Hallituksen menoelvytys peritään korkojen kera

Hallituksen menoelvytys peritään korkojen kera

Suomen julkinen talous on nykyisen vasemmistohallituksen kevytmielisen meno- ja velkapolitiikan vuoksi lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä kestämättömällä uralla.  

Vuoden 2019 eduskuntavaalien aattona muun muassa Valtiovarainministeriön ja OECD:n arvioissa Suomen talouden suhdannevaihetta luonnehdittiin normaaliksi.  Niinpä vero – ja menopolitiikan elvytykselle tai kiristykselle ei ollut vaalikaudelle 2019-2023 perusteita.  

Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymä oli uhkaava. Väestön epäedullisen ikärakenteen takia veropohjien kasvu ei riittänyt kattamaan julkisen sektorin menojen kasvua ja tämän kestävyysvajeen suuruuden arvioitiin olevan 3-4% luokkaa. 

Ministeriön kevään 2019 arviossa ja nykyisten vero- ja menoparametrien tapauksessa julkinen velkaantuneisuus tuplaantuisi 125 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Ilman talouskasvun vauhdittamista ja/tai vero -ja menopolitiikan muutosta valtio ja kunnat ajautuisivat hallitsemattomaan velkakierteeseen. 

Hallitusohjelman lisää julkisia menoja yli 9 miljardia euroa

Vuoden 2019 keväällä Antti Rinteen johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeet väistyivät. Ohjelmaneuvotteluissa keskityttiin ”ilmiöpohjaiseen” talouden sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varmistavaan lähestymistapaan.  

Ohjelmaneuvottelut käytiin suotuisien tähtien alla, sillä Sipilän hallituksen huomenlahjana julkinen velka oli laskussa ja työllisyys nousussa. Lisäksi Euroopan Keskuspankin massiivinen valtion velkapaperien osto-ohjelma oli painanut Suomenkin valtionlainojen korot negatiivisiksi, joten velanotolla voitiin peräti tienata. Vuoden 2019 keväällä Suomen valtion 10 vuoden joukkolainojen tuotto oli pudonnut -0.2% iin ja lyhyttä alle vuoden pituista rahoitusta oli tarjolla -0.5 prosentin korolla.

Nollakorkojen houkuttamana hallitus lanseerasi valtion menojen kasvuohjelman, jossa pysyviä ja kertaluonteisia valtion kulutus-, investointi ja tulonsiirtomenoja budjetoitiin koko vaalikaudelle runsaat 8.2 miljardia euroa. Budjettimäärärahojen lisäyksestä 1,2 miljardia oli pysyviä ja 3 miljardia kertaluonteisia ”tulevaisuusinvestointeja” vuosille 2020-2022.  

Meno-ohjelma kaavailtiin rahoitettavan kulutusveroja korottamalla ja talouskasvua vauhdittavien työllisyystoimien avulla. Työllisyysastetavoitteena oli 2,5 prosenttiyksikön nousu 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. 

Hallituksen ohjelman riskiarviona oli ennakoitua heikompi kansainvälinen talouskasvu, jonka patoamiseksi hallitus varautui miljardin euron lisäelvytyksellä. 

Valtion menojen lisääminen ja varojen kohdentaminen hallituspuolueita lähellä oleville edunsaajaryhmille arvioitiin monella taholla johtavan kasvavaan valtiontalouden alijäämään, joka myöhemmin joudutaan paikkaamaan veronkorotuksin ja/tai menoja leikkaamalla

Kuva 1. Julkisyhteisöjen menot 2020 -2023E, mrd. euroa

Lähde: Kansatalouden tilinpito ja VTV:n finanssipolitiikan valvonnan arvio, kesäkuu 2022

Pääministerin kesäkuun ilmoituksen mukaan hallitusohjelman toteutus jatkui määrätietoisena ja keskeytyksettä vuonna 2021. 

Uusimpien menoarvioiden mukaan hallituksen meno-ohjelma tulee maksamaan veronmaksajille 9,3 miljardia euroa, jossa ovat mukana poikkeusoloissa luvattu miljardin euron lisämääräraha. 

Pandemiakuluihin ja sotamenoihn käytetty yhteensä 11 miljardia euroa

Hallitus on huhkinut varsin haasteellisessa toimintaympäristössä, sillä mittavan meno-ohjelman lisäksi se on hoitanut kahta täysin odottamatonta kansainvälistä kriisiä. 

Vuoden 2020 koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan saivat hallituksen virallisesti irtautumaan budjettikurista. Myös EU luopui kasvu- ja vakaussopimuksen asettamista julkisen talouden velvoitteista.    

Hallitus on tähän mennessä myöntänyt budjettirahoitusta koronapandemian hoitoon kaiken kaikkiaan 8,6 miljardin euron verran, jossa on mukana EU:n myöntämää elpymis- ja palautumistukea vuodelle 2023. 

Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainalle on myönnetty aseellista ja humanitaarista tukea sekä vahvistettu Suomen puolustusvalmiuden nostoa yhteensä 2,3 miljardilla euroa.  

Työllisyyden kasvu voi myös lisätä budjettivajetta

Tuoreimpien työllisyystilastojen mukaa työpaikkojen määrä on hallituskauden aikana (2019I-2022I) lisääntynyt julkisyhteisöissä 5 prosenttia ja yksityisillä aloilla vajaat 1,5 prosenttia. Henkilömääriksi muutettuna julkisyhteisöjen väki kasvoi kuluneen kolmen vuoden aikana 28 000 henkilöä ja yksityisille aloille kirjattiin lisäystä 26 000 henkilöä. 

Aivan kuten hallitusohjelmassa todetaan, julkisen talouden tervehtymisen perusedellytys on työllisyyden paraneminen. Samalla usein unohtuu, että budjettivaje kasvaa jokaista julkisen sektorin palkollista kohden.  

Vaje on suurimmillaan silloin kun yksityisen sektorin työllinen siirtyy julkisen sektorin ammattiin. Mikäli työllisyyden kehityssuunta pysyy tänä vuonna ennallaan, niin hallitus saavuttaa työllisyystavoitteensa, mutta budjettivaje syvenee.   

Vuonna 2019 Valtionvarainministeriö arvioi menoelvytyksen lisäävän velkaantuneisuutta

Keväällä 2019 eduskuntavaalien aattona valtiovarainministeriö arvioi Suomen julkisen talouden tilan olevan velkakestävä. Ministeriön vuoteen 2023 ulottuneessa ennusteessa perusjäämän alijäämän BKT-suhde kompensoitui kokonaistuotannon kasvua matalammalla julkisen velan efektiivisellä korolla, joten julkisen velan BKT-suhteen arvioitiin pysyvän ennallaan 58 prosentin tuntumassa. 

Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen ministeriön joulukuun 2019 taloudellisessa katsauksessa kokonaistuotannon arvioitiin jatkavan 1 prosentin trendikasvussa, mutta julkisen velkaantuneisuuden ennustettiin kohoavan 2.5 prosenttiyksikköä 61.6 prosenttiin vuoteen 2023 tultaessa. 

Valtion ja kuntien velan yhteenlaskettu määrä oli noussut 7,6 miljardia euroa suuremmaksi, vastaten likimain hallitusohjelman menonlisäysten bruttomäärää. Työllisyysasteen ministeriö arvioi pysyvän vaalikauden ajan ennallaan.

Julkisten menojen kasvattaminen järkevää kehitysmaissa

Taloustieteen tutkimuskirjallisuuden pääviestinä on, että julkisten menojen lisääminen on tehokas keino kokonaistuotannon kasvun vauhdittamiseksi kehittyvissä talouksissa (esimerkiksi jos talouden harmaa sektori on suuri ja koulutusaste on matala). 

Kehittyneissä Suomen kaltaisissa maissa velkarahoitteinen menoelvytys on tehokasta ja perusteltua silloin jos niitä kohtaa negatiivinen shokki tai tavanomaista jyrkempi laskusuhdanne

Tutkimuskirjallisuuden erityistapauksena julkisten menojen kasvattaminen voi olla velkakestävää (julkisen velan suhde kokonaistuotantoon pysyy ennallaan) mikäli julkisyhteisön perusjäämä (julkisyhteisön tulot vähennettynä menoilla ilman korkomenoja) on tasapainossa, mutta julkisen velan korko on kokonaistuotannon kasvuvauhtia pienempi

Vuonna 2019 Suomen julkisen talouden arvioitiin olleen lyhyellä aikavälillä velkakestävä, mutta pitkällä aikavälillä valtion ja kuntien velkaantuneisuus kasvoi rakettimaisesti. 

Hallituksen kevytmielinen velanotto kostautumassa

2010-luvun vaihteessa finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa aneemisen talouskehityksen vauhdittamiseksi keskeiset keskuspankit ottivat käyttöönsä määrällisen elvytyksen. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankit ostavat tarpeen vaatiessa valtioiden liikkeelle laskemia obligaatiolainoja. 

Valtioiden joukkolainojen ostojen lisääminen nostaa lainojen hintaa ja alentaa tuottoa eli valtiolainojen korot alenevat. Todellisuudessa keskuspankki arvopaperiostoillaan antoi merkittävää sivustatukea muun muassa Suomen hallituksen finanssipolitiikalle. 

Pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena inflaatio on kivunnut vuoden aikana ennätysvauhtiin. Inflaatiohaittojen vähentämiseksi Yhdysvaltain keskuspankki (FED) päätti jo vuosi sitten irtautua määrällistä elvytyksestä ja on nostanut sittemmin ohjauskorkojaan.  

EKP on seurannut FEDin operaatioita viiveellä ja euromaiden valtionlainojen korot kaikilla juoksuajoilla ovat kohonneet rajusti.  Suomen valtion 10V obligaatiolainojen tuotto nousi kuluvan vuoden alkupuoliskolla yli 2 prosenttiyksikköä 2.1 prosenttiin. 

Jos rahapolitiikan kiristäminen johtaa keskuspankkien toivomaan inflaation hidastumiseen, täytyy kysynnän määrän supistua. 

Inflaation torjunta korkoaseella supistaa talouden reaalista kasvuvauhtia ja kasvattaa julkisen velan korkomenoja. Kokonaisvaikutus julkisen talouden velkaantuneisuuteen on ollut yleensä velan BKT-suhdetta nostava.     

Korkojen raju nousu on näkynyt valtiokonttorin maksamissa korkomenoissa. Valtion II-lisäbudjetissa valtion velan korkomenoarviota nostettiin 160 miljoonaa euroa ja lisää korotuksia on tulossa loppuvuonna.  

Kuva 2. Valtion ja kuntien korkomenojen lisäys jos korkotaso nousee 2 prosenttiyksikköä vuonna 2022, milj. euroa

Lähde: Laskelman lähtökohtatietoina käytetty Valtionvarainministeriön talouskatsauksen kevään 2022 ennustetta.

Marinin hallitus nuukailee ja tuhlaa

Odottamattomien tapahtumien kuten kansainvälisten kriisien keskellä kansalaiset tuntevat enemmän yhteenkuuluvuutta. 

Poikkeusoloissa kansalaisten luottamus valtiojohdon ja maan hallituksen päätöksiin on tavanomaista suurempaa ja antaa hallitukselle hyvin perustellun oikeuden tukea julkisin varoin hätää kärsiviä. 

Budjettirajoituksista vapaa kriisirahoitus ei kuitenkaan vapauta hallitusta tarkistamasta ennen poikkeusoloja tehtyjä ja lainanotolla rahoitettavia määrärahojen lisäyksiä.  

Marinin hallitusta on luonnehdittu EU -pöydissä nuivaksi ja nuukaksi uudistajaksi, mikä viimeksi tuli esiin päätettäessä koronakriisin EU -tukivälineen mittaluokasta (RFF-väline).  

Hallituksen kansallisen tason tehdyt päätökset kertovat varsin höövelistä lisälainanotosta valtiosektorin kasvattamiseksi. 

Julkisen talouden kestävyysvajeen kanssa painivat hallitukset ovat puolueväristä riippumatta taistelleet 15 vuotta ”hyvinvointivaltion pelastamiseksi” – laihoin tuloksin. Kansainvälisen valuuttarahaston kevään 2022 ennusteen mukaan Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joissa julkisyhteisöjen velkaantuminen kasvaa jatkossakin.  

Hokemaksi muodostunutta hyvinvointivaltiomantraa olisi syytä päivittää pienellä lisäyksellä:  ”Hallituksen tavoitteena on talouden yksityisen sektorin vahvistaminen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi”.     

Kuva 3. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 2014-2027E

Lähde: IMF:n ennuste 2022, Huhtikuu.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Vastaa käyttäjälle Julle Peruuta vastaus

2 kommenttia artikkeliin Hallituksen menoelvytys peritään korkojen kera

  1. Julle sanoo:

    Nou probleemos, sillä kyllä sosiaasi”demokraattinen” ja viherpunikki unnunnuu-politiikka hoitaa ongelmat. Ja jos niin käy, ettei hoidakaan, niin kyllä mm. EU:sta byrokraatit tulevat käskemään mm. eläkkeiden leikkaukset ja julkisen omaisuuden myynnin, minkä jälkeen edelleen samat unnunnuu-rakenteet ja -politiikka säilyvät.

Tietoa kirjoittajasta

Kaseva, Hannu

Hannu Kaseva

Ekonomisti

Hannu Kaseva toimi pankkiekonomistina vuosina 1983 -1993. Vuodesta 1994 lukien hän toimi Etlan tutkijana vastuualueena julkisen talouden, työllisyyden sekä investointien seuranta ja ennustaminen. Kasevan 38 -vuotinen tutkijaura päättyi hänen siirryttyään eläkkeelle vuonna 2020.

single.php