoittelun välillä on ristiriitaa. Keskimääräistä tuottavuutta voidaan kasvattaa pitämällä esimerkiksi korkeilla minimipalkoilla vähemmän tuottavat työntekijät poissa työelämästä. Suomi sijoittuu kuten ylemmästä kuviosta ilmenee sekä työllisyysasteen että tuottavuuden (ostovoimalla korjattu tuontanto/työtuntia kohden) hivenen yli OECD maiden keskiarvon. Olemme molempien kohdalla kuitenkin oikeassa yläkulmassa olevaa pohjoiseurooppalaista valiojoukkoa jäljessä. Tuottavuudessa USA ja Ranskakin ovat meitä edellä, mutta ne ovat hivenen heikompia työllistämään väestöä. Iso-Britannian ja Japanin päihitämme tuottavuudessa – mutta ne ovat selkeästi paremmin onnistuneet työllistämään työikäisiä.

Kuva on vähemmän lohdullinen, jos katsotaan muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuten jälkimmäisestä kuviosta näkyy. Tuottavuuden kasvu on ollut selkesti OECD-maita hitampaa. Keskiarvoa nostavat ripeästi kehittyvät köyhemmät maat, mutta meidän kehityksemme on ollut myös heikompi kuin useimpien samalla kehitystasolla olleiden maiden. Meidän jäljessämme on selkeästi ainoastaan surkeasti pärjännyt Italia – sekä Norja, jonka tuotannon arvoa öljyn hinnan lasku on nakertanut. Mm. Espanja – ja ehkä yllättäen USA (jota vaivaa kasvava työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtynyt syrjäytyneiden joukko) on nähnyt työllisyysasteen laskevan. Näissä maissa kuitenkin tuottavuuden kasvu on ollut varsin ripeä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Suomen 7 haastetta VII: Tuottavuudessa ja työllisyydessä Suomi on pudonnut valiojoukosta

  1. Ulf Fallenius sanoo:

    Suomen ongelmat on helpot ratkaista syy on verokiila ja bulkkituotteet niistä ei vaan kasvua tule ja on johtanut 500000 ihmisen ikuiseen lepolomaan elikkä suurtyöttömyyteen.Jollei tule oikeata viisasta hallitusta joka murtaa nämä helpot ongelmat laitamalla verotuksen ja Ay liikkeen kuriin niin mikään ei pelasta meitä ja seuraava lama joka on jo toden näköinen 3-4 vuoden kultua vie meidät lopullisesti Kreikan tilaan.Ongelmat helpot ratkaista mutta tekijät niitten ratkaisuun ovat tipo tiessä kuin ei kukaan äänestä huonoja uutisia ja totuutta vaan valhe on paras tie eduskuntaan ja lopputulos on tuuliviiri vispelöinti vailla tulevaisuutta,

  2. näin on sanoo:

    Kannattaa nousta vakaalle ja kestävälle ”Sveitsin tielle”, kun Suomi on tarpeeksi kauan mojunut sossu-, ay- ja EMU-sosialismin suossa.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa