Blogit

Synkkää menoa Suomessa

Synkkää menoa Suomessa

Mietin tässä pyöräillessäni vaihtoehtoisia aiheita blogikirjoitukselle. Niitä tuli mieleen aika monta. Luonnollisesti onnittelin itseäni luovuudesta. Hyvä mieli karisi kuitenkin nopeasti. Tajusin, että kaikki mieleen tulleet aiheet koskivat jotakin juuri nyt ajankohtaista kielteistä ilmiötä Suomessa. Fillarimatkan päätyttyä oloa luonnehti alakulon sävyttämä voimaton raivo. Paras tapa purkaa synkkyyttä on tietysti jakaa se.

Tässä siis asioita, jotka ovat huonosti juuri nyt Suomessa. Muoti-ilmaisuja harrastava kutsuisi tätä luultavaksi räntiksi.

Sulkeutuneisuus
Suomessa on nyt valitettu monta päivää muutaman rikkaan eläkeläisen muuttamista Portugaliin veroja pakoon. Tämä on aika uskomatonta. Suomen ongelma ei ole se, miten estää eläkeläisiä karkaamasta. Ongelma on se, miten houkutella nuoret jäämään Suomeen. Kun pohditaan verotuksen vaikutusta muuttoliikkeeseen, paria entistä liikkeenjohtajaa koskevat porsaanreiät ovat olematon asia. Kohtalonkysymys on se, että verotuksella ei karkoteta maasta tuottavia ihmisiä, liiketoimintaa, innovaatiota ja pääomia.

Eläkeläisten maastapaon sijasta voitaisiin myös pohtia sitä, miten saadaan lisää ihmisiä houkuteltua Suomeen parempaa elämää etsimään. Tämä hyödyttäisi niin nykyisiä suomalaisia kuin tulijoitakin. Mutta sisäänpäin käpertyneessä maassamme juuri kukaan ei tunnu kannattavan rajojen avaamista edes työperäiselle maahanmuutolle. Yhden esimerkin tarjoaa äskettäinen Meillä on unelma -mielenosoitus. Sen yhteydessä nähtiin uskomatonta älyllistä joustavuutta. Monet tahot, esimerkiksi ay-liike, eivät havaitse mitään ristiriitaa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ”tarveharkinnan” kannattamisen välillä.

Muista kulttuureista tulevat ovat siis okei, jos heitä ”tarvitaan” täällä, eivät muuten. Tarveharkinta perustuu virheelliseen talousanalyysiin, puhumattakaan siitä että toisten ihmisten ajattelu omien tarpeiden tyydyttäjinä on vastenmielistä sinänsä. Tästä päästäänkiin seuraavaan aiheeseen.

Rasismi, äärioikeisto
Olli Immosen kaltaisten köyhän miehen teinifasistien hääriminen eduskunnassa kertoo ikävää tarinaa Suomen poliittisesta tilanteesta. Synkkää on myös se, että Perussuomalaisissa on mukana Immosta hienovaraisempia, mutta samanhenkisiä tyyppejä. Tätä katsellessa tulee vanhaa työväenliikettä ikävä.

Julkinen keskustelu on saanut epämiellyttäviä sävyjä. Ajatukset, joita ennen tajuttiin hävetä, tuodaan nyt avoimesti esiin. Parhaiten tämä näkyy sosiaalisessa mediassa. Facebookissa jotkut itseään liberaaleina pitävät henkilöt laikkaavat järjestelmällisesti esimerkiksi maahanmuuttajien tekemiä rikoksia koskevia juttuja. Tämä on johtanut siihen, että olen joutunut omassa Facebook-feedissäni näkemään aivan pöyristyttäviä rasistisia kommentteja. Facebook-etäisyyteni vastenmielisiin rasisteihin on siis aivan liian lyhyt. Mikään kupla ei näköjään suojaa minua näiltä ihmisiltä.

Rasittavimpia sosiaalisen median käyttäjiä ovat immoslaiset twiittaajat, jotka vaativat muka nokkelasti suvaitsevaisuuden nimissä suvaitsemaan typeriä ja vastenmielisiä näkemyksiään. Tai valistavat meitä, että muutkin kun uusnatsit hakkaavat ihmisiä.

Ei, teidän mielipiteenne eivät ole arvokkaita. Sananvapaus tarkoittaa, että saatte sanoa mitä haluatte, mutta ei sitä että kenenkään pitäisi kuunnella, suvaita tai arvostaa. Tämä johdattaa seuraavaan aiheeseen.

Typeryys, tiedevastaisuus
Koska ajat ovat huonot, taloudesta puhutaan paljon. Keskustelun taso on kuitenkin alhainen. Kuka tahansa on voinut julistautua asiantuntijaksi. Kuten Krugmanin vanhan kirjan kannessa  kaupunkiin on saapunut talouden käärmeöljykauppiaita. Veroja ei tarvita julkisen sektorin rahoittamiseen! Raha on velkasuhde! Taloudellisen niukkuuden ongelma on väliaikainen!

Aivan kuin rokotevastustajilla konsanaan, tarjolla on empiirisen tieteen sijasta helppoja ratkaisuja, salaliittoteorioita ja pintapuolista tiedekritiikkiä. Tukena on joukko samanhenkisiä toimittajia, jotka kirjoittavat vaikkapa HS:n kolumnissa, miten taloustiede on ideologista roskaa. Jopa Skepsis ry:n fb-sivuilla tavanomaiset roolit ovat vaihtaneet paikkaa, kun puhutaan taloustieteestä. Valtavirtatiede joutuu siellä puolustautumaan tiedeskeptikkoja vastaan.

Sama tiedevastaisuus näkyy myös poliittisessa päätöksenteossa. Lainsäädännöstä ei koskaan tehdä tieteellisiä vaikutusarvioita, ei etukäteen eikä jälkikäteen. Hallintokokeiluja ei tehdä, vaikka niiden avulla saataisiin kuinka hyvää yhteiskunnallista tietoa. Osasyyllisiä tähän ovat perustuslakiasiantuntijat, joiden tulkinnan mukaan hallintokokeilut rikkovat tasapuolisen kohtelun vaatimusta vastaan. Muissa sivistysvaltioissa ei sitten varmaankaan ole näitä perusoikeuksia. Tämä tarjoaa sillan seuraavaan aiheeseen.

Yliopistokoulutus
Tutkimus ja koulutus on kaikista muka tärkeää. Silti yliopistoilla ei mene hyvin. Ilmeinen lääke tähän on antaa yliopistoille oikeus periä haluamiaan lukukausimaksuja. Näin rahoitus helpottuisi, autonomia lisääntyisi, laatu paranisi ja syntyisi aitoa kilpailua.

Mutta näin ei tehdä, koska hyväosaiset ovat tottuneet siihen että koulutuksesta ei tarvitse maksaa. Samaan aikaan kun julkinen talous on surkeassa kunnossa, hammaslääkärit saavat satojen tuhansien eurojen arvoisen tutkinnon maksutta. Tämä viekin meidät seuraavaan aiheeseen.

Julkinen sektori
Yliopistokoulutuksen maksuttomuus on vain yksi esimerkki yleisemmästä ongelmasta. Keskiluokka on hypnotisoinut itsensä ajattelemaan, että sen etuoikeuksien pikkiriikkinen leikkaaminen on huono-osaisten kurjistamista. Tämä on nähty jo niin koulutus- kuin päivähoitomielenosoituksissakin. Merkittävä osa julkisen sektorin menoista on tulonsiirtoja hyvin toimeentuleville. Keskiluokkaa verotetaan ja rahat annetaan takaisin keskiluokalle, mutta samalla romutetaan kaikki järjelliset kannustimet.

Yleinen näkemys tuntuu myös olevan, että jos jokin asia on jonkun mielestä kiva tai hyvä, sille pitää heti antaa julkista rahaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitussivuilla esimerkiksi pohdittiin vakavissaan äskettäin, miksei koiraurheilulle anneta julkista tukea. Tuo vetää jo melkein miehen hiljaiseksi, mutta ei ihan kuitenkaan.

Kukaan ei mieti (minua lukuunottamatta), mitä julkisen sektorin pitäisi tehdä. Nyt olisi tosiaan sen aika. Pannaan rahaa siihen, mitä halutaan ja tehdään se kunnolla. Lopetetaan muu. Näin toimii järkevä julkisen sektorin pienentäminen sieltä täältä leikkaamisen sijaan. Tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen.

Työmarkkinat ja yhteiskuntasopimus
Työttömiä on Suomessa lähes 300 000, joista merkittävä osa pitkäaikaistyöttömiä. Ei tarvitse olla kovin suuri asiantuntija tajutakseen että määrän merkittävä vähentäminen ei onnistu ”maltillisilla” palkkaratkaisuilla tai muulla pipertämisellä. Jos työmarkkinoiden toimintaan ei saada nopeasti merkittäviä muutoksia, työttömyys ei vähene, vaikka talouskasvu alkaisi vastoin odotuksia huomenna.

Ilmeinen ratkaisu on lopettaa työmarkkinakartellien neuvotteluihin perustuva keskusjohtoinen järjestelmä. Tulonjakotavoitteet pitäisi hoitaa verotuksella ja tulonsiirroilla, ei jäykistämällä työmarkkinat hengiltä. Mutta tällaista yhteiskuntasopimusta ei kukaan ole neuvottelemassa. Sen sijaan neuvottelupöydässä istuvat vanhat tutut työmarkkinajärjestöjen edustajat, joita eivät työttömät, liittoon kuulumattomat nuoret, uudet tai syntymättömät yritykset saati kuluttajat kiinnosta.

Kukaan ei voi vakavissaan uskoa, että näissä neuvotteluissa syntyy ratkaisu, jonka avulla sadat tuhannet ihmiset saadaan työhön. Jos joku ravintola saadaan pitämään ovet auki sunnuntaisin, niin olen iloisesti yllättynyt.

Olenko muuten ainoa, jota ihmetyttää hallituksen uhkailu veronkorotuksilla, jos sopimusta ei synny? Veronkorotukset ovat viimeinen asia, jota nyt tarvitaan. Hallitus siis uhkaa köyhdyttää maata entisestään, ellei sen vaatimuksiin suostuta. Varmaan tässä on poliittisesti joku järki, mutta aika synkältä tuntuu. Mutta on aika siirtyä viimeiseen valituksen aiheeseen.

Tulonjakopakkomielle 
Huonoina aikoina on pidettävä erityistä huolta heikoimmista. Tämä on selvää. Mutta yhtä selvää on, että tulonjako ei ole tällä hetkellä suurin ongelma. Talous ei kasva, työttömyys on valtavaa, poliittinen päätöksenteko ei toimi. Silti täällä ei puhuta mistään muusta kuin tulonjaosta.

Tehtiinpä mitä tahansa, ehdotettiinpa mitä tahansa, yritettiinpä mitä tahansa, vastaväite on aina, että se on eriarvoistavaa tai kasvattaa tuloeroja.

Kun talouskasvu on vuositolkulla negatiivinen, ketä oikeasti voivat kiinnostaa Gini-kertoimen desimaalit? Jos talous saadaan kasvamaan ja työttömyys vähenemään, ketä haittaa, jos keskikaupungin yökerhot ovat täynnä öykkäröiviä uusrikkaita?

Nykymeiningillä tuloerojen tarkkailu on sen katsomista, kuka köyhtyy hitaammin ja kuka nopeammin. Se jos mikä on synkkää hommaa.

Ei minulla tällä kertaa muuta. Ehkä ensi kerralla valitsen fillarireitin, jolla on vähemmän ylämäkiä.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

33 kommenttia artikkeliin Synkkää menoa Suomessa

  1. totuus sanoo:

    Väite, että koulutuksen maksullisuus parantaisi laatua on yksinkertaisesti väärä, briteissä on jatkuvalla tahdilla nostettu maksujen suuruutta, mutta se ei ole parantanut laatua siitä mitä se oli ennen kuin tällaiseen touhuun alettiin. Lisäksi on erikoista että ihmisestä täytyy tehdä maksukyvytön koulutuksen takia (käytännössä velkasuhde). Hammaslääkärin koulutus ei ole myöskään satojen tuhansien arvoinen ja on populistinen heitto, sillä suurin osa korkeakoulutetuista suomessa työskentelee sosionomeina, sairaanhoitajina, sekä b2b-myyjinä etc. ns Keskitason tehtävissä, joissa palkkataso ei ole yleensä edes mediaanin verran. Toki joukossa on muutamia hyvätuloisten poikkeuksia kuten juristit ja lääkärit. Heidän palkkatasonsa taas johtuu siitä, että kyseisten alojen ammattiliitot lobbaavat aktiivisesti sen puolesta ettei opintopaikkoja kyseisillä aloilla lisättäisi.

    1. yrittänyt sanoo:

      Hammaslääkärin koulutus ei tosiaan maksa satoja tuhansia (vain 87400e), mutta esim. eläinlääketieteellinen on 178400e (http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/Yliopistokoulutuksen_menot_uusi2.pdf).

      Eriasia on tietysti kustannus ja ihmisen siitä saama hyöty.

      1. Nasukka :-) sanoo:

        Eläinlääketieteellinen on hyvä esimerkki. Suomessa eläinlääketieteelliseen on vaikea päästä. Oppilasmäärä pidetään todella minimissä. Koulutus on käsittämättömän pitkä, sulkeutunut ja akateeminen. Lopputulos on käytännön elämästä vieraantuneita, eläin- ja ihmispelkoisia, vastuutapakoilevia virkamiehiä (yrittäkää saada vastuuseen vaikkapa kunnan- tai kaupungineläinlääkäriä). Kaiken kruunaa se, että yli 75 % valmistuneista päätyy virkamiehiksi, tutkijoiksi, what-ever… Alle 10 % yksityiselle sektorille.

        Siis mitä vit… siä? Verorahoilla ylläpidetään elitistä opinahjoa, josta valmistuu lisää verorahoilla elätettäviä. Toisaalta näin on monella muullakin yliopisto- ja korkeakoulualalla.

      2. Iiro Koppinen sanoo:

        Vaikka eläinlääkärikoulutettavien määrä on kolminkertaistettu 70-luvulta, aika paljon on Tartossa ja muualla ulkomailla kouluttautuneita. Tässä olisi yksi säästöharkinta: yhdistää Tarton ja Helsingin opinahjot! 80-luvulla torpedoitiin kovalla kohinalla opetuksen siirto Helsingistä Kuopioon. Nyt voisi sondeerata vähän laajempia perspektiivejä.

    2. edellisen kommentoijan totuus eli vankka mutu sanoo:

      Näytä mulle jotain (mieluiten empiiristä) tutkimusta siitä, miten ilmainen korkeakoulutus ei ole tulonsiirto hyväosaisille ja miksi se olisi laadukkaampaa kuin maksullinen. Koulutuksen vaikutuksia ansiotasoon ovat selvitelleet mm. Roope Uusitalo suht äskettäin ja tutkinnon tuoma ansionlisäys on edelleen merkittävä. Siinäkin mielessä väitteesi mm. hammaslääkärikoulutuksen arvosta, tai sen puutteesta on naurettava.

  2. Taina sanoo:

    ”Jos työmarkkinoiden toimintaan ei saada nopeasti merkittäviä muutoksia, työttömyys ei vähene, vaikka talouskasvu alkaisi vastoin odotuksia huomenna.”

    Viimeaikainen finanssipolitiikan tutkimus on yksimielinen siinä, että työmarkkinoiden joustavoittaminen laman oloissa lisää työttömyyttä ja hidastaa kasvua. Saisiko Pursiaiselta vastauksen, miksi et luota tässä asiassa tieteeseen? Miksi valtavirtainen uuskeynesiläinen taloustieteen tutkimus ei sovellu Liberan blogikirjoitusten lähtökohdaksi?

    ”Olenko muuten ainoa, jota ihmetyttää hallituksen uhkailu veronkorotuksilla, jos sopimusta ei synny?”

    Hallitus uhkailee pääosin lisäleikkauksilla, mikä kieltämättä on käsittämätöntä. Viimeaikainen finanssipolitiikan tutkimus on yksimielinen siinä, että menoleikkausten ja veronkorotusten negatiivinen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen on laman oloissa käytännössä sama. (Itse asiassa empiirisen meta-analyysin mukaan julkiset investoinnit ovat parempi tapa elvyttää taloutta kuin veronalennukset). Saisiko Pursiaiselta vastauksen, miksi et luota tässä asiassa tieteeseen? Miksi valtavirtainen uuskeynesiläinen tutkimus ei sovellu Liberan blogikirjoitusten lähtökohdaksi?

    1. yrittänyt sanoo:

      Olisiko sulla jotain lähdettä näihin. ihan olisi mielenkiintoista lukea.

    2. Leiska sanoo:

      Hyvin ovat nämä uus keynesiläiset elvytykset toimineet, juu. Kaikkien länsimaiden velkasuhteet pistettiin kertaheitolla stratosfääriin samalla kun keskuspankeissa luodaan valuuttaa historiallisesti ennenkuulumattomalla tavalla. Mutta kappas, talous ei kasva, työllisyys ei parane ja reaalitalouden investoinnit polkevat mudassa. Finanssimarkkinat saatiin kuitenkin mukavasti kuplalle.

      Se siitä keynesiläisyydestä. Taloustieteessä valtavirta ei ole valttia ja keynesiläisyyshän pääsi valtavirtaan nimenomaan siksi, että se on valtaapitäville hyödyllistä. Poliitikot pääsevät tuhlailemaan ja pankkiirit rikastumaan kun ”velalla ei ole väliä”.

  3. Realisti sanoo:

    Edelleenkään en käsitä mitä tekemistä tulipunaisella sosialistilla (Pursiaisella) on tekemistä Liberan toiminnanjohtajana. Oleskeluyhteiskunnan ja ”Suomi kuuluu kaikille koska meillä on varaa” -retoriikan ja muiden rahoilla tapahtuvan hyysäyksen kannattaminen on osa punavihreää utopiaa. Kaksi linkkiä jotka heti kättelyssä ovat laadukkaampaa luettavaa kuin Pursiaisen ultra-suvaitsevaiset oksennukset:
    http://taloudentulkki.com/2015/08/04/suomi-hukkasi-suuntansa/
    https://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2015/08/05/verenpunaisen-hamaran-paluu/

    1. Juha sanoo:

      Silloin kun varttuneempi väki oli nuorisoa, kommunitarismista ja libertarismista paasasi punapappi Pursiainen. Terho kysyi, miten samaan päähän mahtuu usko ja järki. Kumpiko lähti ensin?

  4. Mikko sanoo:

    Erittäin hyviä pointteja. Jos ajatellaan käytännölliseltä kannalta, nyt kaikkein kriittisin palikka on vastuullinen poliittinen johtajuus.

    Muutokset on vaan vedettävä rautaisesti läpi.

  5. HarriK sanoo:

    Hyvä viesti, ja asiaa mutta olen itse sitä mieltä että tässä on todella sekoitettu realismi ja rasisimi. Katsokaa itse mitä rasismi on, mutta periaate on se että jos syrjimme jotain etnistä ryhmää ilman mitään perustelua, heidän ihonvärinsä tms takia, tai vaikka henkilökohtaisten mieltymyksien takia, se on rasismia. Ikä, nais, mies, mikä vain, kaikki se on todella rasismia.
    Itse olen saanut vuosien aikana elää monen eri etnisen kulttuurin kanssa, ja on myönnettä että joskus on ollut hieman hämmentävää todeta joitain heidän tapojaan täysin vieraiksi itselleni, mutta vain väliaikaisesti. Suomen tilanne on sikäli erilainen, tänne tulee maahanmuuttajia joilla ei ole tarkoituskaan mennä töihin. (minulle on tämä sanottu aivan suoraan) Heillä ei ole tarkoituskaan tehdä mitään tämän yhteiskunnan eteen, he vain ottavat ne edut mitä he saavat ja enemmän tai vähemmän pysyvät omissa oloissaan. Myöskin heillä on prosentuaalisesti korkea määrä rikollisainesta joukossaan. Ja huolimatta yleisestä mielipiteestä ja kiinnijoutumisista, he vain jatkavat niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Kun ja jos joku ottaa asiakseen ilmoittaa tai vaatia heitä vastuuseen, nämä henkilöt saavat uhkauksia joista moni on todistettavasti tehty. Suomella voi olla vielä mahdollisuus ”pelastua” mutta esim. Ruotsissa alkaa tilanne olla jo ehkä liian myöhäsitä. Äärimuslimit jotka pääasiassa johtavat muslimiliikettä eri maissa ovat sanoneet aivan suoraan, ”me tulemme valtaamaan teidän maanne johtuen teidän demokraattisuudesta”. Samoin eräs muslimi johtaja juuri lausui että joko me ei-muslimit suostumme kääntymään muslimeiksi, tai se on sota. He pitävät itseään korkea arvoisempina kuin ei-muslimeja. Demokratiasta ei ole tietoakaan – tai ainakaan minkäälaista halua toteuttaa sitä. Tämä on realisimia. Itselleni on aivan sama minkä värinen, mitä uskontoa harrastat tms, homo, lesbo, mitä vaan kunhan arvostat maamme sääntöjä ja teet töitä, maksat verosi ja hyödynnät yhteiskuntaa olemalla sen aktiivinen jäsen. Se mitä on nyt tapahtumassa on se että olemme selvässä kolarikurssissa näiden voimien kanssa. Lähinnä se koskee muslimien ääripäätä, mutta valitettavasti on osoitettu että ns rauhaa rakastavat muslimit taittuvat ääripään puolelle jos tilanne tulee kriittiseksi. Nämä ääripäät saarnaavat sitä koko ajan – ja saavat lisää kannattajia. Kuinka Suomen kansa voi olla näin naiivi, varsinkin kun omatkin asiat ovat aivan kuralla. Näen tämän suurena kunnioituksen puutteena Suomen kansaa kohden, meidän veteraanimme jotka taistelivat henkensä edestä, ne joita on vielä hengissä voivat vain voimattomina katsoa kun ”uusi” valtaaja tulee eikä heitä voi mitenkään estää. So put that in your pipe, and smoke it.

    1. Naulan kantaan sanoo:

      Tuohon on vielä lisättävä se, että maahanmuutosta ei voi Suomessa keskustella kriittiseen sävyyn leimaantumatta rasistiksi. Mikä meitä oikein vaivaa? Huono kansallinen itsetunto?

  6. Mikko2 sanoo:

    Hyviä havaintoja. Erikoismaininta lauseelle ”Keskiluokkaa verotetaan ja rahat annetaan takaisin keskiluokalle, mutta samalla romutetaan kaikki järjelliset kannustimet.”. Siirtykäämme seuraavaksi tilanneanalyysistä actionplaniin.

  7. totuus 2 sanoo:

    Taloustieteen suhteen, se että joku hemmo on kehittänyt teorian josta tulee sitä opettamalla valtavirtataloustieteilijöiden kannattama malli ei tee kyseisestä näkemyksestä oikeassa olevaa tiedettä jota poliitikkojen ja muiden tulee seurata, ja olla kritisoimatta. Nämä nykyiset taloustiedeskeptikot, jos käsitämme asian samoin, nimenomaan kritisoivat sitä että valtavirtateorialla ei näytä olevan mitään arvoa todellisuuden ennustamisen suhteen, kunhan on kirjoiteltu lämpimikseen. Tästä syystä vaaditaan korjausta asiaan. Jos verrataan vaikkapa ”fysiikka-tieteilijään” niin hänen laatiessaan mallin joka selvästi ennustaa todellisuutta täysin väärin, hän luikkii häntä koipien välissä korjaamaan teoriaansa.

    Kritiikki alkaa viimeinkin purra, rahan syntymekanismi korjataan tulevaan oppikirjaan http://talousdemokratia.fi/?q=node%2F172

    1. yrittänyt sanoo:

      Korjaus pääsykoekirjaan ei todellakaan tarkoita, että tutkijoille olisi ollut rahanluontimekanismi jotenkin mysteeri ennen tätä. Jokainen kansantalouden(tai vaikka rahoituksen) opiskelijakin tietää vähimmäiskerroinvaatimuksesta kyllä.

      Ja aika surkea tutkija saa olla, jos ei tiedä eri mallien vahvuuksista, heikkouksista ja niihin kohdistuvasta kritiikistä.

      Se, että blogeissa ja julkisuudessa asioita yksinkertaistetaan tai ilmaistaan virheellisesti, ei tarkoita että joidenkin harrastelija ekonomistien kritiikki olisi jokin ennenkuulematon valonpilkahdus.

      Eri mallit toimivat eri tilanteisiin paremmin. Taloustieteessä pätee samat säännöt mallien oikeellisuuden arviointiin kuin vaikkapa fysiikassa.

  8. Realisti sanoo:

    Pursiainen nyt itse kyllä syyllistyy lillukanvarsiin ja tunteelliseen hekumointiin. Immosen kirjoituksessa ei ollut mitään rasistista eikä rikollista.
    ———
    Keskusrikospoliisi ei käynnistä esitutkintaa kansanedustaja Olli Immosen (ps.) Facebook- sivustolla 24.7.2015 julkaisemasta kirjoituksesta. Asiassa ei poliisin mukaan ole syytä epäillä rikosta. Esimerkiksi ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” -rikoksen tunnusmerkistö ei täyty.

    Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala sanoo KRP:n tiedotteessa, että kansanedustaja Olli Immonen ei ole kirjoituksessaan nimennyt mitään tiettyä ryhmää tai tahoa ajatustensa kohteeksi. Lisäksi Immonen on poliisin mukaan myöhemmin antanut kirjoituksen sisältöä selventävän ja tulkintaa rajaavan ilmoituksen.

    – Väkivaltaa vastustava ja demo­kraattisin keinoin muutosta tavoitteleva viesti sulkee pois Rikoslain 11 luvun 10 pykälän tekomuodot.

  9. purseri sanoo:

    Järkyttävää luettavaa. Ei tarvitse kuin laittaa parin sanan itse keksitty kuvailu ja linkki, niin eri mieltä olevan kolumnissa HS:ssä onkin vaikkapa kerrottu, ”miten taloustiede on ideologista roskaa”. Ja kuten Taina tuossa hyvin kirjoitti, niin vain ne tieteelliset tutkimustulokset, jotka tukevat omaa agendaa, voidaan teksteissä mainita, ja samalla sitten kirjoittaja kehtaa itse julistautua tiedemyönteiseksi.

    Viimeinen kappale ”tulonjakopakkomielteestä” oli sellainen pohjanoteeraus, että hiljaiseksi vetää. Gini-kerroin ei kirjoittajaa yksinkertaisesti kiinnosta. Luulisi tuollaisten heittojen vähän soittelevan hälytyskelloja jo taloususkovaisillakin.

  10. Zacharias sanoo:

    Meidän nuorten, korkeastikoulutettujen, yksityisellä sektorilla työskentelevien ihmisten keskuudessa leviää yhä enemmän käsitys, ettei Suomeen ole mielekästä jäädä. Miksi jäisimme, kun kovalla verotuksen progressiolla syödään mahdollisuudet parempiin ansioihin? Jos jollain ilveellä onnistut kuitenkin vaurastumaan, saat osaksesi lähinnä syyllistämistä siitä, että miten kehtaatkin tämmöisinä aikoina menestyä. Maassamme vallitsee aivan järkyttävän lannistava ilmapiiri, missä ihmiset taannutetaan tyytymään keskinkertaisuuteen. Asenneilmapiiri on suorastaan luotaantyöntävä. Eikä mitään merkittävää muutosta ole näköpiirissä: ay-liike pitää koko maata pihdeissään, julkista rahaa syydetään löyhästi ja mielivaltaiset virkamiehet ulottavat pulleat sormensa kaikkeen mahdolliseen.

    Tulisi miettiä miten tähän maahan saadaan houkuteltua lisää työllistäviä yrityksiä ja koko yhteiskuntaa hyödyttäviä huippuosaajia. Ei keskittyä joidenkin vanhojen vuorineuvosten ajojahtaamiseen, vaikka se olisi miten kivaa.

    Kello tikittää jo.

  11. klaus kultti sanoo:

    Tulonjaon tasaisuus on vastasyklistä. En sulkisi pois vaihtoehtoa, jonka mukaan merkittävä osa suomalaisista pitää hyvänä sitä, että BKT laskee ja tulonjako tasoittuu ja pahana sitä, että BKT nousee ja jotkut saavat enemmän. Heidän mielestään asiat ovat menneet viimeiset seitsemän vuotta hyvään suuntaan. Mutta eiköhän mahdollisuus vaihtaa paikkakuntaa pidä huolen siitä, että yritteliäimmät jättävät Suomen kuten Zacharias edellä vähän vihjaisi.

    Kirjoitat: ’Tehtiinpä mitä tahansa, ehdotettiinpa mitä tahansa, yritettiinpä mitä tahansa, vastaväite on aina, että se on eriarvoistavaa tai kasvattaa tuloeroja.’ Tämä on käsittääkseni vain yksi versio nykyään muodikkaasta asenteesta, jossa epäillään ihmisten itsensä tekemiä päätöksiä, koska niihin saattaa liittyä ulkoisvaikutuksia (niiden kokoa ei ikinä yritetä edes arvuutella); parempi, että virkamies tekee päätökset ihmisten puolesta.

    1. jukka m sanoo:

      eikä ole.

      se on versio oikeudenmukaisuuskäsityksestä, jossa kaikki poikkeamat täysin tasaisesta tulonjaosta precisely eivät johdu vapaista päätöksistä, vaan yhteiskunnan rakenteellisesta syrjinnästä. jos yhteiskunta ei syrjisi intersektionaalisesti eri väestönryhmiä, ja kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet, niin tulojen lopputuleman pitäisi olla täsmälleen tasan ja pörssiyhtiöiden hallituksissa olisi yhtä paljon miehiä ja naisia, koska biologisestihan kaikki ihmiset ovat täysin identtisiä.

      tuloerojen kasvu on näin ollen merkki yhteiskunnan syrjivän epäreilun mekanismin voimistumisesta, ja tätä vastaan pitää taistella (luokkasota). tässä maailmankuvassa ei ole olemassa (paitsi ehkä poliittisella eliitillä ja rikkailla) minkäänlaista vapaata päätöksentekoa (ks. http://www.hs.fi/tiede/a1438308876111), vaan kaikki palaa yhteiskunnan rakenteiden aiheuttamaan syrjintään.

  12. amaootta sanoo:

    En tajua, miten perinteinen työväenliike näyttää hyvältä Immoseen tai kehen tahansa verrattuna. Perinteisesti he lauloivat ja huusivat porvarin lahtaamista, siis suomalaisen kanssaihmisten murhaa. Immosen ja kumppaneiden jutut ovat varsin vaatimattomia ja kohdistuvat onneksi muihin kuin suomalaisiin.

  13. ”…miten saadaan lisää ihmisiä houkuteltua Suomeen parempaa elämää etsimään. Tämä hyödyttäisi niin nykyisiä suomalaisia kuin tulijoitakin…”

    Heikki !!!! Oletko kuullut että planeettamme resursseja kulutetaan enemmän kuin ne uusiutuvat? Entä ilmaston muutoksesta? Entä siitä että fossiiliset polttoaineet ovat todellakin uusiutumattomia? Ihmisien houkuttelu tänne on puhdasta ajattelemattomuutta. Meidän pitäisi muuttaa Afrikkaan, jos ajattelisimme yhtään tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Onko tämä Liberan ideologiaa !!!

    Koska länsimainen väestö lisääntyy vielä, on meidän panostettava nykyiseen verrattuna moninkertaisesti teknologiaan, jotta voisimme jättää tulevillekin sukupolville mahdollisuuden tehdä valintoja. Meidän tekemät valinnat vaikuttavat tulevien sukupolvien mahdollisuuteen tehdä valintoja. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käsittämätön tuhlailu nyt rajoittaa merkittävästi tulevien sukupolvien mahdollisia valintoja. Onko tämä Liberan ideologiaa!!!

    Tässä kohdassa ei kannata heittää sitä kommenttia että ”tuleva teknologia korvaa varmasti fossiiliset polttoaineet, ja että markkinat hoitaa kehityksen ajallaan”. Tuo on hyvin yleinen vastaus, ja samalla täysin ymmärtämätöntä puppua. Energian tuotanto on kaiken taloudellisen ym. toiminnan perusta, ja niin pitkäjänteistä kehitystyötä ettei ole markkinatoimijoita, jotka kykenisivät kehittämään teknologian fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Fuusiovoima on ainut kestävä ratkaisu ihmiskunnalle. Sitä on kehitetty 50-vuotta, eikä sen kaupallistumista voida taata edes 2050-luvulle.

    Jotta ymmärtäisimme fossiilisten polttoaineiden loppumisen mittasuhteita (etenkin 31 min kohdata, mutta kannattaa katsoa koko pätkä):
    https://www.youtube.com/watch?v=j_XjDOjKtKI

    ”…kaupunkiin on saapunut talouden käärmeöljykauppiaita.
    Veroja ei tarvita julkisen sektorin rahoittamiseen!…”

    Heikki hyvä, jos mietit rahatalouden mekaniikkaa hiukan ”laatikon ulkopuolelle”, niin huomaat että näin juuri voisi olla jos niin haluttaisiin tai jos se katsottaisiin järkeväksi. Valtio voi rahoittaa kulutuksensa suoraan keskuspankistaan. Tämä on nyt se ”laatikon ulkopuolella” eli omalla valuutalla ja omalla keskuspankilla tämä olisi helppoa, mutta en sano että järkevää.

    Tarpeen vaatiessa valtio voi tosiaan rahoittaa oman kulutuksensa ilman verotusta. Toki tällöin kansantalouden likviditeetti lähtee nopeasti nousemaan ja inflaatio myös. Verotuksen eräs tehtävä onkin kerätä ylimääräistä likviditeetiä pois juuri inflaation kontrolloimiseksi. Valtio voi tilapäisesti rahoittaa itseään suoraan keskuspankista (vähän kuin nyt QE), mutta verotusta tarvitaan likviditeetin kontrolloimiseksi. Miksi epäilet tällaisen valtion kulutuksen rahoituksen mekanismia??? Itse asiassa sitä käytetään koko ajan.

    Verojen primäärinen tavoite on ohjata kansantalouden kehitystä, ja toissijainen tavoite on kontrolloida kansantalouden likviditeettiä. Tämä on tietenkin se kansantalouden kehityksen ja ohjauksen kannalta järkevä priorisointi, mutta niin kovin tuntematon poliitikoille ja nähtävästi ainakin osalle ekonomisteja. Verotuksen näkeminen valtion kulutuksen rahoituksen lähteenä sivuuttaa verotuksen primääriset tavoitteet, ja johtaa juuri politiikkaan jonka vaikutukset jäävät punnitsematta.

    ”…Raha on velkasuhde!…”

    Mitähän tämä tarkoittaa? Epäiletkö että raha ei olisi endogeenistä, vaan pankit välittävät sinne säästettyjä varoja??? Raha syntyy velasta. FAKTA. Pankit eivät välitä sinne säästettyjä varoja, vaan luovat uutta rahaa lainoista. Vai oletko huomannut että joku olisi käynyt ottamassa pankkitililtäsi rahaa ilman lupaasi?

    ”…Taloudellisen niukkuuden ongelma on väliaikainen!…”

    No, mitäs tämä tarkoittaa? Raha on täysin virtuaalista, käytännössä vain ykkösiä ja nollia tietokoneen muistissa. Pelkkä hallinnollinen rakennelma. Siksi rahasta ei voi koskaan olla oikeasti pulaa. Kuviteltu pula johtuu ”pelin säännöistä”. Jos jotkin ”säännöt” aiheuttavat taloudelle halla on ne muutettava, yksinkertaista insinöörin logiikkaa. Viallinen kone korjataan tai tilalle hankitaan uusi. Jos ”pelin vetäjien” kompetentti ei riitä vian korjaamiseen, vaihdetaan tilalle sellaiset joilla kompetentti riittää. Eli talous taipuu järkeville urille jos poliittisesta ongelmasta päästään.

    ”… tiedevastaisuus näkyy myös poliittisessa päätöksenteossa. Lainsäädännöstä ei koskaan tehdä tieteellisiä vaikutusarvioita, ei etukäteen eikä jälkikäteen. Hallintokokeiluja ei tehdä, vaikka niiden avulla saataisiin kuinka hyvää yhteiskunnallista tietoa…”

    Tämän minä allekirjoitan.

  14. Mikko sanoo:

    Zachariasilla on pointtia. Koen tilanteen myös samalla tavalla, joskaan nyt en ihan noin kärjistetysti.

    Miettikääpä millainen kultakaivos Suomi olisi vaikkapa amerikkalaisille teknologiafirmoille, kun tajuaisivat tulla tänne houkuttelemaan porukkaa duuniin. Nuoret ammattilaiset lähtisivät täältä kiljuen jos heille tarjottaisiin hyvää pakettia. Nämä paketit todennäköisesti ei tarvitsisi kovin kummoisia edes olla, kun veroetu olisi ulkomailla niin paljon parempi.

  15. Hohhoijjaa sanoo:

    Tässä kohtaa ”Olli Immosen kaltaisten köyhän miehen teinifasistien hääriminen eduskunnassa” riitti tämä teksti. Tällä keppihevosella on jo ratsastettu riittävästi. Juna meni. Ei mulla muuta.

  16. Hemmo sanoo:

    Alkaa mennä usko Liberaankin, kun täälläkin juhlivat tulipunaiset sosialistit.

  17. Risto sanoo:

    ”Ilmeinen ratkaisu on lopettaa työmarkkinakartellien neuvotteluihin perustuva keskusjohtoinen järjestelmä. Tulonjakotavoitteet pitäisi hoitaa verotuksella ja tulonsiirroilla”

    Hyvä hyvä. Ei tehdä mitään yhteiskuntasopimusta ja lisätä työaikaa (alemmalla tuntipalkalla), vaan kiristetään sen sijaan verotusta. Miksi ei?

  18. weetu sanoo:

    Muuttaisin Viroon jos sikäläinen kireämpi verotus ja huono sos.turva ei estäisi. Olen vähän katkera, sillä siellä saa ruokaa nenän eteen tarjoiltuna viikonloppuisin yötä myöten. 23.000 €/v. siellä elelisi mukavasti. Nykyisin vältän ulkomailla käymistä, sillä tulee vain paha mieli matkan aikana Suomen ankeutta ajatellessa.

    Libera voisi keskittyä verokitinän sijaan ihan aitoihin ongelmiin. Veropopulismi on sitä että väitetään verotuksen olevan kaikkien ongelmien takana. Se ettei tutkija keksi ongelmille muita syitä kertoo Suomen tieteentekijöiden kehnosta tasosta! Pursiainen voisi lukaista tuon edellisen lauseen uudestaan ajatuksella, nimittäin voin arvata ettei mene jakoon yhdellä tavauksella.

    No mitä ovat ne muut syyt? Suomen työmarkkinajärjestelmä on niin neuvostososialismia kuin vain voi olla. Ay-väki uskoo ja vannoo neuvottelevansa vähimmäispalkoista. Jos on noin, miksi korotukset koskevat kuitenkin kaikkia? Systeemi on niin neuvostososialismia kuin voi vain olla. Ay on tappanut Suomesta palvelut, vientisektorin ja kohta menee kaikki muukin. Miten on mahdollista Suomessa, että meillä on laillista tämmöinen systeemi missä joku sikariporrasporukka saa neuvotella ihmisten työsuhteille ehdot mikä tappaa duunimestan?

  19. anonyymi sanoo:

    Yliopisto-opintojen maksullisuudesta.

    Voin ehkä ostaa sen, että yliopisto-opinnoilla (sillä, että henkilö käyttää aikansa opintoihin eikä työntekoon) on positiivisia ulkoisvaikutuksia jokusen ensimmäisen vuoden ajan. Viiden vuoden opintojen jälkeen on sen sijaan selvää, että ulkoisvaikutukset alkavat olla pikemmikin negatiivisia kuin positiivisia.

    Toisin sanoen julkisen vallan olisi tämän jälkeen jo parempi tukea henkilön integroitumista yliopiston ulkopuoliseen työelämään. Tässä voisivat tulla kuvaan esim. lukukausimaksut viiden vuoden ilmaisten opintojen jälkeen.

    Jos haluaa sen jälkeen vielä sivistää itseään ilmaiseksi, lähes kaikki materiaali on nyt jo vapaasti saatavilla. Pari tuntia illalla töiden jälkeen riittänee, kun päätoimisetkin opiskelijat käyttävät opintoihin keskimäärin noin 15 t viikossa?

  20. tupe sanoo:

    Paljon sanahelinää….mites nämä 1) naisen asema näissä porukoissa 2) yliopisto maksu on suomalaisille ulkomailla, mutta ei ulkomaalaisille Suomessa 3) koiravero taas käyttöön..lisääntyvä tulo valtiolle, ei eläkeläisten kurjistaminen.

  21. Juha sanoo:

    Yhteiskuntasopimus toisella tavalla:

    http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199874-ehdotus-sipilan-hallitukselle-yrittajyysloikka-napertelyn-asemesta

    – Isoja yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä on vain 1 % kaikista yrityksistä.
    – Suomen yrityksistä 93 % on mikroyrityksiä eli 1-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
    – Näistä jopa 96 % on ns. mini-mikroyrityksiä eli 1-4 henkilöä työllistäviä toimijoita.

    Top-down -talouspolitiikka ei toimi: rahapolitiikka on ulkoistettu EKP:lle; finanssipolitiikkaa ei ole edes sisäistetty.

    Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa: tyvestä puuhun.

  22. Joe Langley sanoo:

    Ei se mitään jos nuoret veronmaksajat häviävät Suomesta. Poliitikot tuovat maahan uutta insinööri ja tohtori tason miehiä Somaliasta ja Syyriasta joten kaikki asiat ovat täysin kunnossa.

Tietoa kirjoittajasta

Pursiainen Heikki

Heikki Pursiainen

Hallituksen jäsen

Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.

single.php