Taloustieteen oppitunti Keskustalle

Taloustieteen oppitunti Keskustalle
Helsingin Sanomissa käsiteltiin tänään Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän raporttia. Raportti on monessa kohdassa uskomatonta luettavaa. Siinä kerrotaan esimerkiksi että asuntojen hinnat eivät heijasta ihmisten asumistoiveita vaan nämä voidaan paremmin selvittää kyselytutkimuksella.

Keskustan aluepoliittisista ajatuksista tulee varmaankin tilaisuuksia kirjoittaa myöhemmin lisää. Nopean kommentin ansaitsee kuitenkin raportin väite siitä, että asuntorakentaminen lisää asuntopulaa. Väite on juuri niin älytön kuin miltä se kuulostaakin. Keskustaviisaiden mukaan Helsingissä kannattaisi kenties purkaa asuintaloja asuntopulan helpottamiseksi. Tai rakentaa Lieksaan valtava asuinalue, jolloin ihmiset luonnollisesti muuttavat sinne ja asuntojen hinnat nousevat.

Perusteluksi keskustaviisaat kertovat, että asuntojen hinnat Helsingissä ovat nousseet samaan aikaan kun asuntoja on rakennettu paljon lisää. Tähän sisältyvä ajatusvirhe on niin yksinkertainen, että on vähän noloa edes puhua siitä. Mutta kerrotaan se nyt kuitenkin.

Talousmaantieteilijöiden havainto siitä, että hinnat ovat nousseet samaan aikaan kuin asuntoja on rakennettu lisää on oikea. Mutta tästä ei voida havaita sitä miten rakentaminen on vaikuttanut hintoihin. Tämän havaitseminen edellyttää nimittäin arviota siitä, millainen asuntojen hintataso olisi ollut, jos lisärakentamista ei olisikaan tapahtunut. Jokainen tajuaa, että hinnat olisivat tässä tapauksessa olleet vielä huomattavasti nykyistä korkeammat.

Ne, jotka eivät ole kiinnostuneet nörttijutuista, voivat lopettaa tähän. Seuraa nörtähtävä kuvaus samasta asiasta.

Hintojen nousu samanaikaisesti asuntojen määrän kanssa johtuu siis siitä, että asuntojen Helsingissä kysyntä on lisääntynyt. Aina kun jonkun hyödykkeen kysyntä lisääntyy, tapahtuu juuri näin: määrä kasvaa ja hinta nousee. Siis ellei määrää ole rajoitettu esimerkiksi lainsäädännöllä. Tämä on esitetty seuraavassa kuviossa, jonka piirsin sanokaamme kahvilassa suttupaperille.

Vasemmanpuoleinen kuva kuvaa todellisuutta. Siinä on kuvattu, miten kysyntäkäyrä on siirtynyt oikealle vuosien 1995 ja 2015 välillä. Hinta on noussut ja asuntojen määrä kasvanut. Mitä olisi tapahtunut, jos asuntorakentamista olisi rajoitettu? Tämä on kuvattu oikeanpuoleisessa kuviossa. Siinä asuntojen tarjonta on kiinnitetty vuoden 1995 tasoon. Asuntojen määrä ei voi lisääntyä, minkä vuoksi hinnat nousevat vielä paljon enemmän kuin todellisuudessa. Kuten lukija havaitsee, tämä ei ole huipputiedettä, vaan peruskurssin asiaa.

kystarjonta

Keskustan pitää hankkia parempia asiantuntijoita.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

34 kommenttia artikkeliin “Taloustieteen oppitunti Keskustalle

  1. Amos Ahola sanoo:

    Lasinalunen <3

    Erittäin hyvin rautalangasta väännetty, soisi kepulienkin ymmärtävän, joskin ideologia ajaa liian usein jopa ymmärryksen yli:

    ""Ideologisesti keskusta on toki aina uskonut, että kilpailukyky syntyy hajautuksesta", Laaninen sanoi."

  2. Taneli Karhunen sanoo:

    Asuntorakentamiseen ei tarvita senttiäkään julkista rahaa. Ongelmana vain ja ainoastaan kaavoituksen puute. Kaavoituksesta ja infrarakentamisesta aiheutuvat kustannukset voisi ainakin osittain laskuttaa vaikkapa elinkaarimallilla asukkailta jos tämä nopeuttaisi prosessia.

  3. Jaska sanoo:

    Insinöörimäinen kaavio näyttää kauniilta. Todellisuus on taru aihmeellisempi. Hinta ei muodostu siitä, mitä kaavio ehdottaa tai pyydetään, vaan siitä mitä maksetaan. Jos ihmiset eivät yksinkertaisesti suostu maksamaan ja muuttamaa Tsadiin, vaikka tarjonta ei olisi kasvanut yhtään, niin myyjän on ajan mittaan pakko laskea hintaa, ellei halua vain kuluja tyhjistä kiinteistöistä. Vantaa, Espoo ja Sipoo ovat ihan hyviä asuinalueita Tsadissakin työskenteleville. Ajomatka Sipoosta Itikseen on puolet siitä, mitä Kehä kolmosen tuntumasta keskutaan. Espoosta pyyhkäisee Kehä ykkosen (Tsadin) teollisuualueelle samoin puolessa ajassa.

  4. Antti sanoo:

    Hyvä Jaska, hinta muodostuu kyllä kuvaamassasikin tilanteessa Pursiaisen kaavion mukaisesti. Ero on siinä, että jos ihmiset eivät ole valmiita muuttamaan Helsinkiin, tuo molemmissa kuvissa siirtyvä kasvavaa kysyntää kuvaava käytä ei liiku. Tällöin hintataso ei laske ellei asuntoja rakenneta lisää.

  5. jaska sanoo:

    Toistan; hinta ei muodostu kysynnän, vaan maksuhalukkuuden mukaan. Kysyntä ei ole syy, vaan seuraus.

    Tämän vuoksi taloustiede ei ole tiedettä ollenkaan, kun se ei ymmärrä ihmisen käyttäytymistä, mikä on useimmiten irratinaaliata ja epäloogista.

    Tieteilijät selittävät järjellä tunnepohjaisia asioita, mutteivat pysty ennustamaan niitä.

  6. Erkki sanoo:

    Jaskalle tekisi hyvää käydä se taloustieteen peruskurssi ennen kuin tulee kommentoimaan.

  7. Viljami sanoo:

    Kiitos Jaska päivän nauruista 😀

  8. Ville sanoo:

    Hyvä Jaska, tarkoitatko että ”maksuhalukkuus” ei olisi sama kuin kysyntä? Sipoosta ajaa Itikseen 20 minuuttia ruuhkasta riippuen, mutta se ei paljon lohduta jos sattuu työskentelemään Ruoholahdessa. Stadiin muutetaan myös muiden syiden takia, kuin työmatkan pituuden. Jotkut haluavat asua elävässä kaupungissa luonnonläheisen maaseuden sijaan. Puheesi tieteestä sen sijaan on roskaa, mutta siihen lienee turha puuttua.

  9. Hemmo sanoo:

    Jaska. Kysyntä = maksuhalukkuus. Peruskurssin asiaa.

  10. Pauli sanoo:

    Ei oo mitään taloustieteen koulutusta, ja saa nauraa ihan vapaasti. Mut jos heittää ajatuksen et asuntojen hinnat tosiaan nousisivat rakentamattomuuden vuoksi pilviin, eikö se lopulta johtaisi juuri siihen ettei työväestö enää voi muuttaa pkseudulle.. ja koska ei ole työnantajia jotka voisivat kompensoida asumiskuluihin menevää rahantarvetta palkkojen nostolla, niin jäävät lopulta vaille työntekijöitä ja siten joko lopettavat tai siirtävät toimintansa mahdollisuuksien mukaan toisaalle. Vaikka toiseen maahan, mutta kenties jopa sinnepäin Suomea missä on työllisyyden tarve jo korkea kun väki on jäänyt työttömäksi ja palkkavaade ja -tarve on matalampi. Tätä linjaa ajatellen yritysten lopettaessa toimintansa yhä useampi yritys jää myös vaille asiakkaita. Ja siten yhä enemmän jää myös paikallispalveluita tarjoavat yritykset vaille asiakkaitta.. jne. Eikö voisi lopulta ajatella että ”joukkopako” niin yritysten kuin asukkaidenkin myötä, niin pkseudun kysyntä romahtaa ja koska kysyntä romahtaa niin lopulta hinnatkin. Tietty voi tapahtua että kaikki yritykset jälleen keskittyvät johonkin muualle ja sama toistuu. Enkä todellakaan tarkoita että tämä, luultavasti mahdoton skenaario, olisi millään muotoa hyväksi pkseudulle tai yleensäkkään suomelle. Mutta vapaassa maassa onneksi tyhmätkin saa luulla ajattelevansa.

  11. Teemu sanoo:

    Moi,

    Tässä ei oteta kantaa siihen, miten asuntojen / asumisen hintaan vaikuttaa
    a) asumistuki
    b) korkotaso
    c) maan verotus.

    Nämä ovat mielestäni asioita, joilla tätä postausta voisi syventää.

    1. Pontus Söderblom sanoo:

      Teemu olet jäljillä ja hyvin!

  12. Stratovaari sanoo:

    Jätin siinä kohtaa kesken, missä annettiin lupa poistua niille, jotka eivät ole kiinnostuneet nörttijutuista. Mutta en siksi että en olisi kiinnostunut nörttijutuista vaan siksi että tekstin alkuosan puuttuva asiasisältö ja poleeminen, yliampuva ja yksinkertaistava lähestymistapa ei antanut riittävästi lupausta että jatkossa tulisi jotain perusteltua asiaakin. Voin toki olla väärässä, ja luultavasti olenkin, onhan kirjoittajalla vaikuttavat kredentiaalit…. =)

  13. Kari sanoo:

    On olemassa joukko asunnonostajia jotka ovat ostaneet asunnon työpaikan läheltä tämän läheisyyden takia eivätkä suinkaan asumiseen kohdistuvien toiveiden takia, toiveita ei voi mitenkään saada selville tarkkailemalla reaalimaailmassa tapahtuneita asunnonostoja, tämän pitäisi olla itsestään selvä kaikille niille joilla ei ole käytetävissän äärettömät resurssit toteuttaa toiveitaan.

    On myös itsestään selvää että asuntotuotanto lisää alueen vetovoimaa ja lisääntymis ja av(i)o kierroksen jälkeen tuottaa enemmän asunnotarvitsijoita jonottamaan asuntoja, ergo asuntotuotanto lisää asuntojonoa.

  14. Pontus Söderblom sanoo:

    Asuntojen hinnat nousee myös johtuen asuntotuesta. Kehä on mennyt näin, vuokrat nousee ja ihmiset ajattelee ” mikä on loogista ” miksi maksaa kallista vuokraa kun samalla lyhentää itselleen. Tukien varassa elävät / saavat ei tuosta tarvitse välittää, kun toimeentulo on sama. Itse lähdin pääkaupunkiseudulta Lahteen, kun asunnon sai vielä edullisesti, 170 neliötä 1300 pihalla ja omalla tontilla ja mikä parasta hinta kohdillaan. Lainanlyhennyksen päälle tietty muut asumismenot mutta missä asut reilulla 500 € kuukaudessa, tai millaisen siivouskopin sillä saa Pääkaupunkiseudulta?

  15. pete sanoo:

    Subjektiivinen oikeus asua toisten piikkiin vääristää kysyntää. Nettomaksajilla ostatetaan usampi asunto kuin tarvitsisivat.

  16. Jami sanoo:

    Kirjoittajalla on hyvä piirros siitä, miten asuntojen hinnat teoriassa muodostuvat. Kun otetaan huomioon korkojen pitkään jatkunut madaltuminen ja laina-aikojen samanaikainen pidentyminen on kai selvää, että ei esim. lähimenneisyydessä tapahtunut hintojen kohoaminen pelkästään kysynnän/tarjonnan muutoksesta johdu. Samat tyypit pystyvät kysymään kovemmalla hinnalla. Landella ei kysellä lainkaan. Poliitikot syyttelevät toisiaan, vaikka heillä on/on ollut valta päättää mm. kaavoituksesta. Hupaisaa teatteria sinänsä.

  17. Elmo Allén sanoo:

    Teksti on toki sinänsä oikeassa, ja Keskustan paperi täysin väärässä, mutta puuttuisin silti yhteen asiaan: On nimittäin monella tapaa mahdollista, että asuntojen hinnat _eivät_ olisi Helsingissä nousseet, jos tänne ei olisi rakennettu asuntoja. Se johtuu verkostohyödyistä. Kaupunki on paikka, jonka tehokkuus nousee, mitä suuremmaksi se kasvaa, mikä siis melko todennäköisesti lisää kysyntää enemmän kuin tarjonta kasvaa.

    Mutta se missä Keskustan paperi menee siis harhaan, on se että tämä olisi jotenkin haitallista. Kaupunki luo vaurautta, mikä lisää ihmisten maksukykyä ja siten myös -halua. Sehän on ainoastaan tavoiteltavaa. Jos kaupungin kasvu olisi estetty, se vaurastuminen olisi vain jäänyt kokonaan toteutumatta, ja Suomi olisi edelleen lähempänä sitä 1950-luvun agraariyhteiskuntaa, josta lähdettiin. Olisihan silloin ainakin asuminen halpaa, kun kenelläkään ei olisi varaa oikein mihinkään. Keskustan ideologiaan vain ei sovi käsitys, että kaupunki voisi tuottaa vaurautta enemmän kuin haja-asutus. Siksi paperi pyrkii maalaamaan vaurastumisen aiheuttaman hinnannousun negatiiviseksi asiaksi, vaikka se on oikeasti vain mittari urbanismin onnistumisesta.

    1. Patamusta sanoo:

      On kaupunkeja jotka luovat vaurautta ja on kaupunkeja, joihin keskittyy vaurautta. Yksinkertaistettuna ensimmäiset ovat teollisuuskaupunkeja ja jälkimmäiset hallintokaupunkeja.

    2. Niinpä! Kuten Hemmo toteaa, kysyntä on maksuhalukkuus ja -kyky.

      Jos kaupungin kasvu ja tiiviimpi lisärakentaminen todella lisää tuottavuutta ja siten elintasoa (mikä on odotettavaa), osa siitä lisäostovoimasta menee vuokriin, sillä ihmisillä on varaa maksaa asumisensa sijainnista enemmän – ja sijainti ei juuri jousta.

      Eli pursiaisen diagrammista puuttuu se, että joustavammalla asuntotarjonnalla kysyntä voi hyvinkin nousta enemmän kuin joustamattomalla tarjonnalla! Täten Keskustan diggailemassa raportissa on totuuden siemen.

      Mutta kuten Elmokin toteaa, tämä vuokrien nousu on seurausta tuottavuuden kasvusta. Ja tuottavuuden kasvun hidastaminen on erittäin typerä keino yrittää pitää asumiskustannukset alhaalla 😀 Parempi antaa tarjonnan joustaa mahdollisimman paljon – ja verottaa nostaa maan (kiinteistöjen sijaintiarvon) verotusta, jotta tämä ei maan arvonnousu ei valu ansiottomasti maanomistajien (sis. kiintistöspekuloijat) käsiin, vaan saadaan takaisin käytetäviksi niihin julkisiin investointeihin ja palveluihin, jotka sitä sijaintiarvoa juurikin nostavat (:

      Tsekkaa:
      rootbug.org/Ns1
      bit.ly/maamonopoli

  18. Kuinka moni kommentoija on lukenut paperin? Onko edes bloggaaja?

    Sen verran pahaa ohi huutamista tämä on.

  19. Pari tiiseriä ehkä kuitenkin tähän messuun; arveleeko bloggaaja että tarjonta ei vaikuta kysyntään? Siis ei lisää sitä? Uskooko bloggaaja että tuo ceteris paribus piirros kuvaa todellisuutta? Eikö takaisinkytkentöjä ole? Vai eikö niitä vain kyetä mallintamaan?

    Elmo osuu naulan kantaan kun pohtii verkostohyötyjä ja tuottavuutta. Ne raportissa toki myönnetään. Mutta siitä pohdinta vasta alkaa.

    1. Markku sanoo:

      Hyvä kun yksi keskustelua herättäneen raportin tekijöistä on liittynyt keskusteluun. Voitko Johannes Hirvaskoski hiukan avata sitä, miksi raportissa ei viitata kv-kirjallisuuden tärkeimpiin löydöksiin agglomeraatiosta tai kaupunkitaloustieteestä. Raportissa ei viitata esim Enrico Morettin tutkimuksiin lainkaan, mikä on aika pöyristyttävää jos raportin väitteitä yritetään perustella tieteellisin argumentein. Eihän tässä ole käynyt niin, että viitteet on valittu ajamaan omaa ideologista agendaa. Toinen mielenkiintoinen asia on se, että miten tolkullista toimintaa on viitata vuoden 2015 Suomessa 1970-luvulla tuotettuun kaupunkitutkimukseen. Huhujen mukaan menetelmät ovat kehittyneet suhteellisen paljon kvantitatiivisissä yhteiskuntatieteissä viimeisen 40 vuoden aikana. Kun kirjoitat yhteiskunnallisesti tärkeää tekstiä seuraavan kerran, niin voitko lisätä lähdeluettelon seuraavaan teokseen. Seuraavaa raporttia varten kannattaa myös ehkä miettiä miten korrelaatio ja kausaatio eroavat toisistaan. Jään odottamaan innolla Keskustan seuraavaa avausta tämän hyvin tärkeän teeman tiimoilta.

  20. Markku,

    Raportissa viitataan kyllä mm. Acemogluun ja tutkimustuloksiin agglomeraation eduista. Ei niitä kiistetä. Kyseessä on kuitenkin tuottavuuden pohdinnasta eteenpäin menevä kysymyksenasettelu – pohdinta kattaa sosiaalisen ja ekologisen kehityksen, sekä riskiaseman kehityksen. Tiedossani ei ole että tällaista olisi tutkimuksellisesti yritetty. Tosin samaa asiaa lähestytään GPI ja ISEW indeksien kautta. TEM julkaisi 5/2014 tärkeän alueellisen kehityksen vertailun 1960-2012 välillä noilla indekseillä, valitettavasti se ei ehtinyt tähän paperiin. Siinähän on hyvin paljon samoja johtopäätöksiä.

    Paperin alussa heti todetaan, ettei se ole tutkimuksen mittoja täyttävä, enemmän kysymyksenasettelua osoittava. Toki lähteet on silti (tekstissä) mainittu.

    Oleellista olisi tunnustaa keskittymisen systeeminen luonne ja riippuvuus politiikkatoimista. En pidä älyllisesti kovin rehellisinä noita yksinkertaistuksia. Kyllähän tarjonta luo ja suuntaa kysyntää – tämä vain halutaan jotenkin unohtaa tai pelkistää pois. Valinta unohtaa tämä seikka on sitä samaa ideologista agendaa, josta tätä paperia nyt kovasti moititaan.

    Korrelaation ja kausaation erottelu on tärkeää. Evidenssiä siitä on vain vaikea esittää. Kausaatiosta puhuminen osoittaa sinänsä yksinkertaistavaa otetta – takaisinkytkentöjen heikkoa ymmärtämistä. Mielestäni kompleksien järjestelmien teoria on tässä paljon taloustiedettä pidemmällä. MIlloin näemme simulaatioita – mallinnuksia – tuollaisten edellä esitettyjen kysyntä-tarjonta mekanismien kuvauksen osalta.

    Pelkällä kysyntä – tarjonta argumentoinnilla ei ole tässä enempää annettavaa kuin ilmastotieteessä olisi pelkällä co2 päästöjen vaikutusmekanismin osoittamisella. Kyllä vaikutusmekanismi tunnetaan, mutta se ei riitä alkua pidemmälle. Tarvitaan uskottavia mallinnuksia. Tai sitten on tunnustettava, että asia ei ole todellisuudessa noin yksinkertainen.

    Asuntopulan ja asuntojen rakentamisen yhteys liittyy siihen havaintoon, että asuntojonot eivät pienene – vaan kasvavat – kaupungin kasvaessa. Tämä on pelkkä korrelaatio. Mutta se on vakavasti otettava korrelaatio. Jos asuntopula päätellään asuntojonoista, raportissa esitetty tiivistys on perusteltu.

    Tarjonnan vaikutus kysyntään tunnustetaan vaikkapa Juhana Vartiaisen työn tarjonnan teeseissä. Kun tarjontaa tulee lisää, se luo kysyntää. Miksi takaisinkytkentää ei voisi tunnustaa asuntopolitiikassa ja pk-seudun kasvussa? – Entä toinen, käänteinen esimerkki – Kun keskuspankki tekee tukiostoja valuuttakurssia puolustaakseen, auttaako se? Pidemmällä tähtäimellä? Siinä luodaan kysyntää mutta se vain lisää tarjontaa.

    Tarvitaan huomattavasti holistisempaa otetta ja annos älyllistä rehellisyyttä. Rohkeutta ravistella paradigmoja myös.

    Raportin varsinainen pointti on aivan muualla kuin asuntopolitiikassa, kuten alussa kirjoitin. Kyllä sen siitä ymmärtää, jos haluaa ymmärtää.

  21. Vielä sen verran, että kun Heikki Pursiainen kirjoittaa kiinnostuvansa ”Keskustan aluepoliittisista ajatuksista” joudun kysymään, entä sitten muiden puolueiden aluepolitiikka? Kaikki politiikka, jolla on alueellisia vaikutuksia, on aluepolitiikkaa. On hajauttavaa ja keskittävää aluepolitiikkaa. Tämä peruslähtökohta olisi hyvä hahmottaa.

    Vai oletko Heikki sitä mieltä, että asuntomarkkinoihin puuttuminen ei ole politiikkaa? Tai että se ei vaikuta ihmisten muuttamiseen – siis väestön keskittymiseen? Entä korkeakoulupolitiikka? Helsingin seudulla on lähes 100 000 korkeakouluopiskelupaikkaa – onko tämä poliittisesti päätettyä? Jos on, onko sillä alueellisia vaikutuksia? Jos on, onko se siis aluepolitiikkaa? Vai onko se nimitys varattu vain keskustalaiselle politiikalle? – Jos on, mikä on rationaliteetti tämän takana?

    1. Jaakko Särelä sanoo:

      Asuntopolitiikka toki on aluepolitiikkaa. Helsingissä on harrastettu hajauttavaa aluepolitiikkaa ainakin 40 vuotta, todennäköisesti jo pidempään, kuten oheisen blogikirjoituksen kuvaajasta voi nähdä: http://www.sarela.fi/helsingin-asutus-taustaa/. Minusta Helsingissä voitaisiin lopettaa hajauttava kaavoituspolitiikka ja rakentaa vihdoinkin riittävästi asuntoja niitä haluaville.

  22. Tuukka Saarimaa sanoo:

    Lehdistökatsastimme tämän keskittämispolitiikka väitteen aikoinaan:

    http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/10/a-talks-and-bullshit-walks.html

  23. Niin teitte. Ja osoititte että ette ymmärrä valtionosuuksista tuon taivaallista. – Miten aluetukena voi pitää sairastavuuden ja ikärakenteen perusteella (ylivoimaiselta valtaosaltaan) maksettavaa tukea? Onko käynyt mielessä, että samat palvelut ja tulonsiirrot olisi järjestettävä noille ihmisille, vaikka he asuisivat kaikki päällekkäin Kalasatamassa?

    1. Tuukka Saarimaa sanoo:

      Toki. Mutta rahaa jaetaan myös alueperusteisesti eli alueiden ominaisuuksien mukaan.

      1. Mutta sinä viittasit tekstissäsi koko valtionosuusjärjestelmään ja sen summiin per capita. Ja argumentoit sillä perusteella jotakin. – Toivoisin tässä ärsyttämisen ja briljeeraamisen sijasta ”oikeaa” keskustelua. Sellaisessa esimerkiksi Mika Maliranta ja Juhana Vartiainen ovat aika hyviä.

  24. Timo sanoo:

    Kun Johannes kysyy muiden puolueiden aluepolitiikasta, hän menee tämän aiheen ja keskustelun ulkopuolelle. Tahallaanko, koska koko Suomen aluepolitiikka jo sanana on kepulaista vaikuttamista ja urbanisoitumisen edut unohtavaa. Suomessa vaaleilla valituista henkilöistä noin 80 % on kepulaisia ja he toteuttavat tehokkaasti kepulaista alueiden politiikkaa. Edellä mainittu ei muuta sitä tosiasiaa, että kaupungistuminen on suotavaa. Maallakin saa asua, kunhan maksaa sijainnistaan koituvat ylimääräiset kustannukset. Talousmaantieteessä pitäisi keskustankin pysyä taloustieteessä.

    1. Ei se mielestäni ole aiheen ulkopuolella. Mielikuva ”aluepolitiikasta” näyttää hallitsevan keskustelun aloittajan argumentointia. Siinä pitäisi päästä parempaan itse reflektioon, varsinkin jos haluaa tehdä arvovapaata tutkimusta. Sehän ei tietenkään ole mahdollista, mutta on tärkeää edes yrittää.

      Urbanisoitumisen etuja ei kielletä, mutta sekä sen edut että haitat on molemmat otettava huomioon. Sitä tässä haetaan. Kokonaiskuvaa.

    2. Patamusta sanoo:

      Miksi kaupungistuminen on suotavaa? Ei kaupungissa asumista pidä kieltääkään, mutta olisi suotavaa, jos kaupungissa asuvat kustantaisivat itse asumisensa, vaikka sillai kollektiivisesti.

  25. Juha sanoo:

    Suomen kokonaiskuva yhdestä perspektiivistä: kuntien asukasluvut ja valtiontuet.

    Asukasluvut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
    Valtiotuet: http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/kuntien_verorahoitus_2011.htm

    Nimitettäköön ne vaikkapa kasvukeskuksiksi (yli 100 000 as.), kuntaliitoskunniksi (10 000…100 000 as.) ja kesämökkikunniksi (alle 10 000 as.).

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa