Syön hattuni jos yhteiskuntasopimuksella on merkittäviä työllisyysvaikutuksia

Syön hattuni jos yhteiskuntasopimuksella on merkittäviä työllisyysvaikutuksia

En yksinkertaisesti tajua, miten eilen neuvotellulla yhteiskuntasopimuksella voisi olla merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Toivottavasti kysymys on siitä, että en vaan tajua näitä työmarkkinajuttuja. Haluaisin kovasti yllättyä iloisesti.  Seuraavaksi kolme juttua, jotka saavat minut epäilemään.

Paikallinen sopiminen ei edistynyt

Olen aika vakuuttunut, että ainoa tapa korjata työllisyystilannetta nopeahkosti ja pysyvästi on luopua työehtosopimusten yleissitovuudesta. Vähintään pitäisi merkittävästi lisätä mahdollisuuksia sopia paikallisesti keskeisistä työehdoista, siis palkoista ja työajasta. Työttömien on päästävä kilpailemaan työpaikoista työllisten kanssa. Tämä ei onnistu ilman mahdollisuutta sopia nykyisiä työntekijöitä huonommista ehdoista.

Yhteiskuntasopimus ei edistä tätä tärkeintä asiaa millään tavalla, mikä oli tietysti täysin odotusten mukainen tulos. Olisi ollut suuri yllätys, jos jättimäisissä keskitetyissä neuvotteluissa, joissa sovitaan kaikesta olisi sovittu, ettei enää sovita kaikesta jättimäisissä keskitetyissä neuvotteluissa.

Olisi ollut yhtä lailla yllätys, jos työllisiä ja suuryrityksiä edustavat neuvottelukumppanit olisivat tehneet työttömille ja pk-yrityksille edullisen sopimuksen.

Muutokset olivat piperrystä

Pääasiassa ei siis päästy eteenpäin. Mutta kaikki muukin sopimuksessa on pikku piperrystä. Tavoitteena pitäisi olla sadantuhannen tai useamman ihmisen työllistäminen. Muutokset työvoimakustannuksiin ovat kuitenkin optimistisestikin tulkittuina parin prosenttiyksikön luokkaa.

En kerta kaikkiaan pysty uskomaan, että tällaisella nyhertämisellä on mitään merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Ainakin työllistämistavoitteisiin nähden näissä luvuissa on desimaalipilkku väärässä paikassa.

Kenties Suomen parhaat ekonomistit pystyvät 20 vuoden päästä havaitsemaan pikkiriikkisen tilastollisesti merkitsevän työllisyysvaikutuksen. Kenties. Mutta sataa tuhatta työtöntä ei tällä pelillä työllistetä.

Keskitetyillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa vain osaan palkoista

Sopimuksen sisältö olisi siis näpertelyä. Mutta edes näpertely ei koske kaikkia työntekijöitä. Suuri osa suomalaisista yksityisen sektorin työntekijöistä saa markkinaehtoisesti määräytynyttä palkkaa. Näiden työntekijöiden työehdot ovat työehtosopimusten minimiä paremmat. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi lähes kaikki korkeasti koulutetut.

Yhteiskuntasopimuksen osapuolet sen paremmin kuin hallituskaan eivät päätä näiden ihmisten palkkoja tai muita työehtoja. Työehtosopimusehtojen muuttaminen ei vaikuta näiden ihmisten palkkaan yhtään sen enempää kuin 100 euron minimihinnan asettaminen BMW-maastureille vaikuttaa niiden markkinahintaan. Autojen hinta ei alene sen vuoksi, että niitä kielletään myymästä hinnalla, jolla kukaan ei niitä muutenkaan myisi. Eläkemaksujen siirtäminen työnantajalta työntekijöille ei sekään vaikuta yhtään mitään. Maasturin markkinahintaan ei vaikuta myöskään se, tilittääkö autoveron nimellisesti valtiolle ostaja vai myyjä. Sama pätee eläkemaksuun: lopullinen maksumies ei riipu siitä kumpi osapuoli maksun voudille tilittää.

Vain siinä tapauksessa, että työntekijän työehdot ovat tes-minimin mukaiset, voi työnantajamaksun siirtämisellä olla vaikutuksia työvoimakustannuksiin. Muille työpäivien lisääminen ja eläkemaksujen siirto joudutaan kompensoimaan seuraavissa palkkaneuvotteluissa tavalla tai toisella. Käsittelin asiaa perusteellisemmin täällä.

Koska sopimuksella ei voida vaikuttaa paremmin koulutettujen tai muiden työmarkkinamenestyjien työehtoihin, sillä ei vaikuteta myöskään heidän työllisyyteensä. Ongelma pätee jopa julkiseen sektoriin, niillä aloilla joilla se joutuu kilpailemaan työntekijöistä yksityisten työnantajien kanssa.  Paremmin koulutettujen työllisyyden lisääminen edellyttää muunlaisia toimenpiteitä: tuloverojen alentamista, ansiosidonnaisten etuuksien kuten työttömyysturvan ja vanhempainetuuksien sekä korkeakoulutuksen uudistamista. Opintotuen mahdollista pikkiriikkistä muutosta lukuunottamatta edistystä näillä alueilla ei taida olla näköpiirissä.

Kuten sanottua, olisin iloisesti yllättynyt jos yhteiskuntasopimuksella saadaan lisättyä merkittävästi työllisyyttä. Pidän sitä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. Koko homma vetää iloisen ajatuspajahemmon mielen synkäksi. Näyttää kyseenalaiselta, voidaanko Suomea ylipäänsä uudistaa.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

16 kommenttia artikkeliin “Syön hattuni jos yhteiskuntasopimuksella on merkittäviä työllisyysvaikutuksia

  1. Mikko Menevä sanoo:

    Olennaisempaa on se mitä sopimuksesta jäi pois:
    1. Julkisen sektorin ylipitkien lomien normalisointi samaksi kuin yksityisillä aloilla.
    2. Yleissitovuuden poistaminen (tilalle minimipalkka), sillä tätä ei ole missään muussa maassa käytössä.
    3. Toimenpiteet, joilla laittomat lakot saataisiin Ruotsin tasolle, eli murto-osaan nykyisestä.
    4. Monimutkaisen, byrokraattisen ja raskaan yhteistoimintalain (YT) muuttaminen yksinkertaisemmaksi siihen mitä se käytännössä on, eli laki irtisanomisesta.

    1. Tom Blomqvist sanoo:

      Mikko: Kirjoitat niin kuin asiat ovat.
      Pitää myös muistaa että se kun pieni osa väestöstä tekee 2h enemmän töitä kuukaudessa ei se todellisuudessa merkitse yhtään mitään.

    2. Kuhnuri sanoo:

      Minimipalkka on ongelmallinen, koska se rajaa taas jotain työtehtäviä pois.
      Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, mutta se ei tule tehdyiksi näillä työehdoilla ja palkoilla.
      Aluksi voitaisiin yleissitovuus poistaa alle 20henkilön yrityksiltä ja vuositain nostaa tuota henkilömäärän alarajaa. Lakiin säädettäisiin työehtojen minimit, muttei minimipalkkaa, työehtosopimus olisi vain ohjeistuksen tasolla.
      Yksityishenkilön pitäisi olla paljon helpompi työllistää ihmisiä. Pitäisi kaikilla ihmisillä olla veronumero ja järjestelmä, johon syöttämällä työllistetyn veronumero ja bruttopalkka hoituisi kaikki pakolliset maksut ja työllistetyn tilille tulisi suoraan nettosumma. Ei esim. lääkärin pitäisi tehdä remottia itse vaan antaa se jonkun remottimiehen tehtäväksi ja lääkärin kuuluisi tehdä vain lääkärin töitä. Nykysysteemissä verotus ei mahdollista tuota, vaan lääkärin on nyt kannattavaa tehdä ainakin osa remontista itse. Tämä on vähäisten resurssien huono käyttöä.

  2. Jarmo Kanerva sanoo:

    Hei! Minä olen Matti. Olen työtön. Yksi Heikki ehdotti nyt, että työttömien pitäisi päästä kilpailemaan työpaikoista. No, minä päätin nyt kouluttautua Heikin alalle ja haluan alkaa kilpailla hänen työpaikastaan. Koska olen ollut köyhä koko elämäni ajan, minulle riittää murto-osa siitä palkasta mitä Heikki nauttii, sanotaan vaikkapa 50 %. Sillä palkalla lupaan myös työskennellä ahkerasti ja reilusti ylitse säädeytyjen työaikalakien. Onhan tämä minulle työttömälle loistava mahdollisuus. Terveisin Matti. Suomalainen todellisuus.

    1. Rolle Rapap sanoo:

      Jarmo, toivotan Matille onnea matkaan koska tyypillisen korkeasti koulutetun työhön vaaditaan 5-6v korkeakoulua ja 5+ vuotta relevanttia työkokemusta. Työnantajaa ei kiinnosta se matalampi palkka potentiaaliselta työntekijältä, joka ei kyseistä työtä osaa oikeasti tehdä.

    2. Mikko sanoo:

      Hei! Minä olen Mikko. Olen myös työtön. Yksi Matti ehdotti nyt, että työttömien pitäisi päästä kilpailemaan työpaikoista. Koska olen ollut köyhä koko elämäni ajan, minulle riittää murto-osa siitä palkasta mitä Matti nauttii, sanotaan vaikkapa 50 %.

      Toisaalta – taidanpa jättää väliin sillä – kuten me kaikki hyvin tiedämme löytyy maailmalta, sanotaanpa vaikka intiasta, miljoonia jo valmiiksikorkeakoulutettuja insinöörejä, lääkäreitä, ekonomeja tms – valmiina korvaamaan meidät kaikki vielä 10 kertaa halvemmalla ja tekemään työn ehdoilla joihin meistä kolmesta kukaan ei suostu missään tapauksessa.

      Heikki ja kumppanit ajavat tahtotilaa jossa työtön siivooja-rouva Raili ja kollegansa voisivat ”vapaasti sopien” tarjoutua tekemään työtä nälkärajalla – sillä kun sosiaaliturva samanaikaisesti puretaan ei muuta vaihtoehtoa ole.

      Itsensä ja kollegansa Heikki kätevästi rajaa orjuutuksen ulkopuolelle vaikenemalla visusti siitä että hän ja kollegansa ovat globaalissa taloudessa halpuutettavissa aivan yhtä helposti. Siihen riittää muutama pikku lainsäädäntömuutos niin Heikki löytää itsensä konttorin perukoilta tekemässä 14 tunnin työpäivää 6 euron tuntipalkalla.

      Tavoitteena Ayman Rand – tyyppinen onnela jossa pääomaeliitti ja sen vallassapysymisen takaama 10 % kaaderieliitti nauttii luxuselämästä yhteiskunnan rakenteiden takaamana. Toisaalta tuon eliitin työn arvo pidetään keinotekoisesti tolkuttoman korkealla ja toisaalta se käyttää tavaroita ja palveluja puoli-ilmaiseksi sillä ne tuotetaan tuolla työpaikkakohtaisesti ”sovitulla” työvoimalla, työehdoilla joista loput 90 % kansasta nauttii.

      USA:ssa on Reaganin ajoista käynnistetyllä ”ohjelmalla” päästy jo aika lähelle.

      1. ksee sanoo:

        Oletkohan sinä Mikko ikinä mahtanut itse tutustua Ayman (sic.) Randin tuotantoon? Tuskinpa, koska puheet pääoma- ja kaaderieliitistä kuulostavat siltä, että mielipiteesi ovat peräisin suoraan jostain perä-hikiän työväenopiston marxismi-leninismin opintopiirin luentomonisteista.

      2. Mikko sanoo:

        Sen sijaan että osoitat näsäviisautesi takertumalla kirjoitusvirheisiin ja osoitat ettei äitisi ole antanut sinulle kotikasvatusta viittaamalla kommentoijan henkilöhistoriaan olisin odottanut jotakin rakentavaa.

        Annetaan nyt kuitenkin henkilöönmenevä arvio sinustakin. Olet elämässä kaiken ilmaiseksi saanut isin pikku siloposkinen kultipoju kokoomusnuori joka harhaisesti kuvittelee kuuluvansa tuohon mainitsemaani ”kaaderieliittiin” – ja saavuttanut tuon kaiken vielä ihan omilla ansioilla.

        Tuskin kovin kaukana totuudesta, eikö ?

    3. Patamusta sanoo:

      Hei Jarmo Kanervan Matti! Voit toki kilpailla vain Heikin työpaikasta, mutta se tuskin on kovin järkevää, koska se rajaa tarpeettomasti työmahdollisuuksia. Kannattaa suhtautua avoimin mielin työmarkkinoihin ja pitää avoimena koko maailma tai vähintään oma kielialue, mutta ymmärrän toki, jos haluat välttää Savonmaata.
      Saatat olla sitä mieltä, että kilpailu on alentavaa ja kuulut mielestäsi siihen eliittiin, jolle kuuluu korkea elintaso ja kevyt työ. Kieltämättä eliittiin kuuluminen tuntuu makealta, mutta talous ei kestä kaltaisiasi elitistejä.

      Suomessa on elinkeinovapaus tai siis ainakin melkein, jos ei huomioida lukuisia luvanvaraisuuksia ja pakollisia kurssituksia, josta jokaisesta pitää roikottaa jotain korttia haalarissaan niin, että pinta-ala ei tahdo enää riittää.

      Voi olla rankkaa, mutta sinun täytyy luopua elitismistäsi ja asettua paarialuokkaan sekä alistua kilpailulle joka päivä.

      Tässä ratkaisu: https://www.ytj.fi/index/ilmoittaminen/perustamisilmoitus.html

      1. Jarmo Kanerva sanoo:

        paaria-luokassa eletään. yrittäjänä ja taksinkuljettajana. työtuntimäärä kuukaudessa reilusti yli kaksi sataa. että älä hyvä patamusta ala minulle räyhätä elitismistä. suurin piirtein kuitenkin onnellinen, onhan minulle viisautta suotu yllin kyllin. ja vielä pää pinnalla, vaikka tämä yhteiskunta pyrkii kaikin tavoin lopullisen pisteen panemaan.

        sori, tässä tietsikassa eivät pelaa isot kirjaimet. taulutelevisio minulla kyllä on, joten en sitten olekaan köyhä.

      2. Patamusta sanoo:

        Itse pärjään kuvaputkella ja digiboksilla.

  3. Tom Blomqvist sanoo:

    Usko on kova että kustannukset viime syksyn mielenilmaisu”lakolle” ovat suuremmat kun tästä yhteiskuntasopimuksesta ssatavat tulokset.

  4. Patamusta sanoo:

    Ei tarvitse Pursiaisen hattuansa maustaa.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Olen kyllä nyt niin samaa mieltä koko tämä sopimus ei kyllä vie Suomea kuin vieläkin enemmän kuoppaan ei mistään kotoisin.

  6. Ulf Fallenius sanoo:

    Lisäisin vielä että tämä yhteiskuntasopimus on hyvä esimerkki siitä että olemme ikuisesti oman valutan markka maa muuhun emme taivu ei millään.Tosin niin on muutkin pohjoismaat ja olivat kaukaa viisaita eikä lähteneet tähän euroon mukaan ja tuskin lähtevät ikinä ja en kaipaa selityksiä surkeasta markka ajasta koska se ei silti ollut näin surkeata ja pärjäähän muut pohjoismaat hyvin kruunussaan.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa