Blogit / Äänitorvi

Mistä Veikkauksen tuotot syntyvät? — Suomen rahapelimonopoli ja sen oikeutus

Mistä Veikkauksen tuotot syntyvät? — Suomen rahapelimonopoli ja sen oikeutus

Rahapelien yksinoikeusjärjestelmästä huolimatta Suomessa pelataan kansainvälisesti vertailtuna paljon ja hävitään rahapeleihin neljänneksi eniten maailmassa henkeä kohti (Sulkunen et al., 2019).

Tämän vuoden helmikuussa julkaistussa tutkimuksessamme (Marionneau & Lähteenmaa, 2020) vertailimme Suomen ja Norjan rahapelimarkkinoita. Tulokset osoittavat, että Veikkaus tuottaa yhteiskunnalle huomattavasti suuremman määrän tuloja kuin Norsk Tippingin ja Norsk Rikstoton muodostama Norjan laillinen rahapelimarkkina.

Suomessa on paljon rahapeliongelmia

Ero ei johdu ainoastaan markkinaosuuksista, palautusprosenteista tai kustannustehokkuudesta, sillä ne ovat maiden välillä samankaltaiset. Sen sijaan Suomessa pelataan huomattavasti Norjaa enemmän. Pelaamisen määrä puolestaan selittyy pelitarjonnan painotuksilla ja etenkin nopeiden rahapeliautomaattien osuudella.

Samalla automaateista koituu kuitenkin myös merkittäviä haittoja suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle.

Suomen ja Norjan yksinoikeusjärjestelmät lukeutuvat Euroopan viimeisimpien joukkoon, ja molempia on perusteltu kuluttajansuojeluun vedoten. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on kuitenkin havaittu, että yksinoikeusjärjestelmät eivät välttämättä ole tehokkaampia ehkäisemään pelihaittoja (ks. Sulkunen et al., 2019; Planzer et al., 2014).

Kansainvälisten vertailujen tekeminen peliongelmien tasosta on vaikeaa johtuen metodologisista eroista ja mittaamiseen liittyvistä ongelmista. Ongelmapelaamista mittaavat tutkimukset eivät myöskään kuvaa rahapelihaittoja kokonaisuudessaan. Silti tutkimuksissa, joissa vertailua on yritetty, rahapeliongelmien taso on näyttäytynyt Suomessa verrattain melko korkealta (Planzer et al., 2014; Williams et al., 2012).

Rahapelimonopolin oikeutus

Juridisesti Suomen yksinoikeusjärjestelmän oikeutus perustuu tarpeelle estää väärinkäytökset ja ehkäistä sekä vähentää rahapelaamiseen liittyviä haittoja (Laki 2112.2016/1286, 1§). Linjaus on sopusoinnussa Euroopan Unionin tuomioistuimen sekä komission linjausten kanssa, joiden mukaan rahallisten tuottojen kerääminen valtion tai kolmannen sektorin tarpeisiin ei saa olla markkinarajoitusten pääasiallinen syy.

EU-tason linjaukset puolestaan perustuvat perussopimusten mukaiseen palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen (Littler, 2011). Arpajaislain aiemmissa versioissa myös tuottojen tärkeys on kuitenkin ollut olennainen perustelu yksinoikeusjärjestelmälle (Marionneau, 2015). Rahapelituotot ja niiden ohjaaminen urheilulle ja järjestösektorille olivat keskeisiä perusteluja myös Raha-automaattiyhdistyksen perustamiselle vuonna 1938 ja Veikkauksen perustamiselle vuonna 1940 (Matilainen, 2010).

Myös kansainvälisesti rahapelit kerryttävät merkittäviä summia valtioiden kassaan sekä edunsaajille. Aiemmassa vertailevassa tutkimuksessa Euroopan tasolla huomasimme, että jäsenvaltiot perustelevat rahapelipoliittiset päätöksensä EU:n suuntaan käyttäen tuomioistuimen määrittelemiä hyväksyttyjä oikeutuksia. Näitä ovat pelihaittojen vähentäminen tai ehkäiseminen sekä rikollisuuden torjunta. Kuitenkin kotimaan politiikassa ja omien kansalaisten suuntaan perusteluina edelleen käytetään rahapeleillä kerättyjen tuottojen tärkeyttä (Marionneau et al., 2018).

Veikkauksen ja Norjan laillisten rahapelimarkkinoiden tuotot yhteiskunnalle

Suomessa veikkausvaroja tuotetaan yhteiskunnalle noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Rahapelituotot vastaavat kokoluokaltaan noin kahta prosenttia valtion budjetista (Sulkunen et al., 2019) tai 0,8 % BKT:stä (Kotakorpi et al., 2016). Valtion budjetin sijaan Suomessa ja Norjassa valtaosa rahapeliyhtiöiden tuotoista ohjataan kuitenkin korvamerkittyihin tarkoituksiin.

Suomen tapauksessa merkittävimmät edunsaajat ovat sosiaali- ja terveysjärjestöt (362 M€), kulttuuri ja taide (246 M€) sekä liikunta (155 M€) (Veikkaus, 2018). Norjassa pääasialliset edunsaajasektorit ovat urheilu (290 M€), kulttuuri (82 M€), humanitääriset järjestöt (82 M€) sekä ruohonjuuritason järjestöt (46,8 M€) (Norsk Tipping 2018).

Korvamerkittyjen tukien lisäksi Veikkausta verotetaan normaalia yhteisöverotusta alhaisemmalla 12 arpajaisverolla. Norjassa Norsk Tipping ei maksa veroa ollenkaan, ja Norsk Rikstoto vain noin kolme prosenttia tuloksestaan (Veikkaus 2018; Norsk Tipping 2018; Norsk Rikstoto 2018).

Näistä samankaltaisuuksista huolimatta Veikkaus tuotti yhteiskunnalle 2,4-kertaisen määrän tuloja vuonna 2017 verrattuna Norjan markkinaan. Näissä luvuissa on otettu huomioon myös ostovoimakorjaus.

Veikkauksen tuotot perustuvat aggressiiviselle markkinoinnille

Ero ei selity markkinaosuuksilla. Laillisten toimijoiden osuus kaikesta pelaamisesta oli molemmissa maissa melko samantasoinen vuonna 2017, jolloinVeikkauksen markkinaosuus oli 90 % ja Norjan toimijoiden vastaava luku 84 %.

Ero ei myöskään selity palautusprosenteilla. Yhteiskunnalle siirtyvän pelituotto-osuuden ja maksettujen voittojen jälkeisen tulon suhde erosi Veikkauksella ja Norjan laillisilla rahapelimarkkinoilla vain alle viidellä prosenttiyksiköllä. Veikkauksella palautusprosentti oli 68,9 % ja Norjan laillisilla rahapelimarkkinoilla 64,4 %.

Sekä Norjan että Suomen rahapelimarkkinat ovat myös yhtä lähes kustannustehokkaita. Veikkauksen tapauksessa kulujen osuus tuotosta on noin 31 %, Norsk Tippingin tapauksessa noin 33 %.

Veikkauksen keräämä korkea yhteiskunnalle ohjattu tuotto johtuu pääasiassa kokonaispelaamisen korkeasta tasosta.

Pelityyppikohtainen tulojen tarkastelu paljastaa vielä suuremman kertaluokkaeron. Suomalaiset hävisivät Veikkauksen jännityspeleihin 5,6-kertaisen määrän suhteessa norjalaisten Norjan laillisten markkinoiden jännityspeleihin hävittyyn summaan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa pelataan huomattavasti enemmän nopeita ja korkean palautusprosentin jännityspelejä.

Jännityspelien luokkaan kuuluvat automaattipelit, raaputusarvat ja digitaalipelit. Vuonna 2017 jännityspelit tuottivat 54,2 % Veikkauksen tuloista, kun taas Norjassa osuus oli vain 21,7 %. Suurin osa jännityspelien tuotoista syntyi automaattipeleistä.

Sen sijaan Norjassa hitaammat loton ja kenon kaltaiset unelmointipelit sekä urheiluvedonlyönnin ja toton kaltaiset harrastuspelit muodostivat Suomea suuremman osan kokonaispelituotoista. Vaikka myös näissä peleissä suomalaiset pelaajat hävisivät norjalaisia enemmän absoluuttisina rahamäärinä, suhteelliset erot eivät ole yhtä suuria. Harrastuspeleihin norjalaiset hävisivät 13,1 prosenttia ja unelmointipeleihin 38,5 prosenttia suomalaisia vähemmän.

Pelityyppien osuudet maksettujen voittojen jälkeisestä tulosta 2017

Peliautomaattien korostuminen Suomen veikkausvarojen tuottamisessa selittyy etenkin laajalla saatavuudella. Suomessa rahapeliautomaattien määrä on huomattavasti Norjaa korkeampi, sillä yhtä rahapeliautomaattia kohti on Suomessa 296 asukasta, Norjassa 1 927.

Rahapeliautomaattien on havaittu aiheuttavan myös paljon riippuvuuksia (Sulkunen et al., 2019, Young & Markham, 2017), mikä todennäköisesti osaltaan selittää pelaamisen määrää. Suomessa viisi prosenttia pelaajista tuottaa yli puolet rahapelituotoista (Salonen et al., 2017).

Suojeleeko yksinoikeusjärjestelmä kuluttajaa?

Suomen yksinoikeusjärjestelmä tuottaa tehokkaasti varoja yhteiskunnalle. Tämä tuotto syntyy kuitenkin korkealla pelaamisen tasolla. Lisäksi valtaosa tuotoista syntyy Veikkauksen ns. punaisiksi peleiksi luokittelemien ja addiktiivisisten rahapeliautomaattien pelaamisesta, eikä esimerkiksi vähemmän haitallisista haaveilupeleistä kuten Norjassa.

Suomessa tarvitaan lisää kriittistä keskustelua rahapelien yksinoikeusjärjestelmän oikeutuksesta ja todellisesta tehtävästä, sekä mahdollisista vaihtoehdoista. Yksi mahdollisuus tähän on syntynyt tänä keväänä, kun rahapeliautomaatit on suljettu koronaviruksen tartuntariskin takia. Tilanne vaikuttanee myös pelituottoihin.

On ajankohtaista pohtia myös sitä, voidaanko julkisen sektorin ydintehtävien kannalta olennaiset kansalaisjärjestöjen tuottamat palvelut siirtää suoraan valtion budjettirahoitukseen? Samalla pitää pohtia, miten muille nykyisille veikkausvarojen edunsaajille mahdollistetaan rahoituksen kerääminen.

 

Lähteet:
Kotakorpi, K., Roukka, T. & Viren, M. (2016). Rahapelien verotus ja rahapelituottojen käyttö Suomessa. Keille kuuluvat rahapelien tuotot? Yhteiskuntapolitiikka 81 (4), 447-452.

Littler, A., (2011). Member States versus the European Union: The Regulation of Gambling. Leiden: Martinus Nijhoff.

Marionneau, V. & Lähteenmaa, J. (2020). Yhteiskunnallisten tuottojen kerääminen rahapeleillä ja peliportfolioiden vaikutus tuottoihin valtion yksinoikeusjärjestelmissä. Yhteiskuntapolitiikka, 85 (1), 81-89.

Marionneau, V. (2015). Justifications of national gambling policies in France and Finland. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 32 (3), 295-309.

Marionneau, V., Nikkinen, J. & Egerer, M. (2018). Conclusion: Contradictions in promoting gambling for good causes. Teoksessa Egerer, M., Marionneau, V. & Nikkinen, J. (toim.). Gambling policies in European welfare states: Current challenges and future prospects. London: Palgrave McMillan, 297-314.

Matilainen, R. (2010). Mitä rahapelaaminen kertoo suomalaisten historiasta? Tieteessä tapahtuu 1/2010, 16-22.

Norsk Rikstoto (2018). Annual report 2017.

Norsk Tipping (2018). Annual report 2017.

Planzer, S., Gray, H. & Shaffer, H. (2014). Associations between national gambling policies and disordered gambling prevalence rates within Europe. International Journal of Law and Psychiatry 37 (2), 217-229.

Salonen, A., Kontto, J., Alho, H. & Castrén, S. (2017). Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Yhteiskuntapolitiikka 82 (5), 549-559.

Sulkunen, P., Babor, T., Cisneros Örnberg, J., Egerer, M., Hellman, M., Livingstone, C., Marionneau, V., Nikkinen, J., Orford, J., Room, R. & Rossow, I. (2019). Setting Limits: Gambling, Science, and Public Policy. Oxford: Oxford University Press.

Veikkaus (2018). Vuosiraportti 2017.

Williams, R. J., Volberg, R. A., & Stevens, R. M. (2012). The population prevalence of problem gambling: Methodological influences, standardized rates, jurisdictional differences, and worldwide trends. Ontario Problem Gambling Research Centre.

Young, M. & Markham, F. (2017). Coercive commodities and the political economy of involuntary consumption: the case of gambling industries. Environment and planning, 49 (12), 2762-2779.

Äänitorvi

Äänitorvi-näkökulmakirjoituksissa julkaisemme yksityishenkilöiden ajatuksia ajankohtaisista aiheista sekä ideoita suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.

Vastaa käyttäjälle Tapio Jaakkola Peruuta vastaus

3 kommenttia artikkeliin Mistä Veikkauksen tuotot syntyvät? — Suomen rahapelimonopoli ja sen oikeutus

  1. Julle sanoo:

    Mm. Veikkauksen pilkkomisesta ja myynnistä saadaan kätevästi varoja ylimenokauden rahoittamiseen, kun siirrytään kannustavaan ja byrokratiattomaan tasaverotukseen. Ja yksityistämisen spesiaali-bonuksena muutama tuhat vasemmistolaista suojatyöpaikkaa lakkaa olemasta.

  2. Tapio Jaakkola sanoo:

    Vastauksena artikkelin viimeiseen kysymykseen voi todeta, että kyllä varmasti pitäisi. Mutta vielä enemmän pitäisi miettiä, miksi valtio on tarvinnut ja innokkaasti käyttänyt rahapelituottoja budjetin paikkaamiseen. Mitä tämä on merkinnyt valtion asettamina vaateina yhtiöiden tuotolle. Vuonna 2018 yli 320 m€ avustuksista kohdistui lähinnä julkisen sektorin toimijoille kuten veteraani ja sotavamma 110 m€, Suomen Akatemia 71 m€, Kansallisooppera 39 m€, Kansallisgalleria, Kansallisteatteri, KOTUS jne. Yhdessä arpajaisveron ja Veikkauksen maksaman alvin kanssa budjettia kevennettiin yli 570 m€, 33 % pelikatteesta. Järjestöjen ja vast. osuus jäi 39 %.

  3. Jaajaa sanoo:

    Jutussa ei puhuta mitään pakollisesta tunnistautumisesta. Pelaaminen tulee vähenemään roimasti, kun itselleen voi asettaa pelikiellonkin marketin automaateille ensi vuodenvaihteessa. Tämän on mahdollistanut it-tekninen kehitys.

    https://yle.fi/uutiset/3-10387931

    Valtion monopolia ovat purkamassa myös kansainväliset peliyhtiöt, joiden kuppaustavoite on sisäministeriötä kovempi. Jotkut siis haluavat sulkea peliautomaatit, jotta köyhän rahat säästyy, mutta osa haluaa sulkea peliautomaatit, jotta pelaaminen siirtyisi kansainvälisille sivustoille. Parempi tavoite olisi tavoitella entistä vastuullisempaa politiikkaa. Ministeriö on ohjaaja, Veikkaus tekee paljolti mitä käsketään.

Tietoa kirjoittajista

Marionneau Virve

Virve Marionneau

Virve Marionneau on Helsingin yliopiston tutkijatohtori, joka on perehtynyt rahapelien politiikkaa ja taloutta käsitteleviin kysymyksiin.

Lähteenmaa Juho

Juho Lähteenmaa

“Juho Lähteenmaa on helsinkiläinen vuonna 2020 Helsingin Yliopistosta valmistuva taloustieteen maisteri.”

single.php