Koronarokotukset ja patenttisuoja 

Koronarokotukset ja patenttisuoja 

Eräät poliittiset tahot sekä 13 maan yhteishakemus Maailman kauppajärjestölle (WTO) ovat esittäneet kehitysmaiden auttamiseksi tilapäistä poikkeusta lääkeyhtiöiden patenttisuojaan, jonka perusteella valtioiden ei tarvitsisi noudattaa normaaleja patenttivelvoitteita suhteessa koronarokotteisiin.

Vaikka koronakysymys nostattaakin aina suuria tunteita, on syytä muistaa patenttisuojan olevan omistusoikeuden perustavanlaatuinen osa, jonka purkaminen voi johtaa kauaskantoisiin ja ennustamattomiin seurauksiin. On ainakin kaksi pakottavaa syytä säilyttää patenttisuoja ja yksi tehokas tapa auttaa kehitysmaita rikkomatta oikeusperiaatteita.

Rokotteiden toimitusongelmista 

Loppuvuoden 2020 innostus koronarokotusten alkamisesta on vaihtunut monilla ärtymykseen toimitusten tökkimisestä johtuen. Sekä Pfizerin/BioNTechin että Astra-Zenican rokotteet ovat kohdanneet valmistuksen pullonkauloja, ja muun muassa Italia ja Puola ovat uhanneet jälkimmäistä oikeustoimilla.

Valmistusviiveeseen on periaatteessa joitain ymmärrettäviäkin syitä, sillä ennen marraskuuta yksikään lääkeyhtiö ei tiennyt toimiiko heidän rokotteensa. Siksi niitä ei valmistettu miljoonittain varastoon, vaan tuotanto käynnistyi vasta muutama kuukausi sitten.  

Toinen ongelma on rokotteiden maailmanlaajuinen jakelu. Tämän hetkisten odotusten mukaan mukaan liki kaikki länsimaat saavuttavat rokotteiden avulla laumasuojan vuoden 2021 aikana, kun taas lähes koko Afrikassa tähän menisi ainakin kaksi vuotta kauemmin. Tästä johtuen Etelä-Afrikka ja Intia tekivät WTO:ssa 11 muun maan tukeman aloitteen väliaikaisesta poikkeuksesta patenttioikeuteen kansainvälisen immateriaalioikeuksia koskevan TRIPS-sopimuksen artiklan 31 nojalla. Aloitetta tukivat myös useat kansainväliset järjestöt, mm. UNAIDS, UNITAID, Amnesty International, Human Rights Watch, sekä Lääkärit ilman rajoja. Suomessa patenttioikeuden purkamista on toivonut mm. SDP:n kansanedustaja Kiljunen.  

WTO on kerran aikaisemmin tehnyt tällaisen poikkeuksen, kun vuosituhannen alussa se päätti HIV-lääkkeiden immateriaalioikeuksia koskevasta poikkeuksesta, jonka perusteella esimerkiksi Intia on myöntänyt runsaasti lupia kyseisten lääkkeiden valmistukseen. Tapaus ei kuitenkaan ole mittakaavansa perusteella vertailukelpoinen ja aloite onkin näillä näkymin kaatumassa WTO:ssa lähiaikoina. 

Kolmas huolta herättänyt seikka on, voisiko joku yhtiö tai maa saada yksinoikeuden koronarokotteeseen, kuten Trumpin Yhdysvallat yritti tehdä keväällä 2020. Tämä ei kuitenkaan ikinä toteutunut ja olisi ollut lisäksi helppoa kiertää pakkolisenssillä

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja- järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate on esittänyt mielipiteen että koronapandemiassa pitäisi mennä kansanterveys edellä patenttien ja voittojen sijasta. Mutta onko tässä todella kyse vain lääkeyhtiöiden ahneudesta, vai onko taustalla isompia asioita?  

Lääketutkimuksen realiteetit 

Omistusoikeus on tärkeimpiä oikeusperiaatteita ja ihmisten käyttäytymistä ohjaavana periaatteena jopa demokratiaa vanhempi. Sen poistamisella olisi tästä syystä järjestelmää yleisesti rapauttava vaikutus. Kuten Helsingin Sanomat tuoreessa pääkirjoituksessaan muistuttaa, patenttijärjestelmä on tärkeä osa niitä suojausjärjestelmiä, jotka takaavat ennustettavuuden ja kannustavuuden oikeusvaltioissa.  

Sama pääkirjoitus kuitenkin päätyy johtopäätökseen, että koronapandemian poikkeuksellisuudesta johtuen patenttisuoja tulisi purkaa. Olen tästä vahvasti eri mieltä: pandemian vakavuudesta ja laajuudesta johtuen patenttioikeuden poistolla olisi tässä kontekstissa hyvin rankat seuraukset.  

Koronavirusrokote saatiin aikaiseksi ennätysajassa ennennäkemättömän yksityisen pääoman sijoitusten turvin. Mikäli nyt “kansallistaisimme” – tai oikeastaan “kansainvälistäisimme” – rokotteen, lähes varma seuraus olisi, että lääkekehitykselle elintärkeä yksityinen rahoitus kaikkoaisi. Tämän väistämätön seuraus on, että seuraavaan pandemiaan me emme kehitä alle vuodessa rokotetta. Tästä taas kärsisivät kaikki maailman ihmiset, niin kehittyneissä kuin kehitysmaissakin.  

Samalla logiikalla mm. Lääkeyhtiö Pfizer on perustellut patenttisuojansa tarvetta: tekijänoikeuksien ennustettavuus on elinehto tutkimukseen nojaavalle lääkeyhtiölle. Pfizer on  myös vakuuttanut sitoutuvansa jakamaan asiantuntemustaan hallitusten kanssa pandemian torjumiseksi, sekä aloittavansa rokotteiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta edistävän ohjelman.  

Samoilla linjoilla ovat myös EU ja Suomessa THL. Rokoteasiantuntija Hanna Nohynek muistuttaa, että lääkekehitystä tehdään hyvin paljon riskipääoman varassa, eikä nykyisen kaltainen lääke- ja rokotekehitys ole mahdollista ilman yksityissektoria. EU-maiden yhteiskanta pitää niin ikään selvänä, että ilman patenttien taloudellista kannustinta olisi nopea reagointi pandemioihin mahdotonta.  

Entä voisivatko julkiset investoinnit korvata yksityisen pääoman ja samalla ehdollistaa rahoituksen jakelun reilumpaan hintaa ja kehitysmaaulottuvuuteen? 

Julkinen raha voi nopeuttaa tutkimuskehitystä, mutta se ei ole yksityisten investointien vaihtoehto 

THL:n Nohynekin mukaan vaikka julkinen sektori on tukenut paljon koronarokotteiden kehitystä, vastuu on ollut yhteinen ja riskipääoma odottaa sijoituksilleen tuottoa. Lisäksi on huomioitava, että valtiotkaan eivät rahoittaneet tutkimusta hyvää hyvyyttään, vaan raha sielläkin oli taustalla – koronasta johtuva talouden sulku se vasta kallista onkin.  

Mielestäni on aiheellista kysyä, olisiko valtioilla ollut enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa rokotteiden tuotantokapasiteettiin. On kuitenkin epärealistista väittää että julkinen rahoitus olisi voinut kokonaan korvata yksityisen. Se ei olisi ensinnäkään varmasti kyennyt samanlaisiin summiin, eikä varsinkaan samanlaiseen tehokkuuteen. Miettikääpä mikä on yleistä melkein kaikille valtiojohtoisille suurhankkeille: aikataulut viivästyvät ja – siksi tai siitä huolimatta – kustannukset ovat aina huomattavasti suurempia kuin alunperin suunniteltiin.  

Lopuksi tulee myös muistaa, että syynä valtioiden lääkekehitykseen syytämiin miljardeihin on koronan erityislaatuisuus sen maailmanlaajuisen leviämisen vuoksi. Vastaavaan ei ole kyetty edes potentiaalisesti hyvin vaarallisten sikainfluenssan tai zikaviruksen vuoksi. Siten kysymys ei ole mustavalkoisesta julkinen raha hyvä ja yksityinen raha paha jaottelusta. Tosiasiassa valtiot ovat upottaneet miljardeja koronan vastaiseen taisteluun etupäässä omaa etuaan ajatellen. Jopa  rokotekehitystä valtavasti tukenut EU pitää patenttisuojaa ja yksityistä rahoitusta elintärkeänä. 

Toisin sanoen meidän tulee vastustaa helpolta kuulostavaa ratkaisua tässäkin tapauksessa. Mutta koska koronavirus ei maailmasta katoa ennenkuin se on hoidettu jokaisessa maassa, meidän tulee auttaa köyhimpiä maita rokotteen saamisessa niin altruistisista kuin käytännöllisistäkin syistä. Tämä apu on mahdollista toteuttaa kansainvälisen yhteistyön kautta. 

WHO:n rokoteavustusohjelma COVAX on tehokas keino auttaa kehitysmaita 

Patenttisuojan puolustajat katsovat, että koronarokotteiden saatavuus saadaan varmistettua Maailman terveysjärjestön (WHO) laajan rokoteavustusohjelman, COVAX:in, kautta. Tämä pääasiassa länsimaiden rahoittama kampanja pyrkii saamaan miljardi rokotetta kehittyviin maihin raha- ja rokotelahjoitusten avulla. 

Suomen COVID-19 rokotestrategian (2.12.2020) mukaan EU-jäsenmaat ja komissio ovat sitoutuneet vahvasti solidaaristuuteen pandemian hoidossa. EU onkin antanut jo 870 miljoonaa euroa COVAX ohjelmalle. Komissio myös valmistelee ehdotusta, jonka mukaan EU-maat lahjoittaisivat ylijäämärokotteensa COVAX:in kautta noudattaen WHO:n allokaatio-suosituksia.  

Johtopäätöksenä voisi siis todeta, että edes näin ennennäkemätön kriisi kuin korona ei oikeuta omistusoikeutta ja patenttisuojaa tuhoavaa ennakkotapausta. Tämä nimittäin jättäisi väistämättä niin rikkaat kuin köyhätkin maat todelliseen kiipeliin seuraavan pandemian sattuessa. Samaan hengenvetoon on kuitenkin huomioitava, että ei ole mitään syytä tai tekosyytä olla auttamatta köyhiä maita COVAX-ohjelman kautta, jotta koko ihmiskunta pääsee koronan kurimuksesta eroon mahdollisimman lyhyellä aikavälillä. Tämä on aidosti koko ihmislajia koskettava ongelma ja me olemme kaikki samassa veneessä tässä asiassa. 

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Vastaa käyttäjälle se Peruuta vastaus

2 kommenttia artikkeliin Koronarokotukset ja patenttisuoja 

  1. Samuli Pahalahti sanoo:

    Kirjoitus menee aivan täysin metsään. Patenteilla ei ole mitään tekemistä omistusoikeuksien kanssa, vaan päinvastoin, se on omistusoikeuksia rajoittava valtion myöntämä monopolioikeus.

    Patenteista ei pitäisi luopua ainoastaan koronarokotteen osalta, vaan niistä pitäisi päästä eroon kokonaan. Ne aiheuttavat massiivista haittaa innovaatioille, kun ihmiset eivät pääse hyödyntämään olemassaolevia ideoita tehokkaasti. Ne antavat myös suurille yrityksille epäreilun kilpailuedun pienempiä vastaan, koska suuremmat firmat voivat suuremman patenttisalkkunsa avulla kiristää pienempiä ja ajaa ne häikäilemättömästi konkurssiin.

    Koronakriisin aikana on myös käynyt selväksi, että lääkefirmat ovat masinoineet kampanjan kaikkia jo olemassaolevia lääkkeitä vastaan, jotka ovat suhteellisen tehokkaita taudin aiheuttamia vakavia oireita vastaan. Niiden avulla pandemia olisi saatu jo kuriin tähän mennessä, mutta niin ei ole tehty, koska lääkeyhtiöt eivät voi tehdä massiivisia voittoja lääkkeillä joiden patentit ovat vanhentuneet. Niillä on paljon suurempi kannustin tuottaa täysin uusia lääkkeitä, joihin ne voivat saada vapaan markkinatalouden vastaisen monopolioikeuden.

  2. se sanoo:

    Tässä blogikirjoituksessa vaikutti olleen varsin epäliberaali suhtautumistapa patentteihin. Ennemmin oltiin valmiita pitämään kiinni menneinä vuosikymmeninä kehitellystä sääntelystä kuin vapauttamaan tilannetta.

    Maailman ykköstiedelehtenä Science-lehden kanssa pidetyn Naturen uusimman numeron pääkirjoituksessa otettiin eri kanta asiaan. Pääkirjoitus päättyi sanoihin: ”There are times when competition helps research and innovation; there are also times when it needs to be set aside for the greater good.”
    https://www.nature.com/articles/d41586-021-00863-w

    Naturen pääkirjoittaja vaikutti olleen sitä mieltä, että tässä tapauksessa covid-teemaan liittyvien patenttien suojelu ei nyt vaikuta enää ajavan tutkimuksen näkökulmasta kohti hyvää tilannetta. Kirjoituksen mukaan vahvin argumentti patenttisuojan purkamiseen on nyt se, että patentteja ei ole luotu torjumaan globaaleja pandemioita, vaan suojaamaan keskintöjä kilpailijoiden ilmestymiseltä määrätyn aikaikkunan sisällä – kun taas nyt tarvittaisiin yhteistyötä. Tieteen historiasta pääkirjoitus nosti esiin sen, että toisen maailmansodan aikaan penisiliinin tuotanto saatiin huikeaan lentoon ohittamalla normaalit kilpailuoikeudelliset periaatteet.

    Kannanoton julkaisuun vaikutti oletettavasti se, että USA:n johto ilmoitti reilu viikko sitten muuttaneensa kantaansa patenttiasiaan covid-taistelussa ja tutkivansa nyt sitä, voisiko patenttioikeuksia ohittaa. Yksi mielenkiintoinen asiaan liittyvä seikka on ollut se, että Yhdysvaltojen liittovaltiolla on kerrottu itsellään olevan nimensä patentinhaltijana eräässä keskeisessä koronarokotteiden valmistuksessa hyödynnetyssä patentissa. Jos USA pitäisi kiinni patenttioikeuksistaan, sillä saattaisi olla tekijänoikeuksiensa ansiosta oikeus kieltää kaupallisia valmistajia valmistamasta rokotteitaan hyödyntäen sillä olevaa patenttia. Toki USA ei niin aio tehdä, mutta tekijänoikeudenhaltijan asema keskeisessä rokotevalmistukseen liittyvässä patentissa voi tarjota neuvotteluvoimaa rokotevalmistajien kanssa neuvotella esimerkiksi siitä, miten kehitysmaihin saataisiin halvalla rokotteita – ja paljon.

    Rokotekehityksessä sinänsähän on edetty eri tavoin eri puolilla maailmaa. Venäjällä ja Kiinassa on ollut käytössä julkisen sektorin rahoituksella toteutettuja rokotteita, jotka ovat sittemmin levinneet jo useisiin muihinkin maihin. Eräs rokote kehitettiin merkittävältä osin kai julkisin varoin Oxfordin yliopistossa, ja osa rokotteista taas on tehty enemmän yksityisin varoin. Yhtä aikaa käytössä on ollut monenlaisia rokotteiden kehittämisstrategioita.

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php