Perheenisä jää työttömäksi

Raimo on 35-vuotias espoolainen perheenisä, joka on työskennellyt seitsemän vuotta IT-alalla. Hän saa potkut. Työllisyysnäkymät ovat hyvät, mutta Raimo on työttömyyskassan jäsen ja hän meinaa nyt jäädä 500 päiväksi eli koko ansiosidonnaiselle kaudelle kotiin viettämään enemmän aikaa lasten kanssa. Raimon kuukausipalkka oli työssä ollessa 4500 euroa kuussa.

Vaikka Raimo on vuosien aikana maksanut työttömyyskassan jäsenyyttä, maksaa työttömyyskassa vain 5,5 % Raimon ansiosidonnaisesta päivärahasta. Loput maksavat valtio sekä työttömyysvakuutusrahastot.

Vapaus on upeaa, mutta silloin kun työttömyys on oma valinta, ei sen kustannusten tulisi langeta muiden maksettavaksi. Siinä missä Raimon ottama vakuutus kattaa vain murto-osan työttömyyskorvauksista, maksavat kaikki veronmaksajat niistä yhteisesti loput: valtion maksama perusosa katetaan valtion verotuloilla ja työttömyysvakuutusrahastojen osuus kaetaan pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla, jotka maksetaan työsuhteessa kuului työntekijä kassaan tai ei.

Raimo saa työttömyyskorvausta (brutto) kuussa seuraavasti:

  • 698 euroa (peruspäiväraha)
  • 165 euroa (lapsikorotus kahdesta lapsesta)
  • 1612 euroa (ansio-osuus)

Yhteensä: 2475 euroa

Raimon työttömyysjakson aikana nostamat työttömyyskorvaukset tulevat 500 päivältä maksamaan yhteiskunnalle noin 41 264 euroa. Raimon käyttämän työttömyyskassan maksama osuus tästä on noin 2269 euroa.

Jos nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva korvataan perustilimallilla….

Raimo on säästänyt perustililleen vuosittain palkastaan 10 % lakisääteisen perustiliosuuden lisäksi työttömyysvakuutusmaksut 3,8 % ja vuosittaisen työttömyyskassamaksun 99 euroa. Hän on sijoittanut rahat erittäin vähäriskisiin joukkovelkakirjoihin ja on saavuttanut keskimääräisen kahden prosentin vuosituoton. Raimon perustilin vapaiden varojen nykyarvo on 56 136 euroa.

Raimo päättää ottaa iisisti ja jää kuudeksi kuukaudeksi kotiin. Hän ei halua syödä säästöjään enempää. Hän nostaa kuussa 3000 euroa käyttöönsä. Puolen vuoden työttömyysjakso tulee maksamaan 18 000 euroa ja vapaita varoja jää tilille yhä reilut 38 000 euroa.

…Ja jos Raimo ei työllistykään täysiaikaisesti kuuden kuukauden päästä

Raimo jatkaa edelleen tuen nostamista perustililtään, mutta tekee samalla projektiluonteisia keikkatöitä joita hänelle tarjotaan. Hän saa osa-aikaisista töistään 1500 euroa kuussa ja vaihdellen Raimo nostaa 1000-1500 euroa tililtä päälle sen mukaan mitä perhe tarvitsee. Vuoden työttömyysjakson jälkeen Raimo työllistyy taas vakituiseen ja kokopäiväiseen työhön samalla palkalla kuin aiemmin, 4500 euroa kuussa.

….Ja entä jos Raimolla ei olisikaan ollut perustilillä säästöjä

Raimo voi nostaa perustililtä työmarkkinatukeen verrattavissa olevan tuen perustilin nostorajaan saakka, jonka päälle hän voi halutessaan hakea lisäksi harkinnanvaraista tukea. Raimolla ei olisi mitään syytä olla menemättä töihin, jos niitä hänelle tarjottaisiin, sillä hän ei menettäisi nostovaraansa perustililtä vaikka tekisi osa-aikaisia töitä ollessaan työttömänä päätoimestaan. Hänellä on myös kannustin löytää oman alansa töitä mahdollisimman pian. Pidempi huilijakso työelämästä onnistuu myös – perustoimeentulo on turvattu perustililtä aina – mutta Raimo ei voi ulkoistaa leppoista elämäänsä täysimääräisesti muille.

 Vertailu: Raimo säästää vuosittain 10 % tuloistaan, perustilillä ja ilman

Seuraavassa taulukossa on vertailtu Raimon käytettävissä olevia tuloja perustilimaailmassa ja ilman, olettaen että hän käy seitsemän vuotta töissä 4500 euron kuukausipalkalla (vastaa 54 000 euron vuosituloja). Raimo säästää 10 % tuloistaan vuosittain ja esimerkissä on oletettu että hän saavuttaa keskimäärin 2 prosentin vuosituoton säästöilleen.

Nykymaailmassa Raimon tuloista menee 3,8 % työttömyysvakuutusmaksuihin (työnantajan ja työntekijän osuus) ja Raimon tuloveroprosentti on 27 %. Raimo suorittaa saavuttamistaan sijoitustuotoista pääomatuloveron (30 %) mukaisen tuloveron.

Perustilimaailmassa Raimo suorittaa tuloverot kulutukseen nostamistaan rahoista samantien (25,5%), kun taas säästetyistä rahoista vasta sen jälkeen kun ne on nostettu käyttöön eli seitsemän vuoden päästä (oletuksessa veroprosentti on silloinkin 25,5%, jos Raimo tekee tukien nostamisen lisäksi vähän osa-aikaisia töitä; muuten prosentti on alhaisempi).

Seitsemän vuoden ajanjaksolta Raimon käytettävissä olevat tulot ovat yhteensä noin 11 000 euroa korkeammat perustilijärjestelmässä kuin ilman sitä.

raimo_esimerkki

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

7 kommenttia artikkeliin “Perheenisä jää työttömäksi

  1. Voisitte myös laskea tilanteen sellaiselle perheelle, jossa on esim. yksinhuoltajaäti ja neljä lasta, joista kaksi erityislasta. Ehkä vielä totuudenmukaisesti niin, ettei hän ole koskaan päässyt vakituisiin töihin saati sitten ansiosidonnaiselle vaikeahoitoisten lastensa vuoksi, vaan on elänyt köyhyysrajalla tähän astisen elämänsä, lähinnä sosiaalituilla. – Oli hieman vaikea hahmottaa tuota negatiivisen jälkeen ”toimii kuin perustulo”.

    1. liberafi sanoo:

      Perustili mahdollistaa nykyistä sosiaaliturvaa paremmin työn ja etuuksien yhdistämisen erilaisissa elämäntilanteissa, kuten omassasi. Moni pienten lasten vanhempi ei pysty (tai halua) tehdä täyspäiväistä työtä – ihan vaikkei olisi erityislapsiakaan, jotka vaativat vielä enemmän huomiota. Eli perustilimaailmassa voisit nostaa tililtä nostorajan puitteissa 400 euroa kuussa (tämä on se ”perustulo”) ja tienata sen päälle mitä tahansa esim. keikkaluontoisista töistä tai mitä vain olisi tarjolla ja mitä voisit ottaa vastaan. Saisit työtulon 90%-isesti suoraan käyttöösi + 400e (miinus tuloverot). Sinun tilanteessasi (neljä lasta, joista kaksi erityislasta + yh) saisit tämän perustilituen lisäksi harkinnanvaraista tukea yhteiskunnalta, kuten nykyisinkin. Siihen kuuluisi lasten tukien lisäksi ainakin harkinnanvarainen asumistuki. Perustoimeentulosi ei muuttuisi perustilimaailmassa nykyisestä, mutta erotus olisi se, että jos pääsisit käymään töissä edes osa-aikaisesti ja välillä, siitä rahallinen hyöty jäisi lähes täysimääräisesti sinulle ja perheellesi. Perustili on henkilökohtainen eikä ruokakuntakohtainen.

      Elina

  2. Joona Kiiski sanoo:

    Lahinna tassa mallissa itseani arveluttaa, etta muiden kuin todella hyvatuloisten kannattaisi aina tilanteesta riippumatta nostaa 400e/kk ulos tililta ja laittaa rahat ennemmin saastoon omalle tilille tai rahastoon.

    Tyottymyyden iskiessa rahat saa yhta hyvin kayttoon omalta tililta + 400e/kk perustililta, ja perustilin voi antaa huoletta menna pakkaselle ilman rajaa.

    Nain ollen malli degeneroituisi suurimalle osalle ihmisista tavalliseksi paljon puhutuksi perustuloksi.

    1. Juhani sanoo:

      Olen Joona Kiiskin kanssa täysin samaa mieltä. Perustili on pohjimmiltaan vain tarpeettoman monimutkainen perustulo, jolla yritetään saada aikaan jotain näennäistä ”joustavuutta” tai ihmisiä ”itse” maksamaan omia sosiaalietuuksiaan.
      Ei mielestäni ole loppuun saakka mietitty, eikä osoitettu, että perustuloon nähden olisi mitään etuja.

  3. Seppo Korhonen sanoo:

    Kuinka perustili toimisi, kun on 50 vuotias, peruspäivärahalla ja selkävaivainen. Työtä jota pystyisi tekemään ei ole tarjolla ja yrittäjyydestä jäi vain velkaa. Asuntolainaa on omiksi tarpeiksi ja autokin on rahoitusyhtiön, jos työtä olisikin tarjolla on se luultavimmin n. 100 km säteellä asuinpaikasta, joten matkakustannuksetkin ovat melkoiset. Tuntuu myös, että perustili olisi hyvin pian mennyt lainojen maksuun puhumattakaan elämiskustannuksista ja myös tuo esimerkkilaskelma on epärealistinen, koska harvalla on tuollaiset vuositulot.

    1. ValonSoturi sanoo:

      Katsos kun noilla ei ole mitään kontaktipintaa todelliseen elämään, niin he eivät voi ymmärtää että tuollaisiakin tapauksia on olemassa ja valitettavan paljon vielä.

    2. liberafi sanoo:

      Tilannetta ei voi verrata suoraan, sillä nyt jo 50-vuotiaat eivät voisi täysimääräisesti enää päästä perustilin piiriin, koska merkittävä osa työuraa on jo takanapäin. Tiliajatus rakentuu juuri sen varaan, että se on käytössä jo elinkaaren alussa, jolloin kaikista työtuloista osa siirtyy tilille. Tulevaisuuden 50-vuotiaat voivat vastaavassa tilanteessa nostaa perustililtään peruspäivärahaa vastaavan summan, minkä lisäksi pystyy tekemään mitä tahansa pientäkin työtä sen päälle menettämättä tukeaan. Luonnollisesti perustilimalli ei ratkaise suoraan esimerkiksi työmarkkinoiden jäykkyyteen tai asuntomarkkinoiden ongelmia (eli jos paikkakunnaltasi ei löydy mitään työtä, niin ei perustili siinä voi auttaa).

      Esimerkkilaskelma on nimensä mukaisesti esimerkki ja Suomesta löytyy yli 5 miljoonaa mahdollista esimerkkiä.

      Elina

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa