index.php

Euroopan pankkiunioni: takki, liivit vai tuluskukkaro?

Kesällä 2008 Euroopan rahaliittoa EMUa pidettiin suurena menestyksenä. Juhlapuheissa korostettiin mm. euromaiden välisten rahoitusvirtojen kasvua osoituksena rahaliiton onnistuneesta toimeenpanosta. Vain vähän kiinnitettiin huomiota siihen, mihin rahat sijoitettiin ja mikä niiden vaikutus oli eri maiden talouskehitykseen. Varsinkin saksalaisten sijoittajien varoja virtasi vuolaasti parempien tuottojen perässä  Espanjaan, Irlantiin ja Kreikkaan. Rahoitusmarkkinoilla kaikkien euromaiden valtionvelkaa pidettiin yhtä riskipitoisena eikä Kreikan hallituksella ollut ongelmia saada kohtuullisella korolla luottoa markkinoilta.

Iloiset päivät päättyivät USA:sta alkaneeseen pankki- ja finanssikriisiin syksyllä 2008. Rahan virtaaminen euromaiden välillä tyrehtyi, velkaantuneet kotitaloudet ja yritykset varsinkin Irlannissa ja Espanjassa joutuivat vaikeuksiin, asuntohinnat romahtivat ja pankkien luottotappiot kasvoivat. Kreikassa myös valtio oli ehtinyt ylivelkaantua kestämättömällä tavalla. Vaikka kriisi levisi ja syveni vauhdilla, Euroopan poliittisilla päättäjillä kesti piinallisen kauan päästä minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen kriisin hoidosta. (lisää…)

Rakenneuudistuksia lykätty jo riittävän kauan – toimilla kiire

Suomen kilpailukyky ja talouden dynaamisuus ovat heikentyneet. Kehitystä selittävät tekijät ovat olleet tiedossa pitkään ja korjaavia toimia olisi voitu tehdä paljonkin, jos olisi ollut tahtoa.  Rakenneuudistusten tarpeesta ja keinoista niin työmarkkinoilla, kuntasektorilla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa on jankutettu väsymykseen saakka liki kymmenen vuotta. Globalisaatio, yritysten kilpailukyky, teknologian nopea kehittyminen, väestön ikääntyminen, siihen varautuminen ja hyvinvointivaltion turvaaminen ovat olleet vuosien varrella lukuisten raporttien, selvitysten ja seminaarien kohteena. (lisää…)

Mikä yhteiskunnallisessa keskustelussa mättää?

Taannoisessa A-Studion haastattelussa toimittaja kysyi VATT:in ylijohtajalta Juhana Vartiaiselta, miten hän SDP:n jäsenenä voi esittää niin ”oikeistolaista” politiikkaa ja ”syyllistää” työttömiä. Mitä Vartiainen sitten on esittänyt? Perustaloustieteilijän työkalupakkiin kuuluvia peritavallisia toimia, joilla ihmisten työllistymistä ja työllisyysastetta voitaisiin kestävästi parantaa ja työttömyyden kestoa lyhentää. Samoja keinoja Suomelle ovat toistuvasti esittäneet viimeiset parikymmentä vuotta useat kotimaiset taloustieteilijät, valtiovarainministeriön virkamiehet, kansainväliset talousjärjestöt, EU:n komissio ja monet muut. Keinojen vaikuttavuudesta on runsaasti empiiristä tutkimusta ja kokemuksia eri maista – myös muista pohjoismaisista hyvinvointivaltioista. Ei vain kelpaa Suomelle edes keskustelun pohjaksi. Miksi? (lisää…)