Blogit

Lestijärven kunta jakaa asukkailleen sinun verorahojasi

Lestijärven kunta jakaa asukkailleen sinun verorahojasi

Lestijärven kunnassa jaetaan 10 000 euron vauvabonus kunnassa syntyneiden vauvojen perheille. Summa maksetaan 1 000 euron erissä 10 vuoden aikana jos vauvan perhe pysyy kirjoilla Lestijärvellä. Kunta siis yrittää lahjoa omia kuntalaisiaan hankkimaan lapsia tai lasten hankkimista muuten suunnittelevia vanhempia muuttamaan Lestijärvelle.

On sanomattakin selvää, että kunnan ei pitäisi toimia näin. Lestijärvi on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta ja siellä asuu alle 800 asukasta. Kunnanpäättäjillä on luonnollisesti huoli siitä, että kunta liitetään johonkin sen naapurikunnista niin kuin olisi jo pitänyt tehdä. Vauvabonuksen tarjoamisessa on kyse tämän väistämättömästi lähenevän kuntaliitoksen pitkittämisestä. Lastenhankinnan tulee olla ihmisten oma päätös eikä ole hyväksyttävää, että kunnan isät tarjoavat siitä lahjuksia.

Kuntien ei myöskään pitäisi käyttää rahalahjuksia vaikuttaakseen ihmisten muuttopäätöksiin. Ihmisten asuinpaikan valinta on nollasummapeliä. Jos ihminen päättää muuttaa Lestijärvelle, jokin toinen kunta menettää asukkaan. Lahjonta tuhoaa hyvinvointia, sillä ihmiset jotka muuttavat asuinpaikkaansa lahjuksen vuoksi asettuvat asumaan paikkaan, joka ei olisi heidän ensisijainen valinta.

Miten pienellä 789-asukkaan kunnalla on varaa tällaiseen rahan poislahjoittamiseen? Rahat on kerätty muun Suomen veronmaksajilta.

Lestijärven vauvabonus maksetaan muiden rahoilla

Suomen kunnat saavat valtionosuuksia, jotka on tarkoitettu peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon ja opetustoimen järjestämiseen. Kunnan saaman valtionosuuden koko määräytyy mm. väestöpohjan ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla on riittävät resurssit peruspalveluiden tuottamiseen.

Sen lisäksi järjestelmään kuuluu tasausmekanismi, jossa varakkailta kunnilta vähennetään valtionosuuksia ja annetaan ekstraa vähävaraisille kunnille. Valtionosuuksien tasausjärjestelmän vuoksi Helsinki saa 325 miljoonaa euroa vähemmän kuin se muuten saisi. Vastaavasti Lestijärven kaltaisille kunnille maksetaan enemmän.

Tasausjärjestelmä on äärimmäisen järeä ja sen seurauksena valtionosuudet kattavat vain 4 % Helsingin kaupungin tämän vuoden menoista, mutta Lestijärven kunnan menoista valtionosuudet kattavat noin 40 %. Ylimitoitetun valtionosuuksien tasausjärjestelmän vuoksi Lestijärvellä on varaa käyttää muualta Suomesta kerättyjä verovaroja omaan itsenäisyystaisteluunsa.

VATT:n selvityksen mukaan valtionosuusjärjestelmä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia

Suomessa on viime vuosina keskusteltu paljon kaupungistumisen hyödyistä ja valtiolta on vaadittu toimia sen edistämiseksi. Lähinnä Paavo Väyrynen ja (muut?) keskustalaiset pitävät kaupungistumista negatiivisena asiana, jota ei ole syytä edistää.

Hyvin suunnitellun valtionosuusjärjestelmän pitäisi varmistaa, että peruspalvelut pystytään tuottamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta. Samalla sen pitäisi pystyä huomioimaan alueelliset tuottavuuserot siten, että se ei kannusta ihmisiä asettumaan matalan tuottavuuden alueille.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomen verotus ja kuntien valtionosuusjärjestelmät kuitenkin kannustavat voimakkaasti ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla. Raportin mukaan “esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle.”

Suomi on harjoittanut ja harjoittaa edelleen erittäin voimakasta kaupungistumisen vastaista politiikkaa, josta kuntien valtionosuusjärjestelmä on yksi osa. Kaupungistumisen edistäminen on toivottavaa ja edistystä olisi jo sekin, että emme lahjoisi ihmisiä asumaan paikoissa, joissa he eivät muuten asuisi.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Vastaa käyttäjälle RisukimppuPeruuta vastaus

45 kommenttia artikkeliin Lestijärven kunta jakaa asukkailleen sinun verorahojasi

  1. Teija sanoo:

    Ja sulla on varmaan ihan faktatietoa mistä Lestijärven vauvaraha tulee?

  2. pena sanoo:

    En haluaisi tulla kommenttikenttiin huutelemaan mamu-juttuja mutta tämä on huomaatavasti parempi kohde rahalle kuin laittomasti maassa olevien ilmainen kiireetön terveydenhuolto. Mutta mitä tästä opimme? Kunnan kannattaa tuhlailla muiden rahoja populistisesti ilman huolen häivää, kyllä valtio hoitaa jos tulee takkiin.

  3. Paula sanoo:

    Näkyy,ettet tykkää,että ihmiset saavat asua maalla.Eniten minua järkytti,että olet vihreä.Kannattaisin muuten vihreitä,mutta tämän kaltaiset jutut suorastaan hävettävät minua.Verrattavissa persujen puheisiin susista.

    1. Seija Jokelainen sanoo:

      Samanlainen vihreä idiootti kuin Anni Sinnemäki, maisterin paperit ovat ”niitä Upsalan ekonomien tasoa”. Ei ihme että vihreiden kannatus laskussa. Hakemaan esimerkkejä Norjasta, pohjoisia osia pidetään asuttuna monin eri tavoin.Siellä työskenteleville valtio maksaa osan opntolainojen veloista,lapsilisät korkeammat, veroprosentti alhaisempi , työsuhdeasunnot edullisia.lisäksi valmistuvat lääkärit työskentelevät vähintään vuoden julkisella puolella pohjoisessa.

  4. Antti sanoo:

    Mikis kaupungistumisen edistäminen on toivottavaa?

    1. Tuomas P sanoo:

      Koska kaupungistuminen lisää kasaantumishyötyjä ja sitä kautta hyvinvointia. Ihminen tuottaa enemmän hyvinvointia asuessaan kaupungissa kuin kaupungin ulkopuolella.

      Mutta ei kaupungistumista välttämättä tarvitsisi edes erityisemmin edistää. Kaupungistumisen kannattajat olisivat todella tyytyväisiä jo tilanteeseen, jossa kaupungistumista ei kaikin mahdollisin keinoin pyrittäisi kampittamaan.

      1. Markku K sanoo:

        Kasaantumishyödyn ymmärrän infran rakentamisen osalta mutta tuota muuta en sitten ollenkaan. Kaupungistuminen lisää hyvinvointia, mitä ihmettä? Järjestään kaikki kouluajan tuttuni jotka ovat ajan saatossa muuttaneet Tampere, Turku, Jyväskylä, Helsinki sektorille puhuvat kaupunkielämisen ONGELMISTA, etenkin ne perheelliset. Nämä ihmiset olisivat heti valmiita muuttamaan maalle takaisin jos vain töitä olisi. Pari tuttua on tässä onnistunut, tekevät etätöitä isoille ohjelmistotaloille rapakon taa ja eivät enää missään vaiheessa halua takaisin kaupunkiin. Nauttivat siitä, että on omaa tilaa, rauhaa.

        Maalle sitäpaitsi ei yleensä muuteta olemaan siellä työtön. Työttömän on paljon helpompi olla kaupungissa, joista heitä, yllätys kyllä juurikin löytyy eniten.

        Missä ihmeen pullossa jotkut elää.

      2. Leiska sanoo:

        @Markku K

        Ja sitten nämä maalle muuttaneet lapsiperheet nauttivat kaupunkilaisten maksamista taksikyydeistä, metsiin vedetyistä hyväkuntoisista teistä ja muista palveluista. Jos elinkustannukset pitäisi oikeasti maksaa itse, jäisi maalaisen palvelutaso paljon alle kaupunkilaisen, ellei satu olemaan rikasta sakkia.

      3. Antti Huttunen sanoo:

        Kaupungistuminen lisää hyötyjä ja toisaalta haittoja. Kumpikin kasvaa suunnilleen 1,15 kertoimella kaupungin koon kasvaessa. Enemmän luotuutta, enemmän mahdollisuuksia, enemmän köyhyyttä, enemmän rikoksia jne. Tässä kehityksessä maaseutu tehostuu ja pienenmpi väki maaseudulla elättää suhteessa suuremman kaupungissa.

        Joka viikko miljoonakaupunkien asukasluku maailmassa kasvaa yhteensä noin 1,5 miljoonalla. Mutta se, mitä Kiesiläinen ei tässä kirjoituksessaan avannut mitenkään on se, miksi kaupungistuminen on tai olisi arvo? Megatrendi se on, jonka vaikutuksia Lestijärvi osaltaan tässä hillitsee, mutta se, että se on trendi ei tee siitä arvoa, eikä ole peruste sen vaikutuksien hallitsemiselle.

        Soisi tämänkaltaisia avauksia tekeviltä kirjoittajilta näkevän myös laajemman kontekstin ja vaihtoehtojen arviointia seuraamuksineen.

      4. harri kämäräinen sanoo:

        No mutta esimerkiksi yksin helsingistä muuttaa pois vuodessa 32000 henkeä.
        Nettomuutto 3200 henkeä jotka pääosin opiskelemaan tulleita, muiden ikäluokkien suhteen helsinki on muuttotappiokunta. Noin 60% suomalaisista erilaisten tutkimusten mukaan haluaa asua omakotitalossa ja helsingissä ne ovat liian kalliita.
        Ei noill aluvuilla kyllä mitään raketinomaista kaupungistumista tapahdu. Ja miksi tapahtuisi? Työttömyyskin kasautuu suuriin kaupunkeihin

  5. Polar sanoo:

    Uskomaton missä utopiasaa tuo tyyppi elää. Asiahan on juuri päinvastoin ihmisen tulee elää siellä missä haluaa kyllä ja siihen on juurikin suurin este näiden tyyppien halu ajaa kaikki kaupunkeihin. Nimenomaan olisi tuettava KOKO maan asuttamista ja näin ihmisten hyvin vointi kasvaa. Vihreäpuolueen pääidelogeja tuo hyvin esille Vihreiden halun alistaa maaseutu pienelle eliitille ja riistää luontoa. Tämä tyyppi on suurempi turvallisuusuhka Suomelle kuin yksikään pakolainen terroristi alueilta.

  6. Pöllämystynyt sanoo:

    Aivan järkyttävä tieto tämä. Siis onhan se nyt sanomattakin selvää, että tämä maaseudun tukipolitiikka on täysin järjen vastaista. Syrjäseudulla ei ole töitä. Siitä johtuu Suomen järkyttävät työttömyysluvut ja sitten samaan aikaan ihmisiä KANNUSTETAAN muuttamaan sinne työttömäksi!?!?

  7. kaija sanoo:

    vauvoja ei tehdä vaan niitä saadaan 😀 …ei oo saatu toista kymppitonnivauvvaa vaikka kuinka ollaan tehty <3
    Ja miten ihana, kun ei jää ainoaksi lapseksi hän, joka kymppitonnin on saamassa, vaan hän saa sisaruksia… eli ei kait sitä vauvaa rahan takia hankita vaan siks ku ne on ihania ja jos useampi niin on kavereita.

  8. Joonas K sanoo:

    Kiesiläinen lopeta jo toi aivopieruilu! Sun tulos Liberaan on ollut virhe.

  9. Ulf Fallenius sanoo:

    Onneksi on valinnut harrastukseksi ammattiautoilun ja ei tarvitse osallistua mihinkään mihin tarvitaan verorahaa.

  10. Päivi sanoo:

    Niin että kaupungit täyteen ja maaseudut autioiksi??? Missä kuplassa oikein elät??? Ja toisekseen, kannattaisiko selvittää ensin faktat vaikka suoraan Lestijärven kunnanjohtajalta, ennen kuin tuollaista sontaa alat suoltamaan!

  11. Sten R sanoo:

    No jopas nyt taas Kiesiläinen taputapu. Kerro terveiset Wahlroosille ja Brenerille.

  12. Jorma sanoo:

    Ja kun puhutaan kaupungistumisesta niin mahdetaankohan tällä tarkoittaa ihan niitä pienimpiä kaupunkeja vai puhuuko tämä herra pelkästään suurimpien kaupunkien puolesta? Tuollaisia alle kymmenen tuhannen asukkaan kaupunkeja varmaan viittaa kintaalla?

    1. Tuomas P sanoo:

      Alle kymmenen tuhannen asukkaan kaupungissa ei vielä ole kaupungin kasautumishyötyjä. Massa ei riitä riittävään erikoistumiseen, ja tehokkuus jää vajaaksi.

      Sinänsä pienempien kaupunkien valtteja (eli halvempaa asumista) pitäisi voida hyödyntää. Yksi keino olisi luopua työehtosopimusten yleissitovuudesta, ja sallia matalampi palkkataso kunnissa joissa asuminen on halvempaa. Tällöin voisi kuvitella syntyvän edes jonkinlaista markkinaehtoista vastaliikettä elinkeinoelämän keskittymiselle vain suurimpiin kaupunkeihin. Toki alle kymmenentuhannen asukkaan kaupungit olisivat silti häviäjiä, mutta esimerkiksi Kotkan kokoluokan kaupungit voisivat hyvinkin päästä takaisin jaloilleen.

  13. Pekka sanoo:

    Viime vuonna maksettiin asumistukia 2,2 miljardia euroa josta suurin osa valui kasvukeskuksiin ja veroparatiiseihin. Toimittaja voisi ottaa punaiset lasit päästä ja käydä joskus tuulikaapissa tuuleentumassa.

    1. Tuomas P sanoo:

      Asumistukimenot eivät ole kasvaneet koska kaupungistumista on edistetty. Asumistukimenot ovat kasvaneet, koska kaupunkien rakentamista on pyritty kaikin keinoin estämään.

      Asuminen kaupungissa maksaa törkeän paljon siksi, että tarjontaa (kaupunkia) on liian vähän suhteessa kysyntään. Jos lainsäädäntö ei estäisi tiiviimpää rakentamista ja jos kaupunkien rakentamiseen tarvitsemia rahoja ei kupattaisi kaikenmaailman maaseutulahjuksiin, asuminen kaupungissa olisi huomattavasti halvempaa.

      Mikäli tarjontaa ei keinotekoisesti hillitä, pitäisi kilpailu neliöhinnat uudiskohteissa noin kolmen tonnin pinnassa (sen kuuden tuhannen sijaan mitä asunnoista nyt Helsingissä maksetaan). Sillä hintatasolla ei enää tarvitsisi maksaa asumistukia juuri lainkaan.

      Eli kyllä, asumistuet valuvat veroparatiiseihin, mutta ratkaisu tähän ongelmaan ei tosiaankaan ole kaupungistumisen estäminen.

  14. Dagny sanoo:

    Höpönlöpön. Silmät sieltä omasta perseestä käteen, kunnon pesu ja tutkimaan niitä oikeita lukemia. Kaupungit syövät suurimman osan tuista, asumistuet, toimeentulotuet you name it. Ongelmat rehoittaa kaupungeissa, rahaa menee mielenterveyshoitoon, päihdehoitoon jne.jne.jne. Jos tuntuu itsestä että ompa täällä jees asua, niin sadasta muusta se ehkä ei niin ole. Helsinsissähän on tehty TOSI FIKSUJA päätöksiä ja rakennushankkeita, jotka ovat paisuneet ja paisuneet syöden meidän suomalaisten verotuloja. Pää sieltä omasta kuplasta ulos ja tekemään jotain meidän kaikkien yhteisen hyväksi.

    Kirjoituksesta paistaa läpi niin pahasti isokenkäisten rikkaiden perseennuolenta että oikein itseäkin hävettää.

  15. Muutin maasta jo, ähäkutti sanoo:

    Ei ole Lepomäen jälkeen ollut tässä kioskissa yhtään tolkkupäistä toiminnanjohtajaa. Sääli.

    1. janne sanoo:

      Et kai kuvittele että lepomäki kannattaisi tätä keskustan maaseutusosialismia?

  16. Juho p sanoo:

    Miksi kaupungistuminen olisi pakollista? Kyllä suomessa pitää olla kyliäkin. Ja enemmän kannustimia esim. Helsingistä poismuuttamiseen. 1000 euroa jokaiselle joka muutta siitä p-lävevestä pois ja toinen mokoma jos muuttaa johonkin kuntaan, jossa asukkaita vähemmän kuin 30 000.

  17. essee sanoo:

    Minkäslaista lahjontaa asumistuki on? Tai toimeentulotuki? Miten euromäärät jakautuvat eri kuntiin? Näistä VATT, Libera ja kiesiläiset on hiljaa.

  18. Ulf Fallenius sanoo:

    Asumistuki on suoraa tukea työnantajille että ei tarvitse maksaa kunnon palkkaa.Jo Henry Ford ymmärsi aikanaan että jos maksaa kunnon palkkaa niin porukalla on varaa ostaa hänen autoja.

  19. Risukimppu sanoo:

    Suomi on järjetön maa siksi että valtavalla alueella asuu muutama ihminen siellä täällä hajallaan.
    Jos kaikki karvan päälle 5 miljoonaa suomalaista asuisivat etelä-Suomessa, kustannukset olisi murto-osa nykyisestä. Ihmisistä olisi tullut pakostakin sosiaalisempia, dynaamisempia ja terveempiä.
    Valitseva rakenne on epäreilu kaikille. Se on epäreilu niille jotka elävät jossain tuottamattomassa muutaman savun kyläpahassa johon on mahdoton saada samoja palevuita kun Helsinkiin, ja taas se on epäreilu helsinkiläisille joiden palkasta tai eläkkeistä leikataan noiden kuolleiden paikkakuntien tukiin.
    Suomi on pinta-alaltaan liian suuri, ja se on ihan liian syrjässä sivistyksestä, se on fakta.

    Suomi huutaa uutta verta, mutta maahanmuuttoa vastustetaan alkukantaisella vieraan kammolla. ”Ne tulee tänne varastelemaan ja raiskaamaan ja syömään veteraanien eläkkeet” on se tyypillisin suomalais-idioottien taulapää-argumentti. Mikään tiasto ei kuitenkaan tue moista hölynpölyä. No toki aina löytyy jokunen mätä tyyppi, mutta niitä on tässä maassa ylivoimaisesti eniten kantaporukassa.

    EI JUMALAUTA!!!! Joko hyväksytään maahanmuuttajat, tai sitten hyäksytään se että Suomen kansa kuolee sukupuuttoon (ei kyllä huono vaihtoehto sekään)
    Kantasuomalaiset ovat pilalle degeneroituneita. Eristäytynyt ja muunmaalaisiin pelokkaan torjuvasti suhtautuva kansa on geneettisesti köyhtynyt. Emme ole elinvoimaisia emmekä kehityskelpoisia.
    Suomalaiset alkavat olla voittopuolisesti vanhoja, ja nuoretkin väsähtäneitä ja plösähtäneitä. Parhaassa lapsentekoiässä oleva suomalainen on niin surkeassa kunnossa ettei ”kylvöhommista” tule mitään. Itsensä roskaruoalla, kaljalla ja röökillä tuhonnut kolmekymppinen olisi vasta elämänsä aamussa, mutta ei pian pysty liikkumaan ilman rollaattoria. Paskojen elintapojen lisäksi kuormassa painaa surkeat geenit.
    Niitä Palsanmäkiä alkaa olla yhä enemmän eli näytetään alle viiskymppisinä seitenkymppisiltä.
    Nykyinen elinajan odote on periaatteessa pidempi kun koskaan aikaisemmin, mutta sitä on vaikeaa välillä todeksi uskoa.
    Miettikääpä nyt sitten tätäkin jotka vaaditte rajoja kiinni.

    Maahanmuutto on Suomen ainoa mahdollisuus. Mutta harva tänne tulee, sillä ilmasto on kamala, ja ihmiset myös.
    Kolmansien maiden kurimusta paenneet ovat kiitollisia jos pääsevät tänne siivoamaan suomalaisten jätöksiä pähkinäpalkalla, mutta hyvinkoulutetut ja kunnianhimoiset henkilöt lisäävät Suomen kohdalla kaasua ja suuntaavat enempien mahdollisuuksien ja isompien palkkojen maihin.

  20. Ulf Fallenius sanoo:

    Siis työttömät ovat mahdollisuus?

    1. Risukimppu sanoo:

      Luitko riviäkään loppuun kirjoituksestani?

  21. Ulf Fallenius sanoo:

    Luin eikä ollut realistista sen takia pidin koko jutun turhana maahanmuuton osalta. Se porukka mikä tänne tulee ei edes työllisty tilastot kertoo karua kieltään siitä asiasta eikä todellakaan pelasta Suomea.

    1. Tuomas P sanoo:

      Suomen maahanmuuttopolitiikkahan onkin aivan järjetöntä.

      Käytännössä maahanmuutto on pelkästään pakolaisia (jotka sinänsä pitää ottaa vastaan ihan yleisinhimillisistä syistä), mutta vapaaehtoisesti omasta aloitteestaan Suomeen tulevia maahanmuuttajia ei ole juuri lainkaan, koska Suomeen yksinkertaisesti ei saa tulla muuten kuin pakolaisena.

      Järkevintä maahanmuuttopolitiikkaa olisi tarjota jokaiselle Suomeen tulevalle vaihto-opiskelijalle pysyvä oleskelulupa ja selkeä reitti kansalaisuuteen heti kun he saapuvat maahan. Nyt heille maksetaan maisterikoulutus, ja heti kun yliopistosta on paperit ulkona näytetään ovea.

      Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on korkeampi kuin kantasuomalaisten työllisyysaste Suomessa.

    2. Risukimppu sanoo:

      Ihan bullshittia. Tunnen itse maahanmuuttajia, joka iikka paiskii töitä ja opiskelee. Eritoten vietnamilaisten ja turkkilaisten työmoraali ja yrittäjyys ovat sitä tasoa ettei suomalaiset pysy kyydissä. Olen kuullut joidenkin heistä jopa ihmettelevän kovasti kantasuomalaisten laiskuutta ja saamattomuutta.

      Palaan edelleen siihen että suomalaisuus on pilalla, tämä korostuu nimenomaan suomalaisissa miehissä. Rintamamies-sukupolven sisu, kunniantunto ja mieskunto ovat tiessään.
      Suomipoika on aika rassukka nykyään, mielialanappeja popsiva, päihderiippuvainen ylipainoinen lyllerö joka ei piittaa mistään muusta kun kavereiden kanssa perseilystä. (en väitä että kaikki)
      Kansamme sisäsiittosuus näkyy heikossa terveydessä, geneettisinä ongelmina kuten älyllisenä vajavuutena ja fyysisinä epämuodostumina. Myös suomalaisten miesten surkea siitoskyky ja huono sperma lähee osittain onnettomasta geenipohjasta, typerien elintapojen lisäksi.

      Sorry vaan, mutta se joka kuvittelee että me muista eristäytyneenä omin voimin tästä vielä uuteen kukoistukseen nousemme, on harvinaisen tyhmä tampio.

  22. Juha-kummi sanoo:

    Suomen valtakunnassa maksetaan vuosittain 1.3 miljardia euroa lapsilisiä valtakunnassa asuville alle 17 vuotiaille lapsille. Summa maksetaan 95…173 euron kuukausierissä lapselle 17 vuoden ajan, jos lapsen perhe pysyy kirjoilla Suomessa. Se on 22.1 miljardia tuona aikana. Valtakunta siis yrittää lahjoa omia kansalaisiaan hankkimaan lapsia tai lasten hankkimista muuten suunnittelevia vanhempia muuttamaan Suomeen.

    Silti syntyvyys mataa 1800-luvun nälkävuosien tasolla jämähdettyään jo 1960-luvulla uusiutumistason alle. Ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on suurimmillaan.

    Jotain tarttis tehrä. Valtakunnan päättäjät opintomatkalle Lestijärvelle?

  23. Ulf Fallenius sanoo:

    Risukimppu pelaa peliä musta tuntuu tilastot kertovat karua kieltään työllistymisestä kuin ei edes kymmenen vuoden sisällä työllisty alle puolet edes maahanmuuttajista .Oikeanlaista maahanmuuttoa meille ei tule johtuen siitä että heillekään ei löydy kunnon töitä ja Suomen verohelvettiä välttää kaikki viisaat.Lainaan Pursiaista Suomi on paska maa.

    1. Tuomas P sanoo:

      Itse tunnen henkilökohtaisesti useamman korkeakoulutetun ulkomaalaisen joka on lähtenyt Suomesta Ruotsiin siksi, että Suomesta ei saanut oleskelulupaa opintojen jälkeen. Eli me maksettiin heille maisteritutkinto, ja Ruotsi kerää hyödyt. Olisivat halunneet jäädä kun opiskeluaikana oli muodostunut ystävyyssuhteita ja varsinkin nuorille perhettä perustaville ihmisille Suomi on todella hyvä maa asua.

      Mutta kun ei niin ei.

  24. Kalevi Puukko sanoo:

    Oikein hyvä, että maaseudulla tuetaan lapsiperheitä. Saa sitten tulevaisuudessa pääkaupunkiseutu koulunsa valmiiksi käyneitä ja tervehenkisiä työntekijöitä. Meinaan, jos nykyinen maaseudun tyhjentämismeno jatkuu.
    Tehdäänpä pieni laskelma. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 1, 5 miljoonaa asukasta. Hesarin jutusta 7. tammikuuta selviää, että Hki-Vantaa- Espoossa maksetaan asumistukea keskimäärin 26 euroa/ kk/ asukas. Maaseutukuntien vastaava luku on luokkaa 8 euroa. Erotus x 1,5 milj. asukasta tekee 27 miljoonaa €. Siis per joka kuukausi. Tiedetään kaikki, kuka tästä kerää potin. Haaska on vainuttu jo kansainvälisestikin. Tämän päivä Hesari kertoo siitä otsikolla Vuokrasijoittajat rynnimässä Suomeen (lue Helsingin alueelle). Tähän kannattaisi bloginpitäjänkin paneutua. Lestijärven vauvarahat tai apoteekkarien vuositulot ovat taskurahoja verrattuna pääkaupunkiseudun vuokratukien siirtoon sijoittajille.
    Bloginpitäjälle suosittelen myös perehtymistä suomenmaahan HSL:n reittikarttaa laajemmalla otannalla!

  25. Tarja sanoo:

    Oleellista on se tulevaisuus, jossa ihminen asuu sekä kaupungissa että maalla. Siis omistaa sekä kaupunki- että maaseutuasunnon. Maalla on maatila peltoineen ja metsineen.
    Biologian valtakausi nostaa fokukseen biomassat ja maaseudun sen aikakauden ytimeen. Kaupunkiasunto on se ”kesämökki”.

  26. Hanna sanoo:

    Laitetaan vaan kaikki kaupunkiin asumaan.. Mistäs me sitten saataisiin lihaa, viljaa, maitoa??? Siis kotimaista sellaista? ?

    1. Juha-kummi sanoo:

      Väiskin lihatiskiltä. Ja sähkö tulee töpselistä.

      Vilja on oikeassa muodossa ohrapirtelössä. Maitoa taas ei juo edes Valion mannekiini.

      https://www.youtube.com/watch?v=GxmqAkNQP8c

  27. Markus sanoo:

    Valtionosuuksista jaksetaan meuhata. Mutta kuinka paljon valtio sijoittaa rahoja infraan ja työpaikkoihin esimerkiksi Helsinkiin? Kyllä siinä valtionavut jäävät aika pieneksi kun laskee valtion työntekijöiden vaikutuksen suurien kaupunkien verotuloihin tai palveluiden sijoittumiseen. Kaupunkeihin keskittäminen ei ole oikeaa vihreää politiikkaa vaan cityvihreyttä eli feikkivihreyttä.

  28. Heikki Susiluoma sanoo:

    Miksi kirjoittaja nostaa vauvarahan tikun nokkaan? Yhtä hyvin voisi kritisoida, että maaseudulla rakennetaan uusia kouluja! Valtion satsaukset työpaikkoina virastojen ym. myötä on pääkaupunkiseudulle todella mittavaa. Siksi tuntuukin oudolta, että tällaisen kapitalistisen hautomon johtaja on kateellinen pienen köyhän kunnan valtionosuuksien käytölle. Hävetä sietäisi.

  29. Sampo Honkala sanoo:

    Varsin ääliömäinen kirjoitus, kun tiedetään aivan hyvin, että jo nyt pääkaupunkiseudulla ja kaupunkikunnissa asumista tuetaan miljardeilla euroilla vuodessa asumistukina (luit oikein, miljardeilla), koska väestön pakkautuessa kaupunkeihin vuokrat nousevat yli maksukyvyn. Yhteiskunta maksaa loput. Verokertymä taas ei ole paikkakuntakohtaista, vaan lystin maksavat hyvätuloiset asuinpaikkakunnasta riippumatta.

  30. Juhani Tapio sanoo:

    Lestijärven ko. toiminta on perustavanlaatuista keskusta-lestadiolaisten ajamaa härskiä kuntapolitiikkaa, jolla kupataan veronmaksajien rahoja kotiinpäin. Kaikenkaikkiaan valitettava ilmiö Suomen raamattuvyöhykkeen pienimmissä kunnissa Pohjois-Pohjanmaalla (Oulunsalo, Kalajoki, Pyhäjoki, Siikajoki jne). Näissä kunnissa lestadiolaisten verkostot ovat tiiviitä ja todella arveluttavia, joilla ajetaan pienen piirin taloudellisia etuja. Joskus keinot saattavat olla yleisten ja vallitsevien normaalien moraalisten ja eetteisten koodien vastaisia, mutta lestadiolaisten keskuudessa aivan normaalia ja hyväksyttävää toimintaa. Nämä pienet ja epäilyttävät piirit ja kytkökset ovat olleet esillä myös valtakunnan tasolla, jossa vaaditaan jääviyttä ja tarkkaavaisuutta tämän asian suhteen. Kuntatasolla valvontaa ei niin ole, joten nämä lestadiolaiset piirit saattavat rellestää ilman vastuunkantoa. Mm. näiden pienten kuntien etu- ja hankintapäätökset (mm. rakennusurakat, erilaiset kuljetuspalvelut) pitäisivät olla tarkemmassa syynissä, jotta ne toteutuisivat tasapuolisesti ja syrjimättä ketään, eikä veronmaksajien rahat valuisi hallitsemattomasti näiden lestadiolaispiirien taskuihin. Vaikka paikallistasolla epämääräisesti jaetut resurssit eivät olisikaan niin mittavia, koostuu niistä yhteenlaskettuna ja kokonaisuudessaan merkittäviä summia. Näitä kytköksiä pitäisi tutkia ja valottaa tarkemmin, eritoten lestadiolaispitäjissä!

  31. Abc sanoo:

    Kaupunkilaiset maksavat valtaosan veroista, eli myös asumistuista, valtionosuuksista ym.

    Maalla asuvat saavat paljon enemmän kuin maksavat.

Tietoa kirjoittajasta

Kiesiläinen Mikko

Mikko Kiesiläinen

Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.

single.php