Tiukka ja ennakoimaton hankintamenettely haittaa kilpailua

Tiukka ja ennakoimaton hankintamenettely haittaa kilpailua

Viime viikkoina erilaisissa yhteyksissä on tuotu esiin naisvaltaisten alojen yrittäjyyden heikkoa asemaa ja naisten matalaa kiinnostusta yritystoimintaan. Liberan ennen juhannusta julkaisema raportti naisyrittäjien vähäisyydestä Pohjoismaissa luotaa esimerkkejä toimialoilta, joilla julkinen sektori on erityisen vahva. Tällaisia aloja ovat mm. sosiaali- ja terveydenhoitoala.

Pitkään yrittäjänä toimineena olen seurannut alan kehitystä. Mielestäni eräänä esteenä esimerkiksi sosiaalipalvelualan yritystoiminnan kehittymiselle ovat alan palveluiden hankintaan liittyvät ongelmat. Meillä on tällä hetkellä olemassa tilanne, jossa esimerkiksi erilaisille vanhustenhoitoa tarjoaville toimijoille saatetaan asettaa niin paljon vaatimuksia, että pk-kokoluokan toimijoiden on hyvin vaikea edes lähteä tarjoamaan palveluitaan.

Suhteellisen pienikokoinenkin hoitokoti-tyyppinen asumisyksikkö on jo investointina kahdesta miljoonasta eurosta ylöspäin, ja se jo karsii yrittäjiä. Investointiin liittyvä riski on kuitenkin yleensä hallittavissa oleva riski, ja tilanhankintaankin on toki olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Vakavana esteenä kuitenkin näen sopimusten lyhytaikaisuuden sekä vaatimusten ja valvonnan vaikeasti ennustettavan muuttumisen. Kaikkeen yritystoimintaan liittyy aina riskejä, mutta vaatimusten ja valvonnan vaikeasti ennustettavat muutokset ovat sellainen riski, joka on yritystoiminnan kannalta käytännössä lähes hallitsematon.

Tilannetta voisi korjata tarkastelemalla lakia julkisista hankinnoista ja ennen kaikkea sen soveltamista uudelleen. Nyt erityisesti kunnat ovat tilanteessa, jossa kaikin mahdollisin keinoin palvelun hankinnassa koitetaan varmistaa, ennakoida ja eliminoida kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat palveluntuottajaan liittyvät riskit. Tuo lähestymistapa ei ole tae onnistuneelle hankinnalle.

Julkisen hankinnan ollessa kyseessä on hyvin vaikea antaa pisteitä sille, että paikallinen kaikkien tuntema toimija mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuottaisi todennäköisesti hyvin laadukasta palvelua. Jokainen yrittäjä taas tietää, että laadukas palvelu on normaalissa kaupankäynnissä yleensä paras tae asiakassuhteen jatkumiselle. Yrittäjän uraa kaavailevan hoitajan näkökulmasta oma osaaminen ja halu tuottaa hyvää palvelua on hänen paras myyntivalttinsa, mutta hankintamenettely saattaakin arvostaa paljon enemmän kokonaan muita asioita.

Käytännössä tämä johtaa siihen, että palvelutuotanto keskittyy kaikkein suurimmille toimijoille. Markkinatalous ei toimi, kun todellista kilpailua ja ennen kaikkea hintakilpailua ei synny. Mutkikkaista hankintamenettelyistä huolimatta suurimmatkaan palveluntarjoajat eivät välttämättä toteuta ehdottoman hyvää palvelua, eli tuo kunnan tekemä riskien eliminointi ei kuitenkaan todennu. Riskejä minimoimalla ainoastaan saatiin pudotettua paikallisia toimijoita pois kilpailusta. Tilaajan toimesta tehty kaikkien mahdollisten ja kuviteltujen riskien minimointi on samalla valitettavan usein keino palvelun hinnan maksimointiin.

Toinen korjausliike voisi olla valvonnan ja ohjauksen parempi ennakointi ja yksiselitteinen ohjeistus. Lisäksi saattaisi olla paikallaan miettiä ohjeistuksen ja valvonnan painopisteitä. Puuttuva senttimetri vanhusten hoitokodin oviaukosta ei ole asiakkaan kannalta niin suuri ongelma kuin puuttuva mehulasillinen tai huono hygienia.  Ei voi olla oikein, että tänään ohjeen mukaan vaikkapa kylpyhuoneen jokin leveysmitta on vähintään 190 cm ja huomenna uuden ohjeistuksen mukaan sen tulee ollakin 195 cm. Esimerkkitilanteessa palveluntarjoaja saa kunnalta kehotuksen pikaisesti korjata tilanne ja jos mittaa ei saada muutettua, kunta lopettaa viimeistään sopimuksen päättyessä palveluiden hankinnan tällaiselta toimijalta. Tuon puuttuvan viiden sentin lisääminen vaikkapa 20 kylpyhuoneeseen saattaa tietää satojen tuhansien eurojen kustannusta. Muutenkin mahdollisesti tiukalla olevalle yrittäjälle se saattaa tietää toiminnan loppumista. Tuo puuttuva 5 cm ei sinänsä muuttaisi itse palvelutapahtumaa mihinkään suuntaan. Esimerkki on kärjistetty, mutta se on hyvin kuvaava.

Tässä olisi hyvä yhteiskunnallisen keskustelun paikka; onko erilaisen ohjauksen ja valvonnan tarkoituksena oikeasti taata hyvä ja asianmukainen palvelu, vai onko se todellisuudessa kääntynyt itseään vastaan. Nyt meneillään oleva kehitys karsii mahdollisimman paljon toimijoita pois markkinoilta. Markkinat eivät silloin toimi.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa