index.php

Suomen 7 haastetta VI: Taloustiede on aliarvostettua ja keskustelu heikkoa

Liberan Suomi jää jälkeen -raportin nettiversio julkaistiin osissa. Tämä on ”7 haastetta” osion kuudes kirjoitus.

Taloustiede on aliarvostettua ja keskustelu heikkoa

Taloustiede on Suomessa heikosti resursoitu ala. Ongelmat liittyvät sekä resurssien hajanaisuuteen että pienuuteen. Opetushallituksen tietojenkeruun perusteella taloustiede (entinen kansantaloustiede) on henkilöstöllä mitattuna pienempiä yhteiskuntatieteitä.

Kansainvälisesti tilanne on toinen. Kuviossa 1 esitetään yliopistojen verkkosivuilta kerättyjen tietojen perusteella taloustieteen henkilöstöjen määrät Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Näiden tietojen perusteella johtopäätös on ilmeinen: suomalainen taloustieteellinen yliopistotutkimus on pohjoismaisittain huomattavan huonosti resursoitu. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on vähemmän kuin puolet taloustietelijöitä muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Ongelmaa kärjistää se, että Suomessa taloustieteen henkilöstö ja opetus on pirstaloitunut kymmeneen eri yliopistoon, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eivät täytä kansainvälisiä vähimmäisstandardeja. Esimerkiksi Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon yliopistoissa on kussakin enemmän vakinaista taloustieteen henkilökuntaa kuin Suomen yliopistoissa yhteensä.

Kiinnostavaa on, että muissa Pohjoismaissa on suhteellisen samanlainen käsitys järkevästä taloustieteen resurssipohjasta.

Olen havainnollistuksen vuoksi kerännyt taulukkoon kolme tietoa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan oikeustieteellisten yliopistoyksiköiden resursseista. Oikeustiede soveltuu verrokkitieteenalaksi, koska se on taloustieteen tavoin selkeästi määritelty ala, ja sen harjoittajat sijoittuvat oikeustieteellisiin tiedekuntiin tai laitoksiin. Oikeustieteilijöiden rooli yhteiskunnassa on myös jossain määrin samanlainen kuin ekonomistien: he suunnittelevat ja ylläpitävät yhteiskunnallisia mekanismeja.

Aineisto viittaa siihen, että oikeustiede ei ole taloustieteen tavoin aliresursoitu tieteenala Suomessa. Olettakaamme – katteettoman ekstrapoloinnin uhalla – että havainto kertoo jotakin suomalaisista arvoista ja yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta. Kaksi johtopäätöstä: 1. Vakaa yhteiskuntajärjestys ja oikeusvaltion periaatteet ovat samalla tavoin tärkeitä asioita Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. 2. Suomessa ei arvosteta kansainvälisen mallin mukaan kvantitatiivista yhteiskunta-analyysiä.

Oikeusvaltion periaatteiden vaaliminen on kiistatta yhteiskunnallinen prioriteetti. Johtopäätökset ovat kuitenkin ongelmallisia yhteiskunnallisen rakennemuutoksen olosuhteissa. Yhteiskunnallinen keskustelu, jolta puuttuu taloustieteelle ominainen kurinalaisuus ja läpinäkyvyys, jää usein sloganien heittelyn tasolle. Keskustelusta ei silloin viisastuta.

Tarvitsemme muiden Pohjoismaiden jo omaksumaa, kriittiseen kvantitatiiviseen tutkimukseen nojaavaa keskustelukulttuuria. Ilman sitä yhteiskunnalliset uudistukset jäävät toteutumatta.

Selite: Opetus- ja tutkimushenkilöstö on jaoteltu uran neliportaisen mallin mukaisesti. Professoritaso pitää sisällään korkeimmat yliopistotehtävät (esim. professorit ja tutkimusjohtajat), apulaisprofessoritaso muut senioritutkijat (esim. yliopistolehtorit ja –tutkijat sekä tenure track -apulaisprofessorit), ja tutkijatohtoritaso alkuvaiheen nimikkeet (esim. tutkijatohtori). Koska nimike- ja palkkauskäytänteet eroavat maittain ja yliopistoittain, on jaottelua syytä pitää ainoastaan suuntaa antavana.

Suomi: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos; Lapin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, julkistalouden sekä yritysjuridiikan ja vero-oikeuden opintosuunnat; Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Åbo Akademi, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, yksityisoikeuden, julkisoikeuden ja kansainvälisen julkisoikeuden oppiaineet; Vaasan yliopisto, taloustieteen ja talousoikeuden laitos, liikejuridiikan oppiaine.

Ruotsi: Uppsala University, Faculty of Law; Stockholm University, Law Department; Lund

University, Faculty of Law; University of Gothenburg, School of Business, Economics and Law, Department of Law; Umeå University, Department of Law; Örebro University, School of Law, Psychology and Social Work.

Norja: University of Bergen, Faculty of Law; University of Oslo, Faculty of Law; University of Tromsoe, Faculty of Law.

Tanska: Aarhus University, School of Law; University of Copenhagen, Faculty of Law; Copenhagen Business School, Law Department; University of Southern Denmark, Faculty of Law.

Laskelmat perustuvat kirjoittajan omaan tiedonhankintaan pohjoismaisten yliopistojen verkkosivuilta.