index.php

Epämiellyttävä totuus Tanskan mallista – irtisanominen helppoa, rajattu sosiaaliturva

Kansanedustaja Tarja Filatovin valikoivaa vertailua seuratessa Tanska rupesi näyttämään jo hyvin houkuttelevalta maalta. (Filatovin kirjoitus: Ladan hinnalla ei saa mersua) Tanskassa panostetaan kovasti työvoimapalveluihin ja henkilökohtaiseen tukeen. Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kaksi miljardia ja Suomi miljardin. Se on mahdollista, koska Tanskan malli tunnetaan Flexicurity –mallina, jossa on helppoa palkata ja helppo irtisanoa. Irtisanomisen helppous tuo dynamiikkaa ja verotuloja talouteen, mikä mahdollistaa panostukset työttömien osaamisen kehittämiseen. 

Suomalainen järjestelmä on itsepalveluyhteiskunta, jossa tukea maksetaan kotiin, kun osaamista kohottavia palveluita ei ole saatavilla. Kyse on painotuksesta, ei maksetun rahan vähyydestä. Suomi käyttää EU-maista eniten julkista rahaa sosiaaliturvaan suhteessa kansantuotteeseen. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin vuoden 2016 tietojen mukaan Suomen työttömillä sekä työssäkäyvillä on EU-maiden pienin riski ajautua köyhyyteen. Eurostatin tilastoissa köyhyysriskiksi katsotaan, mikäli kotitaloudessa asuvan henkilön tulot jäävät etuuksien ja tukien jälkeen alle 60 prosenttiin maassa keskimääräisesti käytettävissä olevista tuloista. 

Perustuslain tulkinta on estänyt toimeentulotuen kehittämisen aktivoivaan suuntaan, siksi on tyydytty kauhistelemaan korkeita tukimenoja ja Kelan jatkuvaa rahanpuutetta. Palveluihin ei tahdo löytyä varoja budjettialijäämäisessä tilanteessa. 

Filatovin työvoimapoliittisesta tarkastelusta saa sen kuvan, että Tanskassa ei mitään muuta tarvita korkean työllisyyden ylläpitoon kuin työttömälle räätälöityjä palveluita. Artikkelista saa sen kuvan, että mitään muuta pakottavaa ei tarvita. Henkilökohtainen palvelu on se mikä saa ihmiset Tanskassa työllistymään. Tämä ei pidä paikkaansa. 

Filatoville Tanskan malli on palveleva businessvarusteltu Mersu ja Suomen malli itse korjattava Lada. Filatov lopettaa Tanskaa ihailevan artikkelinsa toteamukseen: ”Kannatan Tanskan mallia monilta osin”. Mersun ominaisuudet voivat tarkemmassa tarkastelussa yllättää. 

Joustoturvan ydin on jousto 

Tanskan mallin flexicurityn, eli joustoturvan ydin on työmarkkinoiden joustavuus. Se koostuu monesta eri elementistä. 

  1. Numerical flexibility. Työntekijä on helppoa palkata ja helppoa irtisanoa. 
  2. Working time flexibility. Työaika joustaa erittäin paljon ylitöiden ja viikonlopputöiden osalta
  3. Functional flexibility. Toiminnallinen joustavuus on erittäin suurta vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Voit siirtää työntekijöitä työtehtävien välillä joustavasti ilman ammattiliittojen puuttumista. Työntekijöillä voi teettää joustavasti asioita. 
  4. Wage flexibility, Palkat joustavat ylös ja alaspäin, kun yleisitovuutta ei ole. Nimellis- ja reaalipalkat vastaavat kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.

 

Irtisanomiskeskustelussa pitää erottaa henkilöperusteinen irtisanominen ja tuotannollis-taloudellisin syin tapahtuva kollektiivinen irtisanominen. Ne keskustelussa sekoitetaan aina keskenään. Suomessa on helppoa irtisanoa työntekijöitä kerralla taloudellisiin syihin vedoten. Tanskassa ja Saksassa se on vaikeata. Näissä maissa taas henkilöperusteinen irtisanominen on helppoa ja täällä erittäin vaikeata.  Tässä asiassa Suomi on sahannut itseään jalkaan. Kansainvälisen yrityksen on Saksaa helpompaa sulkea Suomesta tehdas ja irtisanoa koko porukka, mutta yksilöstä ei pääse eroon millään. 

Tanskassa jokainen työntekijä voidaan irtisanoa välittömästi tai 1-6 kuukauden varoitusajalla riippuen työsuhteen pituudesta. Näin ilman pitkäaikaisia yt-neuvotteluja tai riippumatta, mihin ammattiliittoon työntekijä kuuluu. 

Onko työntekijä sitten aivan työnantajan armoilla? Vähintään vuoden työskennellyt henkilö, joka on irtisanottu ilman mitään perustetta, on oikeutettu erorahaan. Maksettava enimmäismäärä on palkka, joka maksetaan 50 prosenttia lakisääteisestä irtisanomisajasta.  Usein yrityksen avaintyöntekijät sopivat johdon kanssa erillisen sopimuksen irtisanomispalkkiosta irtisanomisen varalle. Rajoituksia on vain vanhempien työntekijöiden ja raskaana olevien naisten irtisanomissuojaan. Raskaana olevan naisen irtisanominen voi johtaa kuudenkuukauden tai enimmillään vuoden palkan maksamiseen.

Suomessa on yksi vahvimmista henkilöperusteisista irtisanomissuojista. Työntekijän jatkuvat sairaspoissaolot ovat esimerkiksi Tanskassa irtisanomisperuste. Tanskan lainsäädäntö antaa myös mahdollisuuden irtisanoa jokaisen, joka on ollut sairaslomalla yhtämittaisesti 120 työpäivää vuoden aikana. Suomessa työsuorituksen heikkenemisen suhteen työnantajalta odotetaan sietokykyä. Riskiä on siirretty työntekijältä työnantajalle.

Myös sikäläiset ammattiliitot tukevat alhaista irtisanomissuojaa, koska ansiosidonnainen rajoituksineen riittää heidän jäsenilleen irtisanomistilanteessa. Filatov muistuttaa, että Suomessa on Tanskaa korkeammat karenssit. Näin sen täytyykin olla koska Suomessa karenssi tarkoittaa, että on menetellyt kovin moitittavalla tavalla, jos joutuu irtisanomisen omasta syystään, ei siis yrityksen heikon tilanteen vuoksi. Tanskassa irtisanomissuoja on heikko ja riskiä on siirretty työntekijälle. Karenssin ja irtisanomissuojan vahvuus riippuvat toisistaan. Ne ovat avoliitossa keskenään. Tästä huolimatta olen sitä mieltä Suomen karenssit ovat pisimmillään liian pitkiä. Ne johtavat toimeentulotuen lisääntyvään käyttöön. 

Tuskin Tanskan irtisanomislait, yleissitovuuden purku ja muu joustavuus koskaan menisivät SDP:n puoluevaltuustosta läpi, vaikka työvoimapolitiikan resurssit kaksinkertaistettaisiin. 

Ansiosidonnaisen taso 

Jouston jälkeen pitää käsitellä turvan tasoa. Rahatasoja keskenään verrattaessa pitää muistaa, että Suomen hintataso on 14 % Tanskaa matalampi ja vuokrataso 24 % matalampi. Ansiosidonnaisen katto muuttuu vuosittain ja valuuttakurssit päivittäin.

Käytettävissä olevat tulot, onkin se avain. Usein verrataan Tanskan ansiopäivärahojen ( dagpenge) korkeutta Suomen vastaaviin, mutta unohdetaan että korkeaa on myös niiden verotus. Keskipalkkaiselle työntekijälle korvataan jopa 90% edellisistä ansioista, mutta Tanskan ansiosidonnaisessa on katto 18 403 kr/kk eli 2 392 €/kk. Tanskassa työttömyysturvaa ja toimeentulotukea verotetaan suojaosan jälkeen 36-37 % verolla. Näin käteen jää maksimissaan noin 1800 €. Taso on korkea, mutta niin on hintatasokin. 

Suomessa kattoa ei ole, ansiopäiväraha on 25 % verolla, mutta Tanskaa korkeampiakin päivärahoja maksetaan, vaikka ne ovat harvinaisia. Keskimäärin ansiosidonnaisesta jää käteen nettona 1 050 € jonka jälkeen voi hakea päälle pari sataa euroa pk-seudulla asumistukea. 

Ansiosidonnaisen rajoitukset 

Tanskan ansiosidonnaista rajataan useilla toimenpiteillä. Ansiosidonnaisen piiriin pitää olla kassan jäsen ja tienata 30 000 € (223,428 kr ), 36 kuukaudessa. Suomessa on 26 viikon (puoli vuotta) työssäoloehto, eikä tienausehtoa. Kesto on suurin piirtein sama. Suomessa puolitoista vuotta (400 arkipäivää), iäkkäimmillä työntekijöillä kaksi vuotta. Tanskassa ansiosidonnaista saa enimmillään kaksi vuotta.

Vuoden 2019 alusta ETA-maiden ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia kohtaa uusi sääntö. Ansiosidonnaista saadakseen pitää olla asunut viimeisistä 8 vuodesta 7 vuotta Tanskassa tai ETA-alueella. Uusi rajoitus on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Näin ollen pakolaiset ja pienituloiset eivät ole oikeutettuja Tanskan ansiosidonnaiseen.

Ansiopäivärahaa saavien on työskenneltävä 148 tuntia 4 kuukauden aikana, muuten etuus pienenee. Se tarkoittaa noin 20 kokonaista työpäivää töissä 4 kuukauden ajalla työttömänä. Kaikkien on kuitenkin haettava aktiivisesti töitä suostuttava niihin toimiin, mitä työvoimatoimiston virkailijat heille osoittavat. Muuten tukea leikataan. Tanskassa ei ole ammattisuojaa. Siellä on otettava vastaan työ kuin työ. Suomen aktiivimallissa kolmen kuukauden aikana on tehtävä 18 tuntia töitä, muuten etuus pienenee päivällä. 

Toimeentulotukea vain tanskalaisille 

Tanskassa ei ole varsinaista työmarkkinatukea vaan pitkäaikaistyötön tai pienituloinen työnhakija tippuu automaattisesti toimeentulotuelle (kontanthjælp). Toimeentulotukea verotetaan suojaosan jälkeen 36% verolla. Toimeentulotukea vastaan työttömät joutuvat siivoamaan puistoja. Tanskan korkein oikeus on linjannut, että jos roskien siivoaminen maistu niin toimeentulotuki voidaan evätä kokonaan. Lisäksi palkkatyötä on tehtävä kaksi kuukautta, 225 tuntia vuoden aikana, että toimeentulotuki säilyy. Sillä todistetaan, että henkilö on työkykyinen ja valmis työmarkkinoille. Suomessa toimeentulotukea haetaan nettihakemuksella. Edes ketään virkailijaa ei tarvitse tavata. Tukea leikataan vain äärimmäisen moitittavasta menettelystä. 

Maahanmuuttajat eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Kymmenen vuoden ajalta on asuttava yhdeksän vuotta Tanskassa saadakseen toimeentulotukea. Maahanmuuttajat saavat opintorahan suuruista integraatiotukea (integrationsydelse). Se on pahimmillaan melkein puolet toimeentulotukea pienempi. Pakolaisperhe, jossa on kolme lasta saa käteen 13 558 kr, eli 1817.36 €. Alhaisempien asumiskustannusten Suomessa pääkaupunkiseudulla jopa 2 920 €/kk. Rajoitus on universaali ja heikentää myös ulkomailta kotimaahan palaavien 1700:n tanskalaisen etuja. Mutta tanskalaiselle on porsaanreikä keksitty. Etua voi nostaa kielikokeella. Maahanmuuttajan pitää pysyvää oleskelulupaa vastaan ottaa kuusi kurssia Tanskaa, jonka hinta 1 600 € maksatetaan maahanmuuttajilla. Alle 30-vuotias ilman toisen asteen koulutusta ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, vaan opintorahaan (uddannelseshjælp) Opintorahaa saa vain etenevää opiskelua vastaan. 

Tanskassa kuten Suomessakin työttömyysetuuksien tasoa voi paikata asumistuella (boligstøtte). Parantaakseen työnteon kannustimia Tanskan hallitus suunnitteli tukikaton (kontanthjælpsloftet), jotta matalapalkkaisen työn vastaanottaminen kannattaisi myös runsaslukuisissa maahanmuuttajaperheissä. Tukikatto leikkaa käytännössä asumistuen pois. 

KUVATEKSTI: Tanskassa Suomea korkeammalla hintatasolla asuva perhe 2 aikuista, 2 lasta perhe saavuttaa tukikaton DKK 14 575 = 2 000 € -verot (36%). Oikeanpuoleinen kuvio lohduttaa, että palkalla pystyt paikkaamaan tuen menetystä. 

Tukikatto on lisäksi matalampi maahanmuuttajalle. Asumistukea eikä mitään tukea makseta sen päälle. Rahat ovat siinä. Suomessa pk-seudulla vastaava perhe saa toimeentulotukea verottomana 2500 €. Tanskassa tukikattoa ei lapsilukumäärä nosta. Suomessa runsaslapsinen maahanmuuttajaperhe voi saada kuukaudessa jopa 4 000 € puhtaana käteen. Tukikatto osuu myös kantatanskalaiseen yksinhuoltajaan joka menettää sen vuoksi 30% käteenjäävistä tuloistaan. Raportin mukaan pääkaupungissa, jossa on vaikeaa löytää alle 900 €/kk vuokra-asuntoa, tuella asuminen on käytännössä aika mahdotonta. Tukikatto onkin vähentänyt tuen saajien määrää. Mitähän Suomen perustuslakivaliokunta sanoisi sellaiseen toimeentulotuki-reformiin joka heikentää jopa 40 % henkilöiden käytettävissä olevia tuloja päääkaupunkiseudulla? Tanskassa toimeentulotuki ei kilpaile matalapalkkaisen työn kanssa kuten Suomessa.

 

Mersun yllättävät ominaisuudet 

Filatovin tanskalaisesta mersusta on näin ollen paljastunut monta yllättävää ominaisuutta. Koneessa on tehoja, asiakasystävällisyyttä ja se palvelee paremmin. Mutta se on myös taloudellinen, siksi Tanskalla on varaa panostaa työvoimapalveluihin, kun kenelläkään ei ole varaa jäädä kotiin makaamaan. Tukea ei tipu kruunuakaan, jos ei tanssi työvoimahallinnon pillin mukaan. 

Tanskassa ja Suomessa on saman verran asukkaita. Tanskassa on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä merkittävästi Suomea enemmän. Tästä huolimatta kesällä Suomi maksoi elokuussa 2018 toimeentulotukea 229 431 henkilölle, mutta Tanska vain 75 571 henkilölle ja integraatiotukea 18 000 maahanmuuttajalle. Vaikka Tanskan maahanmuuttajapolitiikasta voi olla montaa mieltä, tavoite on selvä. Keinoilla millä hyvänsä rajataan tuen saajien määrää, jotta tukiriippuvuutta voidaan vähentää ja ohjata ihmisiä osaamista kohottavien palveluiden piiriin ja näin maahanmuuttajat integroidaan osaksi tanskalaista yhteiskuntaa. Nuoret ilman koulutusta saadaan opiskelemaan, kun evätään tuet, sellainen varsinainen nuorisotakuu. 

Sopiikohan Tanskan kriteerit, irtisanomissuoja ja aktiivimalli sittenkään demareille, vaikka palveluita ja henkilökohtaista tukea olisi tuplasti enemmän? En väheksy palveluiden merkitystä, juuri niitä Suomi tarvitsee enemmän. Pitää ymmärtää millä palvelut maksetaan. Et voi noukkia rusinoita pullasta, ja mielestäni sitä juuri Filatov tekee esitellessään Tanskan oivallista työttömien palvelupakettia. Demarit syyllistyvät samaan mistä Suomen hallitusta syyttävät. Tanskalainen herkullinen smørrebrød on kokonaisuus. Se on syötävä reunoineen, eikä vaan täytteitä päältä. 

Perustulosta tulisi nuorten miesten kotihoidontuki

Perustulo on helposti saatavissa Suomeen. Muutetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (558 €/netto) perustuloksi (560 €/veroton) ja poistetaan työttömiltä kaikki aktiivisuusvelvoitteet, työnhakuvelvoiteet ja tuen hakeminen. Jos perustulo verotetaan pois tulojen kasvaessa, niin se toimii kuten peruspäiväraha, mikä pienenee palkkatulojen kasvaessa. Sen lisäksi nostetaan minimi kotihoidontuki (254 €/netto) ja minimi sairauspäiväraha (462 €/netto) peruspäivärahan (tulon) tasolle. Muuta merkittävää lisää nykyjärjestelmään perustulo ei tuo. Tukiviidakko on lähes entisensä perustulon jälkeen. Se jättäisi yleisen asumistuen, työmarkkinatuen lapsikorotukset ja toimeentulotuen asumisosan, elatustuet ja lapsilisät nykyiselleen. 

Muutos olisi kuitenkin merkittävä. Perustulo korvaisi ne tukielementit, jotka edellyttävät aktiivisuutta. Jäljelle jäävissä tukimuodoissa, kuten asumistuessa ei ole mitään työttömältä aktiivisuutta edellyttävää elementtiä. Toimeentulotuen asumisosaa ei voi edes vähentää, vaikka henkilö kieltäytyisi kaikista aktivointitoimista. Tästä syystä 560 €/kk päälle saisi automaattisesti 500 – 700 €/kk asuinpaikasta riippuen. Perustulo ei olisi 560 €/kk vaan yhteensä 1200 €/kk ilman mitään aktiivisuusehtoa.

Näin on myös hallituksen perustulokokeilussa. Jos hallituksen perustulokokeiluun osallistuva kieltäytyy TE-toimiston ehdottamista palveluista tai toimenpiteistä, hänelle voidaan asettaa karenssi tai velvoite, mutta kumpikaan ei vaikuta perustulon maksamiseen. Eli karenssi on käytännössä ”soosoo”, ilman että se vähentää tukea. Yhden elementin muuttaminen perustuloksi vetää maton kaikelta aktivoinnilta, koska muissa tuissa ei koskaan ole ollutkaan mitään aktiivisuuspakkoa.

Onko se sitten hyvä, että työttömät joutuvat parantamaan osaamistaan ja työmarkkinavalmiuksiaan työllisyysohjelmissa tai hakemaan säännöllisesti töitä? Pitäisikö kaiken perustua vapaaehtoisuuteen ja siihen että jos huvittaa niin silloin etsitään töitä, tai jos huvittaa opiskella niin silloin opiskellaan. Aktiivinen työnhaku on tietysti hyväksi henkilölle itselleen, koska myös korkea perustulo jättäisi henkilön köyhyyteen. Perustulo ei voisi olla nettona 2000 €, koska se ei olisi mahdollista valtiontaloudellisesta näkökulmasta. Erittäin voimakkaat työllisyysohjelmat ja pakottavat elementit ovat käytössä muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Niillä toimenpiteillä tuupitaan ihmiset työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti. Ilman korkeata työllisyysastetta emme voi ylläpitää korkeata sosiaaliturvan tasoa, rahoittaa palveluita tai eläkkeitä. 

Tässä vaiheessa perustulon kannattaja voi kertoa lisävaatimuksia perustulon saannille. Nuoren pitää etsiä töitä, opiskella ammatti eikä tarjotusta työstä saa kieltäytyä, jotta saisi perustuloa. Sellainen tuki ei ole perustulo vaan työmarkkinatuki. Nuo vaatimukset ovat käytännössä samat kuin työmarkkinatuessa, ja jos vielä perustulo verotetaan pois niin se ei eroaisi mitenkään nykyisestä tukijärjestelmästä. Paitsi nostaisi työmarkkinatuen tasoa kahdella eurolla ja kotihoidontuen tasoa kahdella sadalla eurolla. 

Vihreät ovatkin kritisoineet kotihoidontukea siitä, että se jättää naiset kotiin ja syrjäyttää heidät työmarkkinoilta. Kotona lasta hoitavat naiset saisivat Vihreiden mallissa puolta korkeampaa vastikkeetonta perustuloa, mikä ei kuulemma enää syrjäyttäisi vaan kannustaisi työmarkkinoille. Tuskin kukaan ekonomisti tukee väitettä, että pienempi raha kannustaa jäämään enemmän työmarkkinoilta kotiin kuin suurempi raha. Kotihoidontuen lisääminen ei sinänsä ole maailman kauhein asia, kun lapsen hoitaminen käy ihan työstä. Ongelma syntyy kun ilman toisen asteen koulutusta, peruskoulupohjalta ponnistavalle 18-vuotiaalle yksinasuvalle perustulo antaisi yleisen asumistuen kanssa jopa 1 000 – 1 200 € käteen kuukaudessa.

Tällä hetkellä Suomen koulutustaso on laskussa. Meillä on 70 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Näillä nuorilla tarkoitetaan vain peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he myöskään ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoina. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Määrä on vuodesta 2008 vuoteen 2015 noussut jopa 50 %. Vuonna 2016 työn ja koulutuksen ulkopuolella olleista 20–24-vuotiaista nuorista noin joka kolmas ei ollut vielä suorittanut toisen asteen tutkintoa. Monet näistä hakevat Kelan nettipalvelusta toimeentulotukea elämiseensä. Jos kaikki ehdot tuesta poistettaisiin, perustulosta tulisi nuorten miesten kotihoidontuki. Ajan voisi työnhaun sijaan käyttää vaikka verkkopelien pelaamiseen.