Yrittäjä, älä vaikuta!

Yrittäjä, älä vaikuta!

Pohjoismaiselle startup-kulttuurille keskeinen Slush-yhteisö aktivoitui miettimään vastatoimia mm. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n perjantaiselle lakolle. Jo varhaisessa vaiheessa oli muistutettu, ettei Slushin organisaatio pyri ottamaan kantaa poliittisiin kiistoihin. Yhteisön keskuudessa mietittiin tapoja paikata mielenosoituksen taloudellisia vaikutuksia ja edistää Suomen parasta. Pelkkä ajatus palkansaajapuolen suurmielenosoituksen vastaisista toimista sai Palvelualan ammattiliiton PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemeltä aggressiivisen vastaanoton. Hän väläytti, että ”rikkuritoimintaa” yrittävä henkilö voi saada ”köniinsä”. Jo samana päivänä Slush irtisanoutui ehdotuksistaan ja taipui erilaisten huutelijoiden painostukseen. Yhteiskunnassa on tällä hetkellä suuri paine ohjata startup-liikettä ylhäältä käsin ja pitää se erossa poliittisista aiheista.

Nimimerkki Hupparihörhö, startup-maailmassa itsekin mukana oleva Sami Kuusela valitti slushilaisten alkuperäisestä tempauksesta kutsumalla sitä ”setäpolitikoinniksi”. Kuuselan puheenvuoro toimii tahtomattaan esimerkkinä juuri hänen mainitsemastaan vanhakantaisuudesta. Tuomitsemalla kokonaisen sukupolviliikkeen setien juoksupojiksi toinen setä sortuu helposti vähättelemään nuorten ja idearikkaiden ihmisten potentiaalia. Itse uskon, että startup-liikkeellä voisi olla paljon enemmänkin annettavaa yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Slushilaiset olivat miettineet talkooapua kuljetusta vaille jääville koululaisille ja lakkoilevista työntekijöistä kärsiville kauppiaille. Kuuselan mielestä tämä on ”tylsä homma”, sillä moinen talkooapu olisi ”pienipalkkaisilta leikkaavan hallituksen puolelle asettumista”. En ole oivaltanut, millä tavalla esimerkiksi kyydin tarjoamatta jättäminen koululaiselle pelastaa hyvinvointivaltion tai parantaa pienituloisen palkansaajan asemaa. Taloustiedettäkin lukeneena minulle on vielä mysteeri, miten kauppiaan tappio oikein rikastuttaa kansantaloutta. Monille, kuten ehkä Kuuselalle omaa eturyhmää kauemmas katsominen on ”tylsä homma”. Juuri siksi onkin hienoa nähdä, että Suomesta löytyy myös kokonaiskuvan kautta ajattelevia ihmisiä. Ainakin näytti löytyvän ennen kuin Slush-organisaatio virallisesti irtisanoutui edustajiensa esittelemistä ideoista pahoitellen niitä ”ajattelemattomiksi”.

Syynä perääntymiseen oli pyrkimys välttää lietsomasta vastakkainasettelua. Talkoohengen sijaan pikemminkin konsensushakuisuus on ”setäpolitiikan” jäänne. Kyseisen aikakauden ihmisille tai sen hengessä eläville on tyypillistä ajatella, että kaikki yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vain korporatistista lobbaamista, eli Hupparihörhön termein ”etujärjestömöykkää”. Siinä, missä slushilaiset suunnittelivat ensin tukevansa yhteiskunnan hyvinvointia, Kuusela ajoi takaa valtiojohtoisen setäpolitiikan tapaan vain ”hyvinvoivaa valtiota”. Ainakin peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopissa opetetaan yleisesti poliittista vaikuttamista ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaan osallistumista hyveinä.

Jostain syystä yhteiskunnallinen vaikuttaminen on arvostettavaa vain, jos ei ole yrittäjä. Kiinnittämättä enempää huomiota Kuuselan blogitekstin muihin kauempaa haettuihin poliittisiin tulkintoihin talkootyön pahuudesta, startup-liikkeen roolin kapea määritteleminen muistuttaa vasemmistolaisten tapaa puhua ”luuseriyrittäjistä”. Termiin kiteytyy kaksoisstandardi: yhteiskunnallisia asioita pohtiva yrittäjä on epäonnistuja ja valittaja, jonka tulisi kohdistaa energiansa vain omaan tekemiseensä, eikä ympäröivään yhteiskuntaan. Ainoat asia, jotka linkittävät yrittäjän muuhun yhteiskuntaan, ovat hänen maksamansa verot ja aikaansaamat työpaikat. Muuten hänen toivotaan olevan kiltisti ja hiljaa. Vastaavasti työntekijäpuolella poliittinen vaikuttaminen on niin tärkeä etuoikeus, että mm. ammattiyhdistykset nauttivat eri tavoin julkista tukea.

Yrittäjyys on yhteiskuntaa muuttava voima. Alle kymmenessä vuodessa startup-yritysten joukosta on noussut konsepteja, jotka ovat määrittäneet uudelleen median ja muuttaneet yhteiskunnan valtaetäisyyksiä. Applikaatiot vähentävät transaktiokustannuksia ja saavat kyseenalaistamaan monien byrokraattisten rakenteiden ja sääntelyn tarpeellisuuden. Eri aloilla puhutaan ”uberisaatiosta”. Tuorein esimerkki löytyy Suomessakin nousevasta vertaislainabisneksestä, joka täydentää finanssialaa suurten instituutioiden katveessa. Startup-kulttuurissa on muutakin hienoa kuin trendikkäitä yritysideoita ja riippuvaisuusyhteiskuntaan kaivattua omatoimista itsensä toteuttamisen henkeä. Varsinkin uudenlainen teknologia ja mullistavat bisnesmallit edellyttävät laajempaa näkemysten päivittämistä johtamisoppeihin sekä organisaatioteorioihin.

Maailman muuttuessa vanhoja rakenteita tulee voida kyseenalaistaa. On suuri riski, jos varsin nuoren startup-liikkeen tarkoitus ja potentiaali halutaan rajata etukäteen vastaamaan jonkun sedän vanhakantaisia ja rajoittuneita ajatuksia. Startup-liikkeissä on nuoria kouluttautuneita ja vielä opiskeleviakin ihmisiä. Heillä on tuoreessa muistissa teoriaa ja käytännön kokemusta, jonka vuorovaikutuksessa syntyneitä näkemyksiä olisi ensiarvoista saada myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Muu yhteiskunta voi joko kannustaa yrittäjähenkisiä ihmisiä vuorovaikutukseen tai ajaa heidät takaisin pajoihinsa nykertelemään ”omiaan”.

Viime kädessä vastuu aloitteellisuudesta on yrittäjällä itsellään. Startup-yrittäjyyteen on aina liitetty konsensuksen muuttaminen, pyrkimys rikkoa luutuneita ajatuksia ja toimintatapoja, uskallus toimia siitäkin huolimatta, että muut olisivat eri mieltä. Mitä se kertoo edellytyksistä luoda jotain mullistavaa, jos lopulta ei löydy valmiuksia edes avustaa citymarketissa? On vaikea uskoa startup-liikkeen pystyvän kasvattamaan rohkeita ja yhteiskuntaa muuttavia yksilöitä, mikäli ensimmäisenä halutaan pyytää anteeksi eri mieltä olevilta pelkkien omien ideoiden esittelemistä. Startup-piireissä on muodikasta puhua isosti ajattelemisesta, ”Think Big!”. On yhdistettävä monialaista osaamista, on seurattava ympäröivää maailmaa, on osattava oppia ja kiinnostua asioista mahdollisimman laajasti. Samalla mm. Slushin johto kehottaa yhteisöä lyömään laput silmille ja keskittymään omaan rutiiniinsa. Muut nyökkäilevät ja taputtelevat selkään yksimielisesti. Tämäkö on sitä innovatiivista henkeä, jonka tulisi pelastaa Suomen tulevaisuus?

Slush-yhteisölle on jopa ehdotettu Suomen pelastajan viittaa, mutta sankaruudellakin on rajansa. Esimerkiksi koulukyydin tarjoaminen lapselle on jo liian radikaalia ja mullistavaa.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

18 kommenttia artikkeliin “Yrittäjä, älä vaikuta!

  1. Jasser5000 sanoo:

    Hyvä kirjoitus, kiitos. Mukava lukea ja täyttä asiaa. Hyvin funtsittu. Totta.

  2. Nina sanoo:

    Juju on siinä, että Slush on pitkälti vapaaehtoiskollektiivin talkoojuttu, eikä keskusjohdettu organisaatio.

    Miten tapat vapaaehtoisprojektin?

    Näin,

    näin tapat vapaaehtoisprojektin.

  3. Slush vs. lähihoitajissa ei voittajia ole sanoo:

    Luulen, että tämä blogikirjoitus nimenomaan alleviivaa syitä sille, miksi Slushin hallituksen puheenjohtajan ulostulo oli Slushin huolella rakennetulle positiivisille brändille ongelmallinen. Kun kokoomusnuoret ja Liberan kaltainen lobbausorganisaatio ovat innoissaan jostain, on hyvin vahvat syyt olettaa, että suomalaisten syvistä riveistä ei juuri taputuksia kuulu.

    Start up yrittäjiä paljon tuntevana on mielestäni myös täysin väärä analyysi lähteä siitä, että suurin osa (tai edes puolet) tästä porukasta jakaisi perinteiset oikeistolaiset arvot. Heitäkin tietysti löytyy, mutta tämän porukan toimiminen hallituksen Neuvostoliiton 5-vuotissuunnitelmaa muistuttavan ”kilpailukykyloikan” kritiikittömänä toitottajana Slushin nimissä ei varmasti saa esimerkiksi Slushin eteen vapaaehtoistöitä tekeviä punavihertäviä kalliolaisia hihkumaan innosta.

    Poliittinen mielenilmaus palkansaajille sallittakoon. Jos start up yrittäjän mielestä lähihoitajien vuorolisiä pitää leikata on hän siihen tietysti oikeutettu, mutta mielestäni on hienon ilmiön hukkaan heittämistä jos nuorkokoomuslaiset kaappaavat Slushin kokonaisuudessaan oman väsyneen propagandansa keppihevoseksi.

    Start up- piireissä menestyksen ytimessä on käsittääkseni ollut jokin ihan muu, kuin yksikkötyökustannusten alentaminen hallituksen mahtikäskyllä.

  4. Pasi Sillanpää sanoo:

    Suuttumus tuli siitä, että ay-liikkeen mielenilmausta vastaan masinoitiin samaan aikaan muuta. Kaikki operaatiot, joilla vaikutetaan mielenilmausta heikentävästi, koetaan helposti negatiivisina. Ihan sama olisi tapahtunut, jos ”Meillä on unelma” tapahtuman aikana olisi ollut kilpailevan tahon ilmainen juomatarjoilu festaripaikalle johtavien teiden varsilla.

    Hyvä tarkoitus ei aina auta, kun lähdetään mukaan poliittiseen toimintaan. Ja erityisen herkkiä politiikassa ollaan sille, jos toinen yrittää ratsastaa toisen toiminnalla. Eli tässäkin oli syntymässä tilanne, jossa oli hyvikset (Slush) ja pahikset (mielenosoittajat).

    Idealismi ja innostus on ihan jees, mutta joskus joutuu ottamaan realiteetit huomioon. Slushin irtautuminen suunnitelmasta tapahtui riittävän tyylillä ja siitä pointsit.

  5. Startup-yritttäjä, joka haluaa kasvattaa yritystään rekrytoimalla, joutuu ottamaan huomioon yhteiskunnallisen ilmapiirin ja erikoistilanteet. Lakon murtaminen on yksi tapa saada monen potentiaalisen työntekijän vihat päälleen ja joutua ammattiyhdistysliikkeiden asettamaan hakusaartoon ja verkossa julkaistaville mustille listoille. Kuusela ei selvästikään tällaisia komplikaatioita halua. Muualla maailmassa on myös ollut tapauksia, joissa Über on saanut syytteitä ja joutunut maksamaan korvauksia siitä, että on käyttänyt saalistavaa hinnoittelua ihmisten evakuointitilanteissa.

    1. mm Thomas Taussi sanoo:

      Olet oikeassa: jokainen joutuu arvioimaan tilanteen itse omasta näkökulmastaan. Se, missä määrin yrittäjä voi koetella ympäröivää yhteiskuntaa, on kiinni omasta toimialasta, organisaatiosta, verkostosta jne. Startup-liike on suuri ja pitää sisällään hyvin paljon eri asemassa olevia ihmisiä. Peräänkuulutin liikkeen ruohonjuuritason luonnetta ja sitä, ettei liikettä pyrittäisi ohjailemaan rajoittavasti. Samalla voisin kysyä, onko siinä enää jäljellä rohkeaa startup-henkeä, jos organisaation ykkösteemana on kitkeä yhteisöstään vaikeat keskustelunaiheet? Voiko odottaa mitään mullistavaa, jos mukavuusalueen ylläpitämisestä tulee korkeimpia prioriteetteja? Jos joku syyttää naapurin auttajaa palkansaajaa kurjistavaksi rikkuriksi, on myös toinen vaihtoehto: olla alistumatta toisen narratiiviin, pitää kiinni omasta moraalisesta perustasta ja tehdä siitä entistä näkyvämpi vaihtoehto myös muille, peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua ja vaatia toista katsomaan peiliin yhtä lailla. Jotkut muut kommentoijat ovat valitettavasti lukutaidostaan huolimatta missanneet tämän ja monet muut tekstissäni selvällä suomella ilmaisemani näkökulmat.

    2. Martti Heikkilä sanoo:

      Miksei tuota Uberin ”saalistavaa hinnoittelua” nähdä mieluummin suurina rahallisina insentiiveinä joiden tarkoitus oli houkutella mahdollisimman moni kuljettaja paikalle ja pelastaa ihmishenkiä?

  6. Eero sanoo:

    Moi, hyvin pohdiskeltu näkökulma tärkeään aiheeseen! Olen samaa mieltä siitä, että yrittäjien pitäisi tuoda yhteiskunnallisia näkemyksiään rohkeammin julki, jotta asioista voitaisiin keskustella.
    Sen sijaan minun on vaikea ymmärtää, miksi lähdet itse vainoamaan itseäsi keksimällä että 1) olisi muka olemassa sellainen yleinen mielipide, että yrittäjät eivät saisi osallistua poliittiseen toimintaan ja 2) väität rivien välissä että kaikki yrittäjät olisivat samaa mieltä politiikasta, ja tämä näkökulma olisi jotenkin uhattuna.
    Jostain syystä kirjoituksesi on – joko suurta sivistymättömyyttään tai sitten tahallisesti – täysin sokea sille ajatukselle, että lakonmurtamiseen tähtäävä toiminta – siis lakkoilijoiden työn korvaaminen omalla – on räikeän selkeä poliittinen kannanotto sen puolesta, että talkoolaisia ei kiinnosta pätkääkään toisten ihmisten ajautuminen ahtaalle. Ihan turha yrittää luoda semmoista mielikuvaa, että yrittäjät olisi jotenkin poliittisen vainon uhreja tilanteessa, jossa itse haluat yrittää mitätöidä toisten poliittisen mielipiteen. Jos oikeasti haluat yhteiskunnallista vuoropuhelua, hyvä paikka aloittaa olisi muiden kuin oman näkökulman tunnustaminen.

    1. mm Thomas Taussi sanoo:

      Hei Eero,

      1) Tulkitset: ”olisi muka olemassa sellainen yleinen mielipide, että yrittäjät eivät saisi osallistua poliittiseen toimintaan”

      Alkuun suosittelisin välttelemään ”muka”-sanan käyttämistä.

      En ole väittänyt, etteivät yrittäjät saisi osallistua poliittiseen toimintaan. Esitin viitteitä siitä, että yrittäjien ja varsinkin näkyvyyttä saavien startup-yrittäjien ei toivota tuovan esille poliittisia teemoja. Tämä ”luuseriyrittäjä”-diskurssi on siis suhteutettava siihen, että palkansaajat järjestäytyvät, ja että muut asiantuntijat, tutkijat akatemioissa ja järjestöissä politikoivat jatkuvasti.

      2) ”Väität rivien välissä…”

      En itseasiassa väitä. Ethän lähde rivien väliin ennen kuin olet lukenut oikeat rivit.

  7. Henkka sanoo:

    Olen samaa mieltä Taussin kanssa siitä, että Slush-brändi pitäisi alistaa entistä tiukemmin Kokoomusnuorten valistuneeseen kontrolliin.
    Itse asiassa, kun asiaa lähtee tarkemmin miettimään, Slush voisi tulevaisuudessa pukea ylleen EK:n manttelin.

    1. mm Thomas Taussi sanoo:

      Itse kun luulin, että yllä olevat Eeron tulkinnat tekstistäni olisivat jo riittävän kaukaa kiikutettuja…

  8. Pasi Sillanpää sanoo:

    Thomas

    Sinulta itseltäsi on nyt varmaan mennyt myös ohi se yksinkertainen asia, että jos poliittiselle mielenosoitukselle esitää vastatointa, se on silloin myös poliittinen mielenosoitus.

    Mielensoituksen saa toki tehdä, mutta välillä kannattaa miettiä ovatko hyödyt riskejä suuremmat. Näin toimi Slushin johto. Tässä tapahtumasarjassa juuri tuo manooveri oli oleellinen ja älykäs. Slush osoitti ymmärtävänsä ympäristötekijöitä.

    Itse sanoisin, että kyseinen teko itse asiassa lisäsi start-up yhteisön uskottavuutta. Vastatoimiin lähteminen olisi näyttänyt vain mielenkiintoiselta idealismilta.

    1. mm Thomas Taussi sanoo:

      Pasi, sinulta on nyt varmaan mennyt myös ohi se yksinkertainen asia, etten ole väittänyt tekstissäni mitään poliittisesti neutraaliksi. Ajoin enemmän takaa sitä, että talkoohenki ja pienet teot läheisten hyväksi voidaan nähdä myös irrallisena ikiaikaisesta korporatistisesta AY vs. EK -asetelmasta. Lakosta kärsivät enimmäkseen sivulliset, jotka eivät voi suoranaisesti vaikuttaa hallituksen päätöksiin. Vaikka haluaisi osoittaa sympatioita lakkoilijoille, tarkoituksenmukainen keino ei ole kaverin jättäminen pulaan. Tämä on sellainen ajatus, jota juuri joku kolmas osapuoli voisi edustaa ja esitellä julkisuuteen. Onhan siinä jotain poliittista viestiä, mutta ei varsinaista AY vs. EK -poterointia.

      Kun mainitset, että Slushin valinta lisäsi startup-yhteisön uskottavuutta, olennaista on se, kenen silmissä. Kuten tekstissäni mainitsin, startup-kulttuurissa keskeistä on rohkeus, omaleimaisuus ja luutuneiden ajattelutapojen haastaminen. Jos keski-ikäiset konsensus-Suomen kasvatit kiittelevät yksimielisesti, siinä vaiheessa startup-henkisillä nuorilla pitäisi hälytyskellojen soida. Toki myönnän, että ihmisillä on erilaiset näkemykset ja odotukset eri asioiden suhteen. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä päämääristä. Jotkut myös ajattelevat maailmaa laajemmin, tunnistavat mahdollisuuksia, ja jotkut taas ovat äärimmäisyyksiin asti fokusoituneita pavunlaskijapersoonia. Jos oikeastaan luit tekstini, niin en ehdottanut mitään yhtä ylhäältä jalkautettavaa tarkoitusta, vaan pidin arvostettavana, ettei startup-skeneä pyrittäisi ohjaamaan erilleen poliittisista aiheista. (Kuitenkin kun yhteinen henki on isosti ajatteleminen ja maailman muuttaminen)

  9. Pasi Sillanpää sanoo:

    Missä on sanottu, että start-up yrittäjän pitää olla nuori? Esimerkiksi USA:ssa on havaitu, että parhaimmin menestyvät ne start-up yritykset, joiden perustajat ovat olleet noin 40 -vuotiaita perustaessaan yrityksensä.

    Ajatus siitä, että start-up yhteisöllä olisi joku tiukka koodi, jonka itsearvoisesti tulisi olla yhteiskunnan valtavirtaa vastaan, tuntuu hieman oudolta. Eikö start-up yritysten lisäämiseksi tulisi huomioida myös muut ikäryhmät kuin nuoret? Tulevaisuudessa suuri osa palveluista pitää tehdä ikääntyville ja maailmanlaajuinen ostovoima on vahvasti yli 50 v käsissä. Siksi start-up maailmassa on hyvä huomioda myös arvoja, jotka ovat yleisempiä yli 40 vuotiailla kuin alle 30 v.

    Siksi kritiikkini.

    1. mm Thomas Taussi sanoo:

      Ymmärrän pointtisi. Ikä ei tietenkään ratkaise viime kädessä. Itse olen tunnistanut myös sellaista, että nuoret omaksuvat sinisilmäisesti oppikirjamaisia aikuisten käsikirjoittamia normeja ja tarinoita suomalaisesta yhteiskunnasta, ja vastaavasti hieman vanhemmat alkavat itse irrottautumaan niistä ja miettimään jotain uutta. Siinä, missä esim. opiskelijat ovat omaksuneet konsensus-Suomen itsekkään ja aggressiivisen eturyhmäajattelun mm. koulutuslupaus-mielenosoitusten muodossa, monet aikuiset ovat miettineet Suomen tulevaisuutta laajemmin eturyhmäsiilojen yli.

    2. Haluaisin kysyä kommentoijilta, mikä ero on uudella pienyrityksellä ja startupilla? Kun startupeja haluavat kaikki tukea, mutta mikä määrittelee yrityksen startupiksi?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa