Uber haastaa valtion – ja hyvä niin

Uber haastaa valtion – ja hyvä niin

Kyytivälityspalvelua tarjoava Uber on noussut Suomessa otsikoihin, sillä sitä epäillään luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta. Palvelu on tunnettu edelläkävijä älypuhelinteknologian hyödyntämisestä. Eräs toinen uutinen kertoi hieman Uberia muistuttavan liiketoimintamallin ulottuvan myös mm. laillisiin siivouspalveluihin. Asiakas syöttää tiedot sijainnista sekä siivoustarpeista, ja yritys vastaa yksilöllisesti kysyntään hyödyntäen hajautuneita resursseja. Nämä eivät ole vain irrallisia esimerkkejä liiketoimintamallien murroksesta. Taustalla ilmenevä suurempi kehitys pitää sisällään haasteen harjoitettavalle politiikalle, vakiintuneille ideologioille ja ylipäätään ymmärrykselle ihmisen vapaasta toiminnasta. Asioiden hahmottaminen ja muutokseen sopeutuminen eivät kuitenkaan vaadi mitään uutta ja ihmeellistä, jos älyllisestä työkalupakista löytyy jotain ruostumatonta.

Monipuolinen informaatioteknologia, sosiaalinen media ja lukuiset olemassaolevat palveluntarjoajat muodostavat ekosysteemin ennennäkemättömille innovaatioille. Perinteisen markkinateorian näkökulmasta transaktiokustannukset pienenevät. Erilaiset sovellukset voitelevat tiedon kulkua, sopimusten tekemistä ja resurssien koordinoimista. Ihmisten on vaivatonta tarjota ja tilata palveluksia keskenään ilman suurempia hierarkioita saati hyödyttömiä välistävetäjiä. Teknologia tarjoaa mahdollisuuden oikaista byrokratiaa. Varsinkin arkisissa ja paikallisissa asioissa markkinamekanismit toimivat mm. luottamuksen ja mainepääoman tärkeyden ansiosta. Nämä markkinatalouden perinteiset rakennuspalikat ovat suuria ideoita kohutun “Uber-talouden” takana. Puheet markkinataloutta murtavasta ”jakamistaloudesta” ovat liioiteltuja.

Uberin kaltaiset toimintamallit kyseenalaistavat monien perinteisten toimilupien tarpeellisuuden. Julkisen vallan luvat ovat periaatteessa ihmisiltä vietyjä vapauksia olla rakentavassa kanssakäymisessä keskenään. Kun osapuolet vapaaehtoisesti vaihtavat palveluksiaan, se on osoitus molemminpuolisesta hyödystä. Luvat ovat julkisen vallan keino luoda teennäistä niukkuutta ja rajoittaa arvon luomista. Ostaessaan tai ansaitessaan lupia viranomaiselta yksilö lähinnä lunastaa häneltä vietyjä vapauksiaan takaisin. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa yksilönvapaus harvoin nähdään itseisarvona, mutta Uber-talous ainakin tarjoaa maistiaisia vapauden hyödyistä arkielämässä. Sen johdosta yhä useampi maalaisjärkisempi kansalainen saattaa kohdistaa todistustaakan ehtoja asettavalle sääntelijälle.

Kaikkia toimilupia ei voi niputtaa täysin perusteettomiksi. Limonadi-, tai olutkojun luvaton ylläpitäminen pitää sisällään samat riskit kuin se, että pyytäisi vieraita kotipihalleen ja tarjoaisi heille jääkaapista virvokkeita. Kun sääntelyä perustellaan kategorisesti, siitä usein katoaa maalaisjärki. Kun palveluksia vaihdetaan rahaa, eikä esimerkiksi kiitosta vastaan, siihen liittyy jostain erikoisesta syystä suurempia riskejä, jotka on hallittava toimilupien kautta. Tietysti on olemassa toimintaa, johon liittyy aivan erityisiä riskejä. Esimerkiksi tiettyjen lääkkeiden reseptinvaraisuuden takana voi olla muutakin kuin pelkkä pelko Mad Max -elokuville tyypillisen dystopian toteutumisesta. Se, voisiko toimilupasääntely järjestyä mm. markkinamekanismein, kuten sertifikaateilla sekä luottamuspääoman varassa toimivien valmistajien jakeluketjuvalvonnalla, olisi jo aivan toinen keskustelunsa. Joka tapauksessa Uber-taloudessa on kyse hyvin arkisista asioista ja olemattomista riskeistä.

Informaatioteknologia tulee aiheuttamaan suuren haasteen sääntely-yhteiskunnalle. Päättäjät joutuvat aidosti pohtimaan sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta juuri taloudellisesta näkökulmasta. Ovatko liiketoimintaan liittyvät riskit niin suuria, että pyrkimys niiden täydelliseen kitkemiseen on tärkeämpää kuin orastavan innovaatioekosysteemin sabotoiminen? Toiset liiketoimintamallit ovat helpommin siirrettävissä palveluksiin, joiden koordinoinnista vastaa hankalasti valvottava sähköinen sovellus. Teknologia, sovellukset ja mm. kryptovaluuttojen kaltaiset anonyymit vaihdannan välineet lisäävät myös harmaan talouden mahdollisuuksia tietyille toimijoille. On hyvin mahdollista, että kuilu lakia noudattavien yritysten ja verottajan ohi palveluksia vaihtavien toimijoiden välillä kasvaa. Täytyy muistaa, että ko. epätasa-arvo on seurausta nykyisestä verojärjestelmän rakenteesta ja korkeasta veroasteesta.

Toimilupiin liittyy intressiristiriitoja. Onko julkinen valta aidosti valmis lisäämään resursseja kitkeäkseen ihmisten välisen kanssakäymisen, johon valtiota ei kutsuta kolmanneksi pyöräksi? Suuremmille toimijoille lupajärjestelmät ovat etu, joka kitkee kilpailua ja suojelee saavutettua asemaa. Näissä tapauksissa häviäjänä on yhteiskunta, joka kärsii sekä teennäisestä niukkuudesta että maksaa kustannukset sen ylläpitämisestä. Toisaalta lupien ansaitsemisesta ja vaatimusten täyttämisestä kalliin hinnan pulittaneet toimijat voivat perustellusti kokea vääryyttä, jos toiset pääsevät samoille markkinoille ilman vastaavia kustannuksia. Nämä ristiriidat voidaan tunnistaa, ja niitä voidaan lähestyä rakentavasti.

Yksittäisen sovelluksen ja palveluntarjoajan voi kitkeä, mutta teknologia ja ideat jatkavat kehitystään. Yhteiskunnalla on edessään valinta. Joko yhteisenä tavoitteena on poistaa sääntelyä, mahdollistaa näin avoin ekosysteemi innovaatioille ja toteuttaa se oikeudenmukaisin siirroin. Toinen vaihtoehto on se, ettei tässä kirjoituksessani esittämää tulevaisuuden kehityskulkua ja markkinoiden realiteetteja hyväksytä. Tuolloin vastassa tulee olemaan ankara viivytystaistelu poteroista toiseen. Eturyhmien oikeuksien suojeleminen ja haluttomuus tarkastella sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta on pois avoimelta ympäristöltä uusille innovaatioille. Kansainvälisessä kilpailussa se tarkoittaisi Suomen syrjäytymistä. Lopulta teknologian ja markkinoiden kitkeminen todettaisiin joka tapauksessa loputtomaksi suoksi. Suojeluksestakin nauttineet eturyhmät joutuisivat kärsimään, sillä pakon edessä sopeutuminen on usein liian myöhäistä.

Jos Suomesta halutaan tulevaisuudessa edes jonkin verran kilpailukykyinen markkinatalousmaa, on kiinnitettävä huomiota normeihin. Saavutetaanko aivan kaikella julkisella vallalla etumatkaa suomalaisille, vai päin vastoin?

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

14 kommenttia artikkeliin “Uber haastaa valtion – ja hyvä niin

  1. Amos Ahola sanoo:

    Hyvä kirjoitus – transaktiokustannusten väheneminen on erittäin tärkeä huomio. Ei Uberin toiminnan verottaminen ole mikään ongelma, päin vastoin – jos verottaja niin haluaa, niin olettaisin että Uber antaa heille kaikki tiedot Suomen kyydeistä, koska ne helposti tietokannasta exporttina irtoavat, varsinkin jos tämä on edellytyksenä sille että Uber saa toimia Suomessa.

    Mutta emme ole vielä siinä vaiheessa, ensin suomalaisten on ymmärrettävä mistä on kyse, ja siinä kirjoituksesi auttaa paljon, kiitos!

  2. Pekka Kylliäinen sanoo:

    Robottiautot tulevat vuosien, ei vuosikymmenten kuluttua. Vuonna 2025 ’taksissa’ on ihminen vain invakyydeissä avustamassa. Hänkään ei saa hallintalaitteisiin koskea. 30-luvulla tuskin kukaan saa enää itse ajaa autoa tai moottoripyörää. Yleensä robottiautot typistetään mielessämme yhteen autoon. Automatisoitu liikenne olisi parempi sana. Kymmenen vuoden kuluttua ostamme matkaa liikenneoperaattoreilta. Matka voi sisältää robottiauton, bussin, pienbussin (kuten nyt Kutsu+), raitiovaunun, junan, lentokoneen… Se voi sisältää luksusta tai olla vain perustyömatka muiden kanssa. Taksin ja jakeluautojen kuljettajat vapautetaan tuottavampaan työhön. Rakennemuutos tulee olemaan raju ja nopea. Automatisoidun liikenteen hyödyt ovat niin merkittävät. Liikennekuolemat ja vammautumiset lähes häviävät. Autovakuutus siis lakkaa olemasta hyvinkin pian. Miljoona robottiautoa korvaa Suomen neljä miljoonaa autoa. Tähän maailmaan säännelty taksi ei enää sovi. Ehkä lakia tulisikin muuttaa niin, ettei taksi ilman kuljettajaa vaadi toimilupaa. Jos kuljettaja on mukana hänen tulee olla nuhteeton kansalainen ja koulutettu alalle.
    Annan hyvän neuvon. Älä enää osta uutta autoa. Liisaa, jos auto pitää hankkia, mutta älä osta.

    1. Jouni Nordman sanoo:

      Jos ensin saataisiin taide ja lento liikenne automatisoitua, jossa muuttujien määrä on rajallinen. Toisaalta tullaan maailmalla vielä paljon enemmän näkemään tietoliikenne verkkoja, sillä infra investoinnit on sen verran merkittävät, että monessakin massa ei tätä saada tehtyä. Sen lisäksi ihmis työvoima on vielä niin paljon halvenpa, että hyvin pitkällä on se kun näitä tullaan tekemään

  3. Juhani Neala sanoo:

    Hyvä kirjoitus, tulee mieleen vaan hallituksen korostama digitalisaatio. Halutaanko sitä todella edistää, vai esiintyykö se vain juhlapuheissa.

  4. Positiivari sanoo:

    Olen ehdotellut jossain yrittämisen helpottamista byrokratiaa vähentämällä tai automatisoimalla se näkymättömiin. Jos henkilöverottaminen on osattu automatisoida, miksi yrittämiseltä vaaditaan niin paljon kaikkea. Rahat kiertämään virtuaalisten tilien kautta ja siitä rahaliikenteestä pitäisi ihan automaattisesti pidättää maksut mitä yhteiskunta nyt haluaakin kohdistaa ihmisten tuloihin. Kirjanpitovaatimukset ym. jutut ovat aika raskasta byrokratiaa. Sosiaaliturvalainsäädäntökin on aivan kuraa. Eihän yrittämisen aloittaminen ole nykyisin mahdollista, kun suojaverkot katoaa välittömästi jos perustat toiminimen.

    Meillä on ihan liikaa lokeroita, ja yhteiskunnan lainsäädännölliset rakenteet on tehty niitä varten. Nyt kun noiden lokeroiden rajat ovat murroksessa, yrittämisen ja työntekijyyden erottamisen ajatukselle rakennetut säädökset eivät ole suojaverkkoja vaan katiskoita mitkä estävät ihmisten oman toimeentulonsa hankkimista. Haluan suhtautua myönteisesti muutokseen ja rakentaa paremman yhteiskunnan joka huomioi ihmisten tarpeet. Muutokseen voi suhtautua positiivisesti.

  5. Turha iloita sanoo:

    Sen sijaan, että ilkutaan valtion kankeutta, Liberan pitäisi pitää meteliä kankeista suomalaisista investoijista. Jos tämä Uberin bisneslogiikka on niin ylivertaista, miksi sen toiminta ei kata koko Suomea. Koska Uberin ja muiden jättien toiminta on kankeaa! Miksi esimerkiksi vain Lidl on onnistunut levittäytymään Suomeen.

    Sanon, että Suomessa on tällä hetkellä varmasti maailman tyhmimmän yritysjohtajat ja liberaaliutta hehkuttavat lobbarit. Jos suomalaiset investoijat eivät halua täyttää olemassa olevaa markkinarakoa, sen tulee täyttämään ruotsalaiset tai virolaiset. Oikeastihan meidän liberaaliväki ei tajua bisnestä itsekkään. Jos tajuaisivat, puhuisivat siitä miten murroksessa tulee toimia.

  6. Jouni Nordman sanoo:

    On mukava nähdä miten Uberin käy, kun joutuu Suomalaisten valvonta viranomaisten kynsiin. Sillä AVI keskus ja verottaja on joka yrittäjän kaveri, joiden tulkintoja aina mielellään odottaa. Näiden lisäksi vakuutusyhtiöt ja eläke yhtiöt.

    Sillä mietitääs aloitus tälle, AVI keskus tekee tarkistuksen Suomen Uber yhtiöön, jolta vaatii kenelle on maksanut mitäkin, tähän Uber vastaa tietojen olevan Hollannissa, jolloin AVI keskus pyytää ne Hollannin viranomaisilta, jolle Uberin on pakko anta, sillä sitä syytetään Suomen verojen kiertämisestä.

    Tämän jälkeen verottaja saa tiedot, jolloin se postittaa henkilöille arviointi vero lappuset, jonka jälkeen myös tulee myös eläke yhtiöltä laput. Tämän lisäksi liikenne vakuutus muistuttaa korotetulla liikennevakutuksella, sillä autolla jolla kyydit on ajettu on pitänyt olla ammattimaiseen liikenteeseen vakuutukset.

    Eli niin kauan kuin verottaja ei ole määritellyt asiaa, ei Suomessa oikein ole mitään tapahtunut, siinä voi moni itsensä yrittäjäksi ilmoittanut kokea, kun verottaja päätti katsoa heidät työntekijöiksi.

  7. Jukka-Pekka Kukkonen sanoo:

    Onko se kuluttajan etu, että sallitaan sellainen palvelu kuin Uber, joka rahastaa kriiseillä? mm. Metrolakko Lontoossa Uber hinnat kolminkertaistui tai USA Halloweeninä hinnat jopa kymmenkertaiset mm. 16 mailin kyyti 460 dollaria. Suomessakin jo havaittu kalliimpia hintoja entä perinteiset taksit. Maalaisjärkeä kun käyttää niin voi todeta ettei tuo todellakaan ole etu.

    Uber on vaikeuksissa jopa Katastrofi- Ruotsissa jossa Henkilöliikennettä on ollut jo 90-luvulla täysi susi. Miksi se on pulassa? Yhtiö pimittää tietoja viranomaisilta. Miksi? Jotta sitä ei rinnasteta työnantajaksi. Miksi? Työ- ja yhteiskuntamaksujen rähähdysmäinen nousu.

    Uber harrastaa tätä kautta maailman. Nyt se sai 7 miljoonan sakot, jotkut osavaltiot ja maat kielsivät toiminnan, etc. Se ei välitä mistään muusta kuin dollarinmerkeistä.

    Ei yhteiskunnasta millä tämäkin maa aikalailla toimii. Markkinatalous ei todellakaan nousisi Uberin myötä, vaan laskisi. Joku joka on vähän lukenut liiketaloustieteen tuon ymmärtää tai pitäisi ymmärtää.

    Suomen taksi on yksi arvostetuimmista, luotettavammista ja turvallisimmista kautta maailman. Lisäksi se on pohjoismaiden halvimpia. Entä Uber? Koko ajan negatiivisissa uutisissa hintojen, harmaan talouden, kuljettajiensa taustojen tarkistamattomuuksien, asiakkaiden turvallisuuden ja tietojen pimittämisen takia.

    Oikeassa taksissa hätänappi on kuljettajalla. Uberissa asiakkaalla.

    Ei jatkoon!

    P.S Jotkin asiat on hyvä pitää sääntelyn alaisina. Taksi mukaanlukien. Alan vapautuksestaja sen seurauksista, kun on maailmalta faktaa tarjolla. Samoin myös esim. viimeaikoina keskusteluissa mukana ollut reseptivapaat-lääkeet. Mitä seuraamuksia siitä on. Kumpaakin vastaus: Ei hyviä.

    Miksi asiat toimisi täällä erinlailla jos tehtäisiin samat päätökset?

    1. Jukka-Pekka Kukkonen sanoo:

      Oho.. Siinähän tuli kirjoitusvirheitä. Perhana autocorrect. Pahoittelut.

  8. Henkka sanoo:

    ”Luvat ovat julkisen vallan keino luoda teennäistä niukkuutta ja rajoittaa arvon luomista.”

    Totta, myös liikenteeseen mahtikäskytetyt ja vain luvanvaraisille takseille varatut taksikaistat ovat esimerkki tällaisesta lupatotalitarismista ja vapautta rajoittavasta sääntelystä. Kun näistä stalinistisen sääntelyvaltion luomista etuoikeutetuista taksikaistoista päästään eroon, keskikaupungin taksiliikenne alkaa toimimaan entistä tehokkaammin ja rationaalisemmin, aivan markkinatalouden yleispätevien periaatteiden mukaisesti.

  9. Juha sanoo:

    ”Jos Suomesta halutaan tulevaisuudessa edes jonkin verran kilpailukykyinen markkinatalousmaa, on kiinnitettävä huomiota normeihin.” Tosi kuin vesi.

    Tosin Suomi on jo jonkin verran kilpailukykyinen markkinatalousmaa. Ainakin kilpailukykyvertailujen mukaan.

    Eivätkä normitkaan maailman mittakaavassa aivan luokattomia ole. Mutta jos laeissa on vikaa, vikaa on lainlaatijoissakin. Kenet Sinä äänestit eduskuntaan?

  10. klaus kultti sanoo:

    Ei yyber haasta valtiota, vaan yhden eturyhmän ja sitä komppaavat virkamiehet ja -naiset. Vähän laajemmalla katsantokannalla se haastaa muutkin eturyhmät, koska jos yksi läänitys puretaan kynnys muidenkin läänistysten purkamiseen alenee. Lisäksi yyber haastaa virkamiehistöä, koska osaa heistä tarvitaan vain ylläpitämään ns. turhaa säätelyä. Mutta jos valtion haluaa haastaa pitää olla vähän enemmän voimaa.

  11. Ulf Fallenius sanoo:

    Ubertoiminassa ei ole vaan kyse luvista vaan verolaista ja työnantajavastuusta.Niin kun tiedät varmasti Taussi niin jokaisella yrittäjällä täytyy olla Y-tunnus tai sitten on työntekijä ja tässä tämä Uber ajatus on vielä ihan sekaisin eihän Ubertaksista saa edes kuittia missä olisi Y-tunnusta kuljettajalta tai alv erittelyä joka johtaa äkkiä siihen että kuin kyydin hinnan vähentää oman yrityksen kirjanpidosta on joutunutkin työnantajaksi kun ei Uuberikaan ota sitä työnantajavastuuta.Mutta jos Uber ajatus saadaan vaikka oikeuden tai hallituksen päätöksellä lailliseksi niin se tarkoittaa että kuka vaan voi välittää työtä ilman työnantajavastuuta ja silloin Ay liike on murettu täysin.Ei ole todellakaan vaan lupa asia kuviot on suuremmat.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa