index.php

Valintojen summa

Isoisäni tuli Sveitsistä, muutaman mutkan kautta Suomeen.  Hänestä tuli maahanmuuttaja 1930-luvun alkuvuosina.

Hän saapui rannikkokaupunkiin, maahan joka oli toipumassa ensimmäisestä maailmansodasta. Maahan joka oli hiljattain saavuttanut Itsenäisyyden. Maahan jossa vallitsi vahva kansallinen tunne. Maahan joka uskoi koulutukseen, tasa-arvoon ja kovaan työhön. Maahan joiden kansalaiset olivat valmiita puolustamaan vapauttaan.

Aikaa kuvasti myös vahva yrittämisen henki. Aika oli pioneerien. Teollisuutta rakennettiin. Markkinatalous toi hiljalleen vaurautta. Itsenäisyyteen kuului myös vahva oikeus omistajuuteen – joka taas toi tullessaan voimakkaan vastuunkannon. Teollisuudessa toimi moni patruuna, perheyrittäjä, kasvollinen omistaja, jolle työväen hyvinvointi, osaaminen ja yhteisöllisyys oli kunnia-asia.

Isoisäni saapui maahan, jossa maahanmuuttajat olivat tervetulleita. Monet heistä osallistuivat aktiivisesti maan rakentamiseen, aikaan ennen ensimmäistä sotaa ja sotien välisinä vuosina.

Isoisälleni Suomesta tuli yrityksen kotimaa, josta hän tunsi ylpeyttä, jota hän puolusti ja jossa hän halusi kasvattaa perhettään.

Suomalaisuutta kuvasti sisu, vahva tahto, dynaaminen yrittämisen kulttuuri, osaaminen ja edelläkävijyys – syntyi kasvua ja hyvinvointia.

Tänään olemme valtavan paljon pidemmällä. Kaikilla mittareilla mitattuna elämä Suomessa on vauraampaa kuin 1930-luvulla. Olemme terveempiä, elämme pidempään, tiedämme enemmän ja olemme rikkaampia.

Ja silti – monet meistä kokee entistä enemmän tyytymättömyyttä ja levottomuutta sisimmissään.

Osa meistä kokee ahdistusta ympäristön nopeista ja jatkuvista muutoksista,  globalisaatio on tuonut koko maailman huolet olohuoneisiimme, maapallomme on pienentynyt ja etsimme omaa rooliamme suuressa kokonaisuudessa. Onko yksittäisellä ihmisellä riittävästi merkitystä ? Entä kokonaisella kansalla ?

Kaiken muutoksen keskellä voimme pysähtyä hetkeksi ja muistaa – ihminen ei ole vuosisatojen saatossa juurikaan muuttunut. Me syömme, nukumme, iloitsemme ja suremme, rakastamme ja vihaamme aivan samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten.

Me teemme edelleen omat valintamme itse ja jokainen meistä on valintojensa summa. Vain me itse vastaamme omista valinnoistamme ja vain me itse voimme niihin vaikuttaa.

Olimme rikkaita tai köyhiä, iloisia tai surullisia, vapaudessa tai vankeudessa – meillä on aina mahdollisuus valintaan. Ja siitä valinnasta me vastaamme aina itse.

Suomessa kasvaa upea uusi sukupolvi nuoria. He ovat osaavia, kielitaitoisia, rohkeita ja innostuneita.

Millaisen Suomen he haluavat olla rakentamassa? Millaiseen Suomeen he kutsuvat muista maista tulevia mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.

Uskoisin, että isoisäni haluaisi nähdä heidän kutsuvan ihmisiä sellaiseen Suomeen, joka tuntee ylpeyttä ammattitaidosta ja kovasta työstä. Maa, joka palkitsee onnistumista ja vastuunkannosta, mutta joka pitää huolta heikommista ja apua tarvitsevista. Maa joka haluaa kehittyä, uudistua ja voimaannuttaa omiaan.

Yhteiskunta joka toimii mahdollistajana, ja joka aktivoi – eikä passivoi kansalaisiaan.

Me elämme aikaa, jota kuvastaa yksilön aktiivisuus ja osallistuttaminen. Me elämme aikaa jota kuvastaa avoimuus ja läpinäkyvyys. Me elämme aikaa jossa olemme lähes rajattoman tiedon äärellä. Me elämme aikaa jossa muutosfrekvenssi on eksponentiaalinen. Elämme jatkuvassa muutoksessa ja kasvussa – taloudellisessakin, mutta ennen kaikkea osaamisessa ja kyvyssä ratkaista monimutkaisia yhtälöitä.

Tulevaisuutta ei voi tietää, se pitää tehdä. Tämä on jokaiselle meistä mahdollisuus, meille jokaiselle oma valinta.

 

Plussummapeli

Kannamme huolta kilpailukyvystämme – aiheesta. Olemme kaikilla mittareilla menettäneet viime vuosina yllättävän nopeasti merkittävän osan kilpailueduistamme. Globaalit markkinat ovat armottomat. Markkinat päättävät, keneltä mitäkin ostetaan, milloin ja mihin hintaan. Toisaalta myyjä saa päättää, onko hän valmis siihen hintaan ja niillä ehtoilla myymään. Syntyy vapaaehtoista kauppaa vapaassa markkinataloudessa.

Markkinataloudella on uskomaton voima. Se perustuu vapauteen ja vapaaehtoisuuteen – keskeisimpiin arvoistamme. Yleensä yritys säännellä taloutta on johtanut vääristymiin, vähentänyt vapautta ja johtanut uskomattomaan luovuuteen sen suhteen, miten sääntelyä voitaisiin kiertää. Silloin syntyy harvojen valtaa, vääristymiä ja valehtelua. (lisää…)