Blogit

Valtiovarainministeriön suuri sote-huijaus

Valtiovarainministeriön suuri sote-huijaus

Eilen julkistettiin valtiovarainministeriön taustamuistio sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista. Muistion tehtävä oli perustella valtiovarainvaliokunnalle, että hallituksen ehdottama sote-uudistus toteuttaisi uudistukselle asetetut säästötavoitteet. 

Tunnetusti sote-uudistuksen tavoitteeksi asetettiin kolmen miljardin säästöt. Tarkalleen ottaen tavoite on, että kustannukset nousevat hitaammin kuin ne nousisivat ilman uudistusta. Hitaamman kustannusten nousuvauhdin ansiosta kustannustason pitäisi olla vuonna 2029 kolme miljardia alhaisemmat kuin ne muuten olisivat. 

Valtiovarainministeriön muistion tulisi siis vastata kysymykseen miten tuo kolmen miljardin kustannussäästö sote-uudistuksessa saavutetaan. Lyhyt vastaus on: ei saavuteta. Valtiovarainministeriön esittämä arvio 4,6 miljardin kustannussäästöistä on muistion perusteella pelkkä tarkoitushakuinen arvaus. 

Valtiovarainministeriön muistion mukaan säästöjä syntyy kahdella tapaa. “Sote-järjestäminen ja palveluintegraation” odotetaan tuovan 0,6 miljardin säästöt ja “tiedon ja teknologian käytön” odotetaan tuovan 4 miljardin euron säästöt. Valitetattavasti muistion lukijalle ei jää epäselväksi että luvut ovat tuulesta temmattuja. 

Tiedon ja teknologian käytön myötä tulevat kustannussäästöt

Tiedon ja teknologian neljän miljardin euron säästöjä on kuvattu kahden A4-sivun verran. Sinänsä tiivis ilmaisu on suositeltavaa ja lyhyelläkin kirjelmällä on mahdollista esittää vakuuttava argumentti vaikeastikin aiheesta. Tämä yleensä vaatii vahvaa nojaamista ulkopuolisiin lähteisiin. VM:n arviolle 4 miljardin säästöistä esitetään 4 ulkopuolista lähdettä. Ne ovat 

Ohitetaan hetkekesi se tosiasia, että sote-johtajan Kuntatyönantaja-lehden toimittajalle antamaa haastattelua ei voida pitää millään tapaa vakavasti otettavana lähdeaineistona Suomen historian suurimman sote-uudistuksen kustannusvaikutusarviolle, ja tarkastella mitä haastattelussa on sanottu ja mitä siitä on käytetty kustannusvaikutusarviossa. 

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen haastattelusta muistioon pomittu seuraavat kohdat:

  • Jo viiden vuoden päästä koti on turvallisin asuinpaikka vanhukselle.
  • Myös palvelut pystytään järjestämään uudella tavalla.
  • Olennaista on keskittyä kuntoutukseen ja siihenkin digiteknologia tuo aivan uusia mahdollisuuksia. -Vanhusten määrä lisääntyy, mutta se ennustus, että siinä samassa lisääntyisi myös henkilökunnan määrä, ei pidä paikkansa. Digitalisaation mahdollistamat etäkäynnit ja kuntouksen kehittyminen tulevat vähentä- mään hoitajien tarvetta.
  • Yksi lähihoitaja pystyy tekemään aamuvuorossa ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä. Virtuaali- käynneillä voidaan vähentää fyysisten käyntien määrää erityisesti, jos työote on kuntouttava.

Yhteistä näille neljälle kohdalle on se, että mikään niistä ei liity hallituksen esittämään sote-uudistukseen. Kaikki seikat ovat teknologian kehityksen tuomia mahdollisuuksia, jotka ovat yhtä hyvin käytettävissä nykyisessä sote-järjestelmässä tai missä tahansa muussa mahdollisessa sote-järjestelmässä.

Toisena lähteenä on mainittu saman Eksoten toimitusjohta Itkosen PowerPoint-esitys. Esityksellä on mittaa 13-sivua, joista osa on vielä varattu kuvituskuville kuten tämä.

Luottamus on ehkä tärkeintä mutta aavistuksen ironisesti esitelmän käyttö säästöarvion yhtenä päälähteenä ei lisää luottamusta. On sanomatta selvää että tämäkään esitys ei täytä minkään vakavasti otettavan lähdeaineiston kriteerejä, mutta katsotaan sitä silti.

Koko esityksessä ei puhuta sanallakaan tietojärjestelmistä tai kustannussäästöistä. Sen sijaan siinä puhutaan mm. asiakaskeskeisyydestä tänään ja huomenna, organisaation arvoista, visiosta, luottamuksesta ja samaan suuntaan soutamisesta. Varmasti tärkeitä asioita sinänsä, mutta en ymmärrä miten niiden pohjalta valtionvarainministeriö pystyy vakavissaan esittämään neljän miljardin euron säästöjä. Tämä naurattaisi jos ei pelottaisi. 

Kolmas lähde on Euroopan komission raportti, joka täyttää normaalit vaatimukset mitä kustannusvaikutusarvion lähteelle voi asettaa. Valitettavasti sinänsä hyvä raportti käsittelee ikääntymisen aiheuttamaa kustannusnousua ja sitä käytetäänkin muistiossa ainoastaan perustelemaan säästöjen tarpeellisuutta. Tästä ei edes yritetä hakea tukea muistion esittämille säästöille. 

Neljäs lähde on ainoa millä on mitään tekemistä kustannussäätöjen kanssa. Muistion mukaan sen perusteella olisi kuitenkin mahdollista odottaa terveydenhuollon innovaatioiden tuovan vain 2 miljardin euron tehostamis-mahdollisuuden. Tässä törmätään kahteen ongelmaan. Ensiksi nämä eivät taaskaan liity mitenkään hallituksen esittämään sote-uudistukseen. Samat innovaatiot olisivat käytettävissä missä tahansa muussakin sote-järjestelmässä. Toiseksi muistiossa esitetyn lähteen pohjalta tehdyn mutkat suoriksi-tyyppisen arvion mukaan säästöt olisivat noin kaksi miljardia. Eli puolet siitä mitä muistio lopulta päätyy esittämän. 

Luokattoman huonosta lähdeaineistojen käytöstä huolimatta on toki mahdollista argumentoida vakuuttavasti säästöjen puolesta analyyttisesti ja loogisesti. Tähänkään VM:n muistio ei valitettavasti pysty. Muistion ainoa argumentti sote-uudistuksen myötä syntyvien kustannussäästöjen puolesta on, että 18 maakuntaa pystyy paremmin tehokkaammin hyödyntämään uusia tietojärjestelmiä kuin nykyiset palvelun järjestäjät.

Oletukseksi on otettu että ICT-järjestelmät pitää uusia joka tapauksessa “sote-uudistuksesta riippumatta” ja siksi “sote-uudistus ei itsessään aiheuta lisää ICT-investointikustannuksia”. Samalla todetaan että jos ICT-järjestelmät uusitaan ilman sote-uudistusta “ICT:n mahdollistama toimintatavan muutos ja tuottavuushyöty jäävät helposti toteutumatta”. Voidaan puhua jo lukijan tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta, kun jätetään investointien kustannukset huomioimatta ja lasketaan vain niiden tuomat hyödyt. On täysin epärealistista olettaa että nykyiset järjestäjät eivät saa mitään kustannushyötyjä ICT-järjestelmien uusimisesta ja maakunnat taas saavat neljän miljardin edestä. Jos valtionvarainministeriöllä on aito usko että näin on, niin heidän tulisi perustella tätä enemmän kuin kahden lauseen verran.

Toisaalta on jo olemassa näyttöä, että edellä mainitut oletukset eivät pidä paikkansa. On olemassa riski että esimerkiksi Uudellemaalla sadoilla miljoonilla hankittu Apotti-järjestelmä saattaa jäädä joiltain osilta käyttökelvottomaksi. Väite että ICT-järjestelmät pitää uusia uudistuksesta riippumatta ei ainakaan päde juuri hankittuun Apottiin, jota ei ole vielä saatu edes käyttöön mutta jonka hankintaa tuskin on mahdollista enää perua. Apottia ei ole tarkoitus korvata vuosikymmeniin ja siitä saataisiin suurin hyöty ilman sote-uudistusta.

On täysin käsittämätöntä että valtiovarainministeriö on valmis esittämään että 4 miljardin kustannussäästöt olisivat saavutettavissa näin heppoisen ”analyysin” perusteella. Suomen historia suurinta sote-uudistusta ei pitäisi puolustaa hatusta vedetyillä luvuilla.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

14 kommenttia artikkeliin Valtiovarainministeriön suuri sote-huijaus

  1. Ulf Fallenius sanoo:

    Säästöjä tulee ainoastaan siitä että jättää potilaat hoitamatta.

  2. Rosmo sanoo:

    Ulf: eihän se nyt noin ole. Kyllä säästöjä tulee myös siitä, että hoitaa potilaita tehokkaammin.

    1. Tuomas P sanoo:

      Noin voisi tapahtua, jos uudistuksessa integroitaisiin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi tavalla joka kannustaisi tarttumaan ongelmiin siinä vaiheessa jossa ongelma on halvinta ratkaista, eikä siirtämään asiakkaita sektoriviranomaiselta toiselle oman budjetin suojelemiseksi. Tämä oli alkuperäinen sote-uudistuksen tarkoitus, mistä muistuttaa lyhenteen kaksi ensimmäistä kirjainta.

      Hallituksen mallissa tällaista toiminnan tehostumista ei pääse vahingossakaan käymään, vaan kyse on yksinomaan perusterveydenhoidon yhtiöittämisestä, ja mallissa on edelleen jokaiselle toimijalle edullisinta työntää vaikeat tapaukset muiden hoidettavaksi, kun kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta kustannuksista. Tämän lisäksi mallissa tuhotaan kaupunkien edellytykset investoida talouskasvuun.

      1. Riikka Söyring sanoo:

        Integrointia näydään tehdyn.

        Esim. Pohjois-Savossa toteutettu lastensuojelun pilottihanke, jolla huostaanottojen määrän piti vähentyä 50%. Tässä pilottihankkeessa mm. Varkauden kaupungin sos.työntekijät etsivät sopivia pitkäaikaisasiakkaita yksityisille lastensuojelufirmoille PPP:ksi naamioituna. Huostaanottojen määrä muuten nousi suunnilleen sen 50% eli säästöjä ei tullutkaan, eikä lasten oikeuksistakaan pahemmin piitattu.

        Soten myötä tämä P-Savon pilottihanke uitettaneen kansalliseksi käytännöksi, mene tiedä.

  3. Ulf Fallenius sanoo:

    Elikkä väität että lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on runsaasti luppoaikaa nykyjärjestelmässä.Et taida tuntea alaa.

  4. Tuomo Haavisto sanoo:

    SOTE :ssa vanhukset ja parantumattomasti sairaat ”hoidetaan” etänä ja virtuaalisesti. Sehän puolestaan johtaa omais- ja yksityishoidon merkittävään lisääntymiseen. Tämä lienee koko SOTE-hankkeen ideologinen tavoite.

  5. Kimmo Harkki sanoo:

    Vanha viisaus olisi-ei pidä muuttaa systeemiä joka toimii,vaan kehittää hallitusti.

  6. Jake sanoo:

    Niin nuo ”virtuaalikäynnit” on lievästi sanoen kyseenalaisia ja hyvällä tahdollakin ajatellen hyödyttää vain jo itse hyvin toimeentulevia potilaita. Ongelmahan käytännössä on nykyään se että liian huonokuntoisia ihmisiä hoidetaan kotona ja liian huonosti. Lisäksi osa jää piiloon koska omaiset hoitavat. Sitten tilastoilla ”verrataan” johonkin ”sopivaan” maahan jotta saadaan Suomen laitoshoidon osuus näyttämään korkealta.

  7. Jake sanoo:

    Nyt pitäisi ottaa avoimesti keskusteluun se lähdeaineisto näiden tilastojen takaa koska ilmiselvää on ettei käytäntö ja teoria nyt kohtaa. Sama juttu terveydenhuollon ”tehostamisen” suhteen: Miten on laskettu,millä kriteereillä on laskettu jne.?

  8. Pekka Pehkonen sanoo:

    Alkaisi pikkuhiljaa olemaan aika haudata sote-uudistus ”toistaiseksi”. Jokin taatusti puolueeton taho tutkisi nykyisen tiedon perusteella hallikuksen kaavailut ja parin kolmen vuoden kuluttua antaisi väliaikalausunnon, jonka perusteella voitaisiin ratkoa, pidetäänkö hautajaiset vaiko häät.

  9. tota sanoo:

    Minulla on vaikutelma, että se on maan tapa, että lakiesityksiä perustellaan hatuista heitetyillä luvuilla. Joskus, kun laskelmat ovat näyttäneet erityisen kummallisilta tuloksiltaan, olen koittanut kysyä lakiesitysten taustalaskelmia nähtäväksi tai tietoa siitä, miten luvut on määritetty, mutta vastaus kysymykseen on aina ollut ministeriöstä riippumatta ympäripyöreä, ja ikinä ei ole suostuttu antamaan mitään tietoa siitä, miten luvut on vaikutusarvioihin saatu. Tosin joissain vaikutusarvioissa on ilmaistu, että luvut on saatu mallintamalla. Aika usein ne luvut ovat heittäneet toteutuneesta aikanaan vielä enemmän kuin sellaiset luvut, jotka on ehkä arvattu hatusta, mikä kertoo siitä, että taloudellisten vaikutusten arvioinnin laskentaosaamisessa olisi vielä aika paljon kehitettävää.

  10. puolipersu sanoo:

    hyviä huomioita tärkeäst aiheesta.

    Vastaavaan ongelmaan törmää toistuvasti kaikilla päätöksenteon tasoilla (Myös yksityissektorilla): Investointeja ja uudistuksia perustellaan hyödyillä, joiden saavuttaminen ei ole loogisessa yhteydessä harkittavana olevaan uudistukseen. Ikävä seurata, kuinka tätä tapahtuu myös panosten ollessa näinkin korkeat

Tietoa kirjoittajasta

Kiesiläinen Mikko

Mikko Kiesiläinen

Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.

single.php