Uudistukset kelpaavat – ainakin jos ne kohdistuvat muihin

Uudistukset kelpaavat – ainakin jos ne kohdistuvat muihin

Professori Vesa Kanniaisen johtama ekonomistityöryhmä julkaisi perjantaina 24.4.2015 raporttinsa Näin Suomi voidaan pelastaa. Liberan kustantamassa raportissa ekonomistit ehdottavat keinoja kasvun palauttamiseksi Suomen talouteen. Työryhmää ei voi syyttää näpertelystä. Se vaatii laajoja uudistuksia niin talouden rakenteisiin kuin poliittiseen päätöksentekojärjestelmäänkin.

Työryhmän laajamittaiset ehdotukset jakavat varmasti mielipiteitä niin kansalaisten kuin päätöksentekijöidenkin keskuudessa. Teimmekin pikakyselyn sen selvittämiseksi mitä suomalaiset ovat tietyistä ekonomistiryhmän ehdotuksista. Tulokset olivat kiinnostavia.

Ehdotus yliopisto-opintojen muuttamisesta osittain maksulliseksi sai eniten kannatusta. Työryhmä ehdottaa, että yliopistoihin asetettaisiin lukukausimaksut, jotka kattaisivat osan opintojen kustannuksista. Opiskelijat rahoittaisivat opintonsa ns. pehmeillä opintolainoilla. Näiden takaisinmaksuosuus riippuu opintojen jälkeisistä tuloista. Mitä enemmän tienaa, sen suuremman osuuden opintolainasta joutuu maksamaan. Tämäntapainen järjestelmä on käytössä ainakin Australiassa.

Australian mallia kannatti 53 % vastaajista ja vastusti 30 %. Kannatus ylitti vastustuksen lähes kaikissa väestöryhmissä. Ainoat merkittävät poikkeukset olivat opiskeluikäiset (alle 29-vuotiaat), Vihreiden kannattajat ja korkeimpaan tuloluokkaan (kotitalouden yhteenlasketut tulot > 70 000) kuuluvat. Vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset ovat paljolti samaa mieltä työryhmän kanssa siitä, että maksuttomat opinnot ovat tulonsiirto hyvätuloisille.

Toinen laajaa kannatusta saanut uudistusehdotus oli kansanedustajien määrän vähentäminen. Työryhmä ehdottaa kansanedustajien määrän alentamista 151:een. Vastaajista 71 % kannatti vähintään tämän suuruista vähennystä. Yli neljäsosa olisi ollut valmis vähentämään määrää entisestään sataan kansanedustajaan. Kysely tehtiin eduskuntavaaleja seuraavana päivänä, joten vaalitulos oli vastaajilla varmaankin tuoreena mielessä.

Yhtä paljon kannatusta eivät saaneet ekonomistiryhmän ehdotukset työmarkkinoiden uudistamiseksi. Ryhmä ehdottaa työehtosopimuksen yleissitovuuden purkamista ja korvaamista yleisellä minimipalkkalainsäädännöllä. Tätä kannatti vastaajista 27 % ja vastusti 40 %. Kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään.

Yleissitovuuden purkamisen kannatus oli suurinta Kokoomuksen kannattajien keskuudessa, vastustus puolestaan SDP:n ja Vasemmistoliiton keskuudessa. Tulos ei siis tässä suhteessa ollut lainkaan yllättävä. Yllättävämpää on se, että kannattajien ja vastustajien välinen ero on huomattavasti tiukempi kaikkein alemmissa tuloluokissa kuin muissa. Vastaajien suhteellisen pieni määrä vaatii kuitenkin tulkitsemaan tätä aika varovaisesti.

Vastaajilta kysyttiin mielipidettä myös toisesta ekonomistiryhmän ehdottama työmarkkinauudistuksesta. Ryhmä ehdottaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettaisiin kaikkiin palkansaajiin riippumatta liiton tai työttömyyskassan jäsenyydestä. Uudistus voitaisiin työryhmän mukaan rahoittaa leikkaamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta. Vastaajista 35 % kannatti ja 48 % vastusti ehdotusta.

Kannatus vaihteli suuresti väestöryhmittäin. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella kannattajia ja vastustajia oli suurin piirtein yhtä paljon, muualla vastustus oli suurempaa. Kokoomusta, Vihreitä ja RKP:ta äänestävät kannattivat ehdotusta ja vasemmistopuolueita äänestävät vastustivat.

Yliopistokoulutusta koskevaa uudistusta kannattavat melko suurella marginaalilla kaikki paitsi suurituloisimmat ja opiskeluikäiset. Ansiosidonnaista koskevia uudistuksia kannatetaan kasvukeskuksissa ja porvaripuolueissa. Kansanedustajien määrän vähentäminen saa laajaa kannatusta.

Vastauksia katsoessa ei voi välttyä ajatukselta, että uudistusten tarve kyllä tunnustetaan, mutta uudistusten toivotaan kohdistuvan muihin väestöryhmiin kuin omaan.

Kyselyn toteutti On-Time Research Solutions Oy 20.4.2015. Vastaajien määrä oli 1004.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

4 kommenttia artikkeliin “Uudistukset kelpaavat – ainakin jos ne kohdistuvat muihin

  1. Jami sanoo:

    ”…uudistusten tarve kyllä tunnustetaan, mutta uudistusten toivotaan kohdistuvan muihin väestöryhmiin kuin omaan.”

    Tuon vastauksen voisi ehkä vetää joku Iltalehden toimittaja, mutta katsopa ne vastaukset (ja vastausten määrä) uudelleen…

  2. Kok sanoo:

    Jaa. Valtiovallan sponsoroimat ansiosidonnaiset sosiaaliturvat joutaisi kokonaan pois. Miksi niille jotka juuri ovat potkittu korkeapalkkaisesta työstä pois pitää maksaa isompaa korvausta kuin niille jotka ovat pitempään joutuneet olemaan pois työstä. Sanotaan, että työttämän kannattaa työllistyä rivakasti. Miksi juuri silloin kannustetaan pysymään pois töistä kun olisi järkevintä työllistyä. Sama TyEL:n kanssa. Miksi niille pitää eniten maksaa, jotka ovat suurinta palkkaa saaneet. Täysin tarpeeton tulonsiirto. Se on eriasia, jos joku itse haluaa itse itsensä vakuuttaa tai säästää, mutta yhteiskunnan ei pitäisi näitä kätilöidä ollenkaan. Kansaneläke+peruspäivärahat/työmarkkinatuki ylös. Yhteiskunnan sponsoroimat/pakottamat TyEL ja ansiosidonnainen työttömyysturva pois.

  3. christian sanoo:

    Kansanedustajien määrästä en tiedä, aivan sama koska raha jää valtaosin Suomeen. Sama pätee kaikkiin muihinkin sisäisiin asioihimme, eli ei ole menoa eikä sieltä saa säästöä. Mutta kansanedustajien palkkaan pitäisi heti saada tulospalkkio, mikä arvioidaan maan luottokelpoisuudella, työttömyydellä ja nettovarallisuudella.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa