Johnny Åkerholm

Johnny Åkerholm
img_0797_akerholm_johnny

Liberan viikon vieras, VTL, KTM Johnny Åkerholm on tehnyt pitkän uran talouspolitiikan ja finanssiasioiden parissa. Åkerholm jäi vuonna 2012 eläkkeelle Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtajan tehtävistä ja toimi viime vuoden loppuun asti valtioneuvoston kanslian talousneuvoston talouspoliittisena asiantuntijana. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Suomen Pankissa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääsihteerinä Lontoossa, valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomitean puheenjohtajana. Åkerholm on Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja. 

 

Mikä on Suomen suurin haaste?

– Suomella on kaksi toisiinsa liittyvää haastetta; meidän pitäisi täyttää Nokia-klusterin ja paperiteollisuuden jättämä tuotantoaukko, ja meidän pitäisi pystyä sopeuttamaan hyvinvointivaltio kansainväliseen talouteen.

Suomesta ei löydy tällä hetkellä tarvittavaa riskinoton nälkää. Hyvinvointivaltio pystyisi parhaimmillaan tarjoamaan hyvät puitteet riskinotolle; epäonniset eivät putoa tyhjän päälle. Meillä hyvinvointivaltio palvelee kuitenkin lähinnä tulonjaon tasoittamista eikä uusien tulojen luomista. Se poistaa riskinoton tarvetta ja rankaisee ankaralla työn verotuksella niitä, jotka yrittävät ja onnistuvat. Termi ”pakkoyrittäjyys” kuvastaa äärimmäisen hyvin nykyistä asenneilmastoa. Mistähän uudet työpaikat syntyvät jos yrittäminen on niin vastenmielistä?

Hyvinvointivaltiota ei ole myöskään onnistuttu mukauttamaan kansainvälistyvään talouteen. Palvelujen kysyntä kasvaa mutta rahoituspohja murenee.

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?

– Suomen mahdollisuudet perustuvat koulutukseen ja hyvin organisoituun yhteiskuntaan. Suomessa on voitu hyödyntää osaamista laajalla rintamalla, ja panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on tuottanut maan kokoon nähden poikkeuksellisen hyviä tuloksia. Meillä on mistä ponnistaa; hyppyrimäki on kunnossa, mutta emme innosta hyppääjiä yrittämään.

Minkä asian muuttaisit heti?

– Kahteen asiaan olisi syytä kajota. Ensinnäkin pitäisi luoda realistinen kuva haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Tempputehtailu olisi syytä lopettaa. Suomen rakenneongelmat eivät poistu vaikka EU:n talous kohoaisi, EKP painaisi lisää rahaa, tai euro purettaisiin. Suomen nousu on mahdollinen, mutta se vie aikaa ja se on vain suomalaisista kiinni.

Toiseksi eri tahojen työnjako ja vastuut pitäisi selventää: mikä on EU:n rooli, mikä on Suomen viranomaisten rooli ja mikä on ihmisten omalla vastuulla. Ensimmäinen voi tarjota laajat markkinat, toinen voi tarjota vakaat ja ennustettavat puitteet, mutta ideat syntyvät yrityksissä ja ihmisten päässä.

Monet poliitikot väittävät tietävänsä mitä Suomessa kannattaa tulevaisuudessa tuottaa. Hyvä niin. Hyville ideoille löytyy nykymaailmassa rahoitusta, ja voisi olla yritysilmaston kehittämiselle eduksi, jos mahdollisimman moni poliitikko tutustuisi läheisesti yrittämisen ja työllistämisen haasteisiin satsaamalla omia rahojaan.

Mutta jos idea on niin huono, että sen toteuttaminen edellyttää veronmaksajien panostusta se on syytä unohtaa. Tällainen toiminta vain nostattaa vääränlaisia odotuksia ja kasvattaa veronmaksajien ennestään vaikeaa rahoitustaakkaa.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Johnny Åkerholm

  1. Peter Wellmann sanoo:

    Kannattaa lukea!

  2. Seppo Raikamo sanoo:

    Minkä asian muuttaisin heti.
    Johnny Åkerholm tuo esille ainoastaan muutostarpeita, mutta diplomaattisesti vaikenee miten ne tulisi hänen mielestä muuttaa,. Åkerholm tietää varmasti kuka ja/tai ketkä ovat ne jotka ovat avainasemassa muutosten suorittajiksi ja muutoksia vastaan.
    Omana mielipiteenäni uskoisin tarvittavien muutosten esteiden löytyvän eduskunnasta ja työmarkkinoiden ulkoparlamenttarisen vaikutuksen sekoittumisesta lainsäädäntöön, jopa yleislakko uhkauksen avulla.
    Asia tuli erinomaisesti esille lehtiartikkelissa, missä luottamusmies kysyi, etteikö sak:n rahastoista voisi jakaa varoja työttömille nyt taantumakaudella. Vastuksessaan sak: vastasi: rahat on varattu mahdollista yleilakkoa varten, ei jaettaviksi jäsenille.
    Muuten Johnny Åkerhol luetteli mielestäni aivan oikeita asioita, joihin kannattaisi puuttua jatkossa maamme johtajien toimesta ja varsinkin kun valitaan maallemme uusi eduskunta. Puoluepoliittisen urakehityksen tulokset ovat olleet jo pitkään odotettavissa, nyt toteutuneinä ja rintamakarkuruuskin
    asioiden saattamiseksi maamme eduksi oman edun sijasta.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa