Blogit / Äänitorvi

Yrittäjä ei tarvitse tukia, vaan rakennemuutoksen

Yrittäjä ei tarvitse tukia, vaan rakennemuutoksen

Vasemmistosta oikeistoon valtiota vaaditaan pelastamaan terveet yritykset talousongelmista. Mutta kuinka terveellä pohjalla yritystoiminta on ollut, jos kassa ei kestä parin kuukauden kolinaa?

Koronavirus-kriisi pyöräytti maailmankirjat sekaisin. Piinkovat oikeistolaiset ja yrittäjät vaativat valtiota pelastamaan yrityksiä. Loputonta talouskasvua perinteisesti kritisoinut vasemmisto taas yrittää kammeta talouden jälleen loputtomalle kasvu-uralle. Työmarkkinakabineteissa ymmärrettiin, että työmarkkinasääntelyn keventäminen parantaa yritysten mahdollisuuksia työllistää. Varusmiehet halutaan määrätä ilmaistyövoimaksi pottupelloille.

Julkisuudessa ravintola- ja kulttuurialat saivat äänensä kuuluviin, muiden ääni loistaa poissaolollaan. Miksei kukaan itke konsulttien, koulutusfirmojen, rakennusalan tai keskustojen erikoisliikkeiden perään?

Melkoista.

Valtion tehtävä ei ole pelastaa elinkelvottomia yrityksiä

Nyt tulee niin sanottua katkeraa kalkkia: Ei ole valtion asia pelastaa elinkelvottomia yrityksiä tässäkään tilanteessa.

Koronavirus-kriisin osuminen juuri tähän hetkeen ei ollut ennalta nähtävissä, mutta yrittäjälle ei pitäisi ikinä tulla yllätyksenä, että lihavien vuosien jälkeen koittaa katokausi. Edellisestä kuopasta on kulunut vuosikymmen ja ekonomistit ovat ennustaneet taantumaa kiihtyvällä tahdilla jo vuosia. Kriisiin on ollut kosolti aikaa valmistautua.

Voidaan tietysti ajatella, ettei pandemia kuulu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin. Siinäkin tapauksessa valtiolla on parempia keinoja auttaa yrityksiä kuin nyt vaaditut tuet. Valtion ensisijainen tehtävä olisi säätää lait, jotka tekevät liiketoimintaympäristöstä mahdollisimman joustavan.

Niinpä valtion kannattaa keskittyä mieluummin vähentämään yritystoimintaan kohdistuvaa verotusta ja työllistämisen sivukuluja. Samalla pitää keventää työmarkkinasääntelyä, jotta yritykset voivat sopeuttaa liiketoimintansa nopeasti muuttuneeseen taloustilanteeseen. Ja tietysti huolehtia siitä, että mahalaskun jälkeen yrittäjä voisi ottaa uuden juoksulähdön mahdollisimman rivakasti.

Been there, done that

Ymmärrän, että tällaisten kommenttien kuuleminen saattaa tuntua iskulta vasten kasvoja, kun oma elämäntyö sulaa alta. Mutta älkää ampuko viestintuojaa.

Olen itse tehnyt konkurssin 90-luvulla, ja oppirahojeni viimeinen takaisinmaksuerä oli vasta vuonna 2005. Näin omin silmin, miten valtio katsoi läpi sormien pankkien teurastaessa terveitäkin yrityksiä. Konkurssista, veloista ja katkerista vuosista huolimatta olen sitä mieltä, että on yrittäjän itsensä vastuulla varautua paskan ja tuulettimen lähikontaktiin.

Tässä kohtaa olisi helppoa syyttää pankkeja ja moni niin tekeekin. On suorastaan liikuttavaa huomata, miten vasemmisto ja pienyrittäjät ovat nyt löytäneet niistä yhteisen vihollisen. Silti, pankitkin ovat yrityksiä. Siinä missä Pertsan Mämmi ja Mutteri Oy:ssä siirrellään muttereita, pankeissa liikutellaan pätäkkää.

Ja vaikka pankkeja voi monesta asiasta syyttää, ne ovat kuitenkin oppineet jotain 90-luvusta. Kasvukelvottomat ja maksukyvyttömät yritykset eivät saa lainaa kriisin aikana, eikä niiden pidä saadakaan. Jos pankit alkaisivat lainoittaa kohti maksukyvyttömyyttä nopeasti vaipuvia yrityksiä, laskun maksaisivat pian terveemmät yritykset. Eikä aikaakaan, kun joku taas keksisi ehdottaa roskapankkijärjestelyä. Ei kiitos, ei tällä kertaa.

Valtiovalta on fanfaarien saattelemana julistanut auttavansa yrityksiä. Laskutaitoista yrittäjää juhlapuheet eivät kuitenkaan hämää. Alla on valtioneuvoston jakama infograafi, jossa on selkeästi esitetty, mistä yritys voi hakea tukea. Selkeytin graafia tekemällä siihen pieniä lisäyksiä punaisella.

Yksinkertaistettuna: jos sinulla ei ole isoa firmaa, tervettä liiketoimintaa, vakuuksia tai massia takataskussa, olet liemessä. Tämä on huono uutinen erityisesti monelle kädestä suuhun elävälle pienyrittäjälle.

Voit toki yrittää hakea rahoitusta, mutta jos kassavirta ei ole kerryttänyt säästöjä tähänkään mennessä, en jäisi pidättelemään hengitystä. Ja vaikka saisitkin lainantakauksia, niin kuinka paljon yrityksesi tase kestää velkaelvytystä? Voit toki saada myös kehitysrahaa, mutta montako myynnitöntä lisäpäivää saat sillä ostettua?

Valtion touhussa ihmetyttää se, miksi rahaa jaetaan isoille korporaatioille, jotka sitä kaikkein vähiten tarvitsevat? Jo nyt on ollut nähtävissä, miten rahat ohjautuvat isommille yrityksille, ja yksinyrittäjille on tarjolla kirstunvartijan iloinen vilkutus. Tämä suurieleisesti rakennettu julkisuustemppu ei tunnu olevan mitään muuta kuin tulonsiirto maksukykyisiltä veronmaksajilta isoille pörssiyhtiöille.

Viesti hallitukselle

Vaikka valtion tehtävä ei olekaan pelastaa elinkelvottomia yrityksiä, yrittäjistä ja yritystoiminnan edellytyksistä on syytä pitää parempaa huolta.

Tämä tarkoittaa, että nyt olisi viimeistään aika ajaa läpi ne pitkään pohditut työelämän rakennemuutokset. Jos suomalainen työmarkkinasääntely olisi ajan tasalla, moni kohta nurin menevä firma olisi voinut paremmin tasapainoilla kannattavuuden rajamailla erilaisin henkilökunnan kanssa sovituin paikallisin järjestelyin.

Koska rakennemuutos antaa edelleen odottaa itseään, ollaan nyt tilanteessa, jossa yhtälön joustavin komponentti on työvoima. Suomeksi sanottuna väkeä tulee lentämään pellolle seuraavan vuoden aikana ennen näkemätöntä tahtia. Yritysten kulurakenteen sopeuttamisen mahdollistavat väliaikaiset muutokset tulevat armotta liian myöhään ja tehottomana kokonaisuutena.

Talouskasvua ja tuoreita työpaikkoja ei luoda liittojen mahonkisissa neuvottelupöydissä, vaan ne luodaan pk-yrittäjien ja työntekijöiden lihaksilla. Olisi kaikkien etu, että aikaansaavat ihmiset voisivat aloittaa uuden yrityksen kasvattamisen ja ihmisten työllistämisen mahdollisimman pian.

Viesti pulassa oleville pienyrittäjille

Jos olet pulikoinut jo ennen koronakriisiä nenä juuri ja juuri pinnalla pysyen, nyt on hyvä hetki näyttää firmalle kirvestä. Hallitus tarjoaa sinulle pelkkiä pikavippejä ja yritystalouden todellisuus tulee lyömään sinua korville, jos ei ole jo lyönyt.

Oman taloudellisen tilanteesi kannalta on myös paljon parempi lopettaa nyt, kuin painaa velkarahalla menemään vielä puoli vuotta kohti vääjäämätöntä lopputulosta. Ylimääräisten kuukausien euromääräinen vaikutus omalle taloudellesi on loppupeleissä merkittävä. Tässä kohtaa kannattamattoman yrityksen lopettaminen on myös henkisesti helpompaa, kun siihen on hyvä ulkoinen syy.

Osa elämäntyöstäsi valuu nyt kenties hukkaan ja joudut kovaan paikkaan irtisanoessasi työntekijöitä. Monet itkut on vielä itkemättä. Silti rehellisten johtopäätösten tekeminen ja lyhyt kärsimys on parempi kuin se vaihtoehto, jossa ajat itsesi ja henkilökohtaisen taloutesi loppuun. 90-luvulla liian moneen hautakiveen kirjoitettiin sellaisen sankarin nimi. Älä leiki sankaria, pidä huolta itsestäsi.

Ajat ovat kovat, eikä tilanne passivoitumalla parane. Jos on pakko, laita firma lihoiksi, ota hetki happea ja sitten vaan uutta matoa koukkuun. Konkurssi ei ole häpeä, mutta toimimattoman bisneksen tekohengittäminen on.

Äänitorvi

Äänitorvi-näkökulmakirjoituksissa julkaisemme yksityishenkilöiden ajatuksia ajankohtaisista aiheista sekä ideoita suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.

Vastaa käyttäjälle klaus kultti Peruuta vastaus

2 kommenttia artikkeliin Yrittäjä ei tarvitse tukia, vaan rakennemuutoksen

  1. Ulf Fallenius sanoo:

    Suht koht näin on paitsi ei taida tämä kriisi olla vaan kaksi kuukautta vaan pikemmin kuukausia ja siinä loppuu terveen firman varat.Verotus ei tässä kriisissä ongelma koska niitä ei pahemmin joudu maksamaan näistä nolla myynneistä johtuen.Työttömyys menee niin tappiin että työvoima halventuu automaattisesti.

  2. klaus kultti sanoo:

    Jos yritys joutuu vaikeuksiin sen takia, että sillä ei ole vakuutusta ja tulee vesivahinko suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että yrittäjä ei ollut ehkä ihan ajan tasalla ja on ihan oikein, että yritys menee konkurssiin. Tartuntatauteja vastaan on tarjolla vakuutusta kuten olemme saaneet lukea Wimbledonin tennisturnauksen tiimoilta. Järjestäjät ovat luemma tällaisen varalta vakuutuksen hankkineet. Pitäisikö ajatella, että kaikki yrittäjät, jotka eivät ole tällaista vakuutusta hankkineet ovat huonoja yrittäjiä ja heidät on syytä saattaa konkurssiin? Jos ollaan eri mieltä niin sitten kai tuhotaajn vakuutusmarkkinat tartuntatautien osalta.Uskoisin, että vasemmistolaiset ovat innoissaan tästä, mutta niin ne ovat monesta muustakin tyhmästä asiasta.

Tietoa kirjoittajasta

Jääskeläinen Janne

Janne K. Jääskeläinen

Janne “Kassavirta” Jääskeläinen on vuokratoimari, kiireisten sankariyrittäjien kokenut sparraaja ja kassavirtafanaatikko.

single.php