Blogit

Markkinatkin tuomitsevan sodan

Markkinatkin tuomitsevan sodan

Seuraamme reaaliajassa, kun Venäjä hyökkää Ukrainaan. Länsimaisia arvoja kannattavina jokaisen meistä tulee tuntea myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan.

Osa tuntee enemmän, osa vähemmän. Mutta jokainen meistä on huolissaan sodan vaikutuksista omaan osakesalkkuun. Tänään torstaina 24.2.2022 eurooppalaiset osakeindeksit ovat yli neljän prosentin laskussa. Osakehintojen pitäisi heijastaa tulevaisuudenodotuksia, miksi ne siis laskevat vasta nyt? Onhan sodanuhka ollut ilmassa jo jonkin aikaa.

Osakkeiden hinnat ovat olleet laskussa jo vuodenvaihteesta lähtien. Ensin huolestuttiin inflaatiosta ja keskuspankkien koronnostoista. Viime viikkoina huolenaiheeksi on noussut Ukrainan kriisi. Mutta vielä eiliseen asti markkinoilla uskottiin, että Putin toimii edes kohtuullisen järkevästi ja rajoittaa sotatoimet Ukrainan itäosiin.

Tämä kuulosti perustellulta ja vastasi poliitikkojen näkemystä. Sijoittajilla ei voi olla parempaa tietoa kuin muilla päätöksentekijöillä. Mutta Venäjä onnistui yllättämään negatiivisesti. Kuten presidentti Niinistö tilanteen tiivisti, nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät. Meno on ollut kylmää myös rahoitusmarkkinoilla.

Venäjän osakemarkkinoita kuvaava MOEX Russia Index on tänään lähes 30 prosentin laskussa. Vuodenvaihteesta indeksi on laskenut 43 prosenttia. Osakemarkkinoilla ei siis ennen tätä päivää uskottu täysimittaiseen sotaan, nyt on toisin. Öljyn hinta on tänään 8 prosentin nousussa, kullan hinta vastaavasti 3 prosenttia.

Kyseessä on poikkeuksellisen suuri kurssireaktio. 9/11 tapahtuneen terrori-iskun päivänä Yhdysvaltojen osakemarkkinat laskivat 4.9%. Kuuban ohjuskriisin aikana pörssi laski kahdeksan päivän aikana 6.6%. Pearl Harborin iskun jälkeen pörssi laski yhdessä päivässä 3.8%, joskin kurssilasku jatkui puoli vuotta päätyen arvoon -20%.

Harva meistä enää nykyään sijoittaa Venäjän osakemarkkinoille. Se aika on ohi, kun suomalaiset 2000-luvun alussa sijoittivat Venäjän markkinoille korkeiden tuotto-odotusten vuoksi.

Enää ei naiivisti uskota, että Venäjän mittavat luonnonvarat hyödyttäisivät ulkopuolista sijoittajaa. Enää ei naiivisti uskota, että Venäjä muuttuisi demokraattiseksi markkinataloudeksi, missä pätevät ne lainalaisuudet, joihin me olemme tottuneet.

Enää suomalaiset yhtiöt eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta investoi Venäjälle, päinvastoin moni yritys on lopettanut toimintonsa siellä. Venäjä pysyy näköjään venäläisenä myös jatkossa.

Ulkomaisen sijoittajan tuskaa lisää ruplan arvon lasku. Suhteessa Yhdysvaltojen dollariin rupla on tänään heikentynyt 3 prosenttia. Vuodenvaihteeseen verrattuna rupla on heikentynyt 13 prosenttia. Suhteessa euroon heikennys on ollut 3 prosenttia. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014 Krimin valtauksen Venäjän keskuspankki on ilmoittanut tukevansa valuuttansa arvoa, mikä lyhyellä aikavälillä pienentää markkinavaikutusta.

Ulkomaisen sijoittajan kärsimys on kuitenkin vain rahallisia tappioita. Harvalla meistä on suuri osa sijoitussalkusta Venäjällä. Kurssireaktiot länsimaisissa pörsseissä heijastavat lähinnä kohonnutta riskipreemiota. Historiassa suurten sotien syttymisen jälkeen osakemarkkinat ovat keskimäärin tuottaneet hyvin. Itse asiassa sotien aikana osakekurssit ovat tuottaneet jopa hieman keskimääräistä paremmin.

Venäläiset joutuvat kuitenkin elämään heikentyneen ruplan ja alhaisempien osakekurssien kanssa joka päivä. Ulkomaisten tuotteiden hinnat ovat jo kallistuneet, tämän lisäksi on tulossa tuontirajoituksia. Oligarkkien elämä voi muuttua hankalaksi pakotteiden vuoksi, mutta he eivät joudu syömään pettuleipää.

Näillä näkymin edessä on entistäkin korkeampi inflaatio, mikä iskee kansaan elämisen kustannusten noustessa. Jos elämä ukrainalaisilla on tällä hetkellä hyvin vaikeaa, helppoa ei se ole venäläisilläkään.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Vastaa käyttäjälle Risukimppu Peruuta vastaus

2 kommenttia artikkeliin Markkinatkin tuomitsevan sodan

  1. Risukimppu sanoo:

    Venäjän vastaisten pakotteiden heijastusvaikutukset tuntuvat, mutta se on vaan syytä kestää. Länsimaiden rivit on pidettävä tiukasti suorassa tässä tilanteessa. Maailman vaarallisin valtio riehuu juuri nyt Ukrainassa.

  2. Juha sanoo:

    Kun aseet puhuvat, juristit vaikenevat. Runoilija V. A. Koskenniemen pojanpoika on kuitenkin avannut sanaisen arkkunsa. Martin mukaan pakotteet eivät Putinin päätä pakota tai käännä.

    ”Koskenniemen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että toisen maailmansodan jälkeen on vain yksi tapaus, jossa sotaa käyvä valtio olisi muuttanut toimintaansa pakotteiden takia. Kun Ranska ja Britannia hyökkäsivät Egyptiin vuonna 1956 Suezin sodassa, Yhdysvallat määräsi niitä vastaan pakotteet.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000008642958.html

    Rockefellerin mukaan silloin on oikea aika ostaa osakkeita, kun veri virtaa kaduilla. Ehkä aseteollisuutta.

Tietoa kirjoittajasta

Puttonen Vesa

Vesa Puttonen

Hallituksen jäsen

Vesa Puttonen toimii rahoituksen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on ollut kirjoittajana yli 30 kansainvälisesti julkaistussa tutkimuksessa ja 20 kirjassa.
Puttonen on toiminut useiden yritysten hallituksen jäsenenä.

single.php