Varusmiesten työlle tarvitaan hinta

Varusmiesten työlle tarvitaan hinta

Suomalaisen maanpuolustuksen järjestämisessä suuressa roolissa on asevelvollisuusjärjestelmä, jonka piirissä noin 25 000 asevelvollista suorittaa vuosittain puolesta vuodesta vuoteen kestävän varusmiespalveluksen. Varusmiesten lisäksi puolustusvoimilla on noin kymmenentuhatta palkattua työntekijää erilaisissa tehtävissä. Puolustusvoimien toimintamenot ovat vuosittain noin 2 miljardia euroa. Tästä kahdesta miljardista noin 700 miljoonaa euroa käytetään palkatun henkilöstön palkkoihin, varusmiesten päivärahoihin käytetty summa liikkuu matalissa kymmenissä miljoonissa.

Maanpuolustuksen kustannuksista käytävässä keskustelussa unohtuu usein se, että merkittävä osa maanpuolustukseen käytettävistä kansantaloudellisista resursseista tulee muualta kuin valtion budjetissa puolustusvoimille varatuista määrärahoista. Varusmiespalvelus on käytännössä nuorilta miehiltä työn muodossa kerättävä vero, jonka tarkkaa arvoa ei voi lukea suoraan minkään tahon budjetista. Varusmiesten käyttämän ajan lisäksi puolustusbudjetin ulkopuolella ovat esimerkiksi Kelan maksamat varusmiesten vuokrat.

Suurin maanpuolustukseen liittyvä budjetin ulkopuolinen kustannus on kuitenkin puolustusvoimissa alihintaan teetettyjen 17 000-20 000 varusmiestyövuoden kansantaloudellinen kokonaiskustannus, jonka taloustieteen professori Roope Uusitalo on arvioinut olevan noin 800 – 950 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus maanpuolustuksen todellisista kustannuksista kohdistuu siis jonkun muun kuin puolustusvoimien maksettavaksi.

Kun työpanoksilla ei puolustusvoimien sisällä ole hintaa, muuttuu niiden vertailu muihin maanpuolustukseen tarvittaviin taloudellisiin panoksiin vaikeaksi. Se, että varusmiesten työvoimalla ei ole puolustusvoimille hintaa, johtaa haitallisiin asioihin. Syntyy esimerkiksi houkutus käyttää varusmiesten aikaa aivan muihin kuin maanpuolustukseen liittyviin työtehtäviin, kuten eduskunnan äänestysjärjestelmien testaamiseen.

Työvoiman todellisten kustannusten näkymättömyys vaikeuttaa maanpuolustuksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin vastaamista. Olisiko järkevämpää, että osa varusmiehistä ei olisi palveluksessa vaan rahoittamassa maanpuolustuksen järjestämistä verojen kautta? Onko palveluksessa liikaa ihmisiä, ja onko heillä riittävästi oikean hintaisia ja laatuisia varusteita? Kannattaako käyttää pääomaa työtä helpottavien työkalujen hankkimiseen vai teettää käsityötä pääoman kerryttämisen kustannuksella?

Ongelman korjaamiseksi olisi tarpeellista saada hintasignaaleja liikkumaan puolustusvoimien sisällä. Eräs tapa toteuttaa tämä olisi tehdä varusmiespalveluksesta vapaaehtoista (samalla korjaantuisivat asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmat) ja käyttää riittävän korkeita palkkioita houkuttelemaan palvelukseen riittävä määrä ihmisiä. Jos palveluksesta ei haluta tehdä vapaaehtoista, päivärahojen reipas korotus olisi askel oikeaan suuntaan. Parhaiten todellisia kansantaloudellisia kustannuksia vastaava päivärahojen taso olisi jotakuinkin se, jolla riittävä määrä ihmisiä hakeutuisi palvelukseen myös vapaaehtoisesti.

Ainakin maanpuolustuksen järjestämistä suunniteltaessa pitäisi laskea varusmiesten työpanokselle hinta, joka mahdollistaisi erilaisten puolustuksen toteusvaihtoehtojen vertailun. On täysin mahdollista, että lisäämällä kalustohankintoja tai vakituisen henkilöstön määrää puolustuskyky pysyisi vähintään yhtä korkeana, mutta puolustuksesta aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset olisivat pienemmät.

On valitettavaa, että suurta osaa puolustusvoimien käyttämästä työpanoksesta määrittää kategorinen pakko eikä maanpuolustuksellinen tarve. Oikea lähtökohta olisi pyrkiä järjestämään maanpuolustus tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

 

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

13 kommenttia artikkeliin “Varusmiesten työlle tarvitaan hinta

  1. Miesasia sanoo:

    Tärkeintä olisi saada naisetkin vankilan uhalla armeijaan tasa-arvon nimissä. Tasa-arvo kaikessa tai sitten ei missään, eikö.

    1. Jukka Aakula sanoo:

      Tasa-arvo ei ole kaiken mitta. Tässä on paljon muitakin asioita kuten maanpuolustuksen laatu. Tasa-arvosta hohkaajista tulee mieleen että ovatko hieman ehkä autisteja, kun elämä näyttäytyy pelkkien periaatteiden kautta. Ja tässä tapauksessa yhden periaatteen kautta.

  2. Vain motivoituneille sanoo:

    Asepalvelukseen X määrä alokkaita, sukupuolesta riippumatta. Jos vapaaehtoisesti ei X määrä täyty, niin sitten loppu osa soveltuvuuden mukaan, sukupuolesta riippumatta. Raskaudesta lykkäystä, samoin.kuin alaikäisen lapsen huoltajuudesta.

  3. Jussi Koskinen sanoo:

    Ensinnäkin varusmiehet ovat tuohon tehtävään sopivia. Yritäpä saada muualta revitty noin 200 hengen porukka toimimaan tasmällisesti käskyjen mukaisesti.ja nopeasti.

    Toinen asia on että varusmiespalveluksen voi nähdä myös hyödyllisenä koulutuksena erilaisiin tehtäviin, joissa on tarvetta kurinalaiselle käytökselle, selviytymiselle poikkeuksellisissa oloissa, organisoimiselle, johtamiselle ja yleisesti monipuoliselle elämänkokemukselle..

    1. näinon sanoo:

      Varusmiesiän ylittäneet eivät enää suostuisi istumaan kiltisti eduskunnan penkeillä tyhjän panttina, vaan lähtisivät kävelemään protestina heidän aikansa tuhlaamiselle. On erittäin haitallista viedä nuorten varusmiesten usko siihen, että maanpuolustus ja yhteiskunta yleensäkin on järkevästi järjestetty pakottamalla heidät turhanpäiväiseen toimintaan. Varusmiesten ajan tuhlaaminen ei ole mikään yksittäistapaus vaan yleinen käytäntö, ja seurausta järjettömästä pakkoon perustuvasta järjestelmästä. Varusmiesten huono kohtelu kasvattaa kyynisyyttä ja itsekkyyttä.

  4. YKSILÖITÄ sanoo:

    Samaa mieltä Jussin kanssa. Koska varusmiespalveluksen voi nähdä myös hyödyllisenä koulutuksena erilaisiin tehtäviin ja koska aliupseerikoulutus antaa hyvät valmiudet myös siviilipuolella johtotehtävissä toimimiselle, niin naiset mukaan myös palvelukseen. Näin saadaan myös siviilipuolella naisia enemmän johtotehtäviin. Ehdottomasti naiset yhtä hyviä kuin miehetkin asepalvelukseen. Hyviä esimerkkejä löytyy jo Suomesta. Kunnioitan syvästi vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeneita naisia. Olette itsenäisyyden ja tasa-arvon asialla.

  5. Koksu 88 sanoo:

    Laskin tuossa juuri että oma varusmiespalveluni maksoi minulle yli 40 tonnia nykyrahaksi muutettuna….

  6. Roo sanoo:

    Jos puolustusbudjetin pelätään loppuvan kesken, voisi päivärahan noston sijaan – tai ohella – ottaa käyttöön maksullisen vapautuksen. Osa asevelvollisista voisi vapautua maksamalla sopivaksi katsotun summan rahaa (jolloin tällä lisäverolla olisi selkeä suuruus).

    Nykyään vapautuminen onnistuu jo, mutta se täytyy maksaa työpalveluna (siviilipalvelus), jonka sisältö ja tekotapa on rajoitettu monin tavoin. Jos siviilipalvelusvelvollinen pystyy hyödyntämään ja kehittämään osaamistaan paremmin esim. voittoa tavoittelevan yrityksen palkkaamana, voisi hän niin tehdä, ja yhteiskunta saisi ilmaisen mutta taitamattoman työvoiman sijasta rahaa, jolla voi tarvittaessa palkata menetetyn velvollisen tilalle ammatti-ihmisen (joko puolustusvoimiin tai muualle).

    Jos pelätään äkillistä varusmieskatoa, voidaan summa määrätä alkuvaiheessa riittävän suureksi, jolloin vain kovapalkkaisimpien kannattaa maksaa se. Ja sitten on tietysti se muunlaisten vapautusperusteiden muuttaminen…

    Tietysti riskinä on puolustusvoimien ”tyhmistyminen”, jos sieltä alkaa jäädä pois korkeimmin koulutettu osa (jolla on tilastollisesti parempi palkka). Toisaalta aiemmissa kommenteissa mainittu hyödyllinen koulutus saattaisi yhä toimia riittävänä kannustimena, jolla riittävästi kyvykkäitä hakeutuu varusmiehiksi.

    1. Ainoastaan sen avulla, että varusmiesten työllä on hinta, voidaan sitä vertailla muihin puolustukseen tarvittaviin asioihin.

      Yksinkertaistettuna: jos olisi sellainen yksilö, joka pystyisi työmarkkinoilla tuottamaan miljardin arvonlisän kuukaudessa, kannattaisiko hänet laittaa armeijaan vai työmarkkinoille tuottamaan pääomaa, jota voidaan käyttää esim. varusteiden hankkimiseen.

      Sama ilmiö pätee suuressa kuvassa myös asevelvollisuudessa, erot eivät vain ole niin suuria. Järkevin tapa arvioida asiaa on määrittää eri taloudellisille panoksille vertailukelpoiset hinnat.

      1. Juha-kummi sanoo:

        Varusmiesten oppivelvollisuudella on hintansa.

        Kustannus voi olla kovakin, jos alokkaasta koulutetaan esimerkiksi hävittäjälentäjä. Eikä koulutus ole ilmaista muissakaan aselajeissa. Kukaan ei ole aseseppä syntyessään.

        Työstä sitten maksetaan palkkaa, kun koulutuksensa päättänyt kesäkersantti, sopimussotilas, rauhanturvaaja tai kantaupseeri ryhtyy alan hommiin.

      2. Tuomas sanoo:

        Eli ole Juha-kummi sitä mieltä, että reserviin siirtyville asevelvollisuutensa suorittaneille pitäisi maksaa palkkaa koko reservissäoloajan (siis siitä ”työstä” mitä heidät koulutetaan tekemään, l. pelotteena toimimisesta) mutta asevelvollisuuden ajasta ei, koska sehän on vain ”oppivelvollisuutta”?

        Kyllähän se noinkin voisi toimia, mutta luultavasti olisi halvempaa vain maksaa niille asevelvollisille.

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Niin tai näin niin Suomen armeijan budjetti lähes lapsellista luokkaa jos todella halutaan toimiva ja puolustuskelpoinen armeija. Saaneen huomauttaa että meillä on iso epävakainen naapurimaa ja olemme ulkona Natosta niin kyllä ei hyvältä näytä kuin säästetään sotilasmenoista.

  8. Jukka Aakula sanoo:

    Kaikki – kuten isänmaan puolustaminen ja omien lasten hoito – ei ole mitattavissa rahassa. Kuten omien lasten hoito ei voi perustua vapaaehtoisuuteen, ei minusta maanpuolustuskaan.

    Jos maanpuolustukseen osallistuisivat vain ne, jotka ovat valmiita riskeeraamaan rahasta oman elämänsä, ei talvisodassa oli selvitty. Palkkasotilaat eroaisivat sodan syttyessä ja vaikka eivät eroaisikaan, uhrautumishalu ei olisi korkea.

    Maanpuolustuksen ja omien lasten hoidon on perustuttava muuhun motivaatioon kuin rahaan.
    Jos se muu motivaatio puuttuu, pieni kansa ei suuren imperialistisen valtion vierellä voi pärjätä – varsinkaan maa joka on perinteisiin jämähtäneenä jättäytynyt ainoana Venäjän naapurimaana tahallaan ilman turvatakuita.

    Talousliberalismin ihmiskuva – Homo Liberalicus – tietysti perustuu puhtaaseen yksilön insentiivi-motivaatioon. Tällainen ihmiskuva on riittävä mallinnettaessa ihmisen toimintaa vaikkapa asuntomarkkinoilla, mutta muuten se on liian suppea. https://sarastuslehti.com/2013/03/03/uusi-ihminen/

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa