Ansioturva yhtäläiseksi kaikille suomalaisille

Ansioturva yhtäläiseksi kaikille suomalaisille

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottavat keskustelupaperissaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin.

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei ole jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikennä palkkasuhteen työttömyysturvaa.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.

Reformi tähtää korkeampaan työllisyysasteeseen, pienempään julkistalouden kestävyysvajeeseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin lähes kokonaan kaikista palkkasuhteista lakisääteisesti maksettavista työttömyysvakuutusmaksuista ja budjettivaroista. Silti ansioturvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassojen jäsenet. Kassat maksavat etuudesta eli ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta jäsenmaksujensa avulla ainoastaan 5 prosenttia.

”Työttömyysvakuutusmarkkinoilla vallitsee taloustieteellisin termein moraalikato. Vakuutuksen myöntäjällä eli työttömyyskassalla ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman todennäköisyyttä – eli työttömyyttä – kun se itse kattaa kustannuksista vain murto-osan”, Elina Lepomäki toteaa.

”Järjestelmä luo tehottomuutta ja tulee veronmaksajalle kalliiksi”, hän painottaa.

Suurin osa työttömyyskassoista on kytköksissä ammattiliittoihin, jotka ovat osapuolena työmarkkinaratkaisuissa. Laajasta työttömyydestä huolimatta korkeaksi kohoavat palkkavaateet lisäävät rakenteellista työttömyyttä.

”Hyvässä vakituisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö saa ostettua itselleen korkean ansiosidonnaisen työttömyysturvan jopa kahdeksi vuodeksi maksamalla vain reilun satasen työttömyyskassamaksun vuodessa. Tukikausi on lähes yhtä pitkä, vaikka kieltäytyisi aktivointitoimista”, Juhana Vartiainen huomauttaa.

”Pitkän työttömyyden on osoitettu heikentävän työllistymisvaihtoehtoja jatkossa, joten julkisen vallan ei tulisi siihen kannustaa.”

Raportin lähtökohtana on tunnustaa työmarkkinoiden muutos viimeisinä vuosikymmeninä. Palveluvoittoisessa taloudessa rajanveto yrittäjän ja palkansaajan välillä on usein häilyvä. Epäsäännöllisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt merkittävästi, kun joka toinen uusi työsopimus on määräaikainen. Yhä useampi toimii pienyrittäjänä, elinkeinonharjoittajana tai freelancerina palkkasuhteen rinnalla tai sen jälkeen.

”On luonnollista, että työtön yrittää kohentaa taloudellista tilaansa pienimuotoisella yritystoiminnalla, mutta tämän työttömyysturvan säännöt nyt käytännössä estävät”, toteaa Osmo Soininvaara.

Kirjoittajien mukaan on keskeistä, että lakisääteisesti rahoitettu työttömyysvakuutus koskisi kaikkia, joiden työstä vakuutusmaksut suoritetaan.

”Kansalaisten perustuslaillinen yhdenvertaisuus edellyttäisi, että suoritetut vakuutusmaksut ja toisaalta vakuutusetuudet vastaisivat paremmin toisiaan. Julkisen vallan tulisi olla neutraali sen suhteen missä muodossa työ suoritetaan”, Tuomas Pöysti painottaa.

Hallituksen tavoite on ollut nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta vuoden 2014 joulukuussa se oli vain 67,4 prosenttia. Suomen julkistalouden kestävyysvajeen suuruudeksi on arvioitu eri laskelmissa 4–6 prosenttia BKT:sta. Sen ratkaiseminen edellyttäisi merkittävästi korkeampaa työllisyyttä.

”Suomi on vaikeassa taloustilanteessa ja kaipaisi monenlaista toimeliaisuutta. Työllisyysaste on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista”, Juhana Vartiainen toteaa.

”Nykyinen pitkään kestävä ansiosidonnainen päivärahamalli vaikuttaa kielteisesti työllistymisen kannustimiin ja luo pahimmillaan pitkäaikaistyöttömyyttä. Se heikentää julkistalouden kantokykyä.”

Työttömyysturvan kehittäminen on viime vuosina ollut vaikeaa erityisesti ansiosidonnaisen päivärahan ja peruspäivärahan kytköksen vuoksi. Ansiopäiväraha lasketaan peruspäivärahan perusteella. Reformi esittää, että tuosta kytköksestä luovutaan ja ansiopäiväraha lasketaan henkilön vakuutuspalkasta tai suoraan työsuhteesta maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista.

”Ansioturvan kytkös työttömän perusturvaan on vaikeuttanut perusturvan parantamista. Ansioturvareformin ansiosta julkinen valta voi tarkastella työttömyysturvaa kokonaisuutena niin, että turvan kehittämisessä etusijan saavat heikoimmassa asemassa olevat työttömät”, Heikki Hiilamo päättää.

Kirjoittajaryhmän ehdotus ansioturvareformiksi esiteltiin Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa Sitra Debatissa, joka on keskustelufoorumi ajankohtaisille ja Suomen tulevaisuuden kannalta kiinnostaville aiheille. Työelämä ja työmarkkinat ovat nopeassa muutoksessa, joten myös työttömyysturvan mahdollisista kehitystarpeista on Sitran mukaan perusteltua keskustella.

Raportti ei ole Sitran tilaama vaan nimekkään kirjoittajaryhmän itsenäinen työ. Raportti ei myöskään ole Sitran julkaisu, eikä Sitra ota kantaa raportin sisältöön.

Teksti Sitran tiedotteesta

 

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

Kommentti artikkeliin “Ansioturva yhtäläiseksi kaikille suomalaisille

  1. p.vatiainen sanoo:

    Tämän työn tilaajatahot ovat kyllä tiedossa, vaikka niitä ei avoimesti kerrotakaan…

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa