index.php

Suomen 7 haastetta IV: Pienten lasten äidit jäävät kotiin

Liberan Suomi jää jälkeen -raportin nettiversio julkaistiin osissa. Tämä on ”7 haastetta” osion neljäs kirjoitus.

Pienten lasten äidit jäävät kotiin

Suomessa sekä miesten että naisten  työllisyysaste eli työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on pitkään ollut tuntuvasti matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Naisten muita maita matalampi työllisyysaste antaa kuitenkin vääristyneen kuvan naisten työnteosta Suomessa.

Kun vertaillaan kokoaikatyöastetta, joka on laskettu työllisyysasteen ja keskimääräisen työajan perusteella, ilmenee, että naiset tekevät Suomessa enemmän töitä kuin Tanskassa ja Norjassa. Ainoastaan Ruotsissa naiset tekevät keskimäärin enemmän töitä kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissa osapäivätyön suosio on tuntuvasti suurempaa kuin täällä.

Suomen naisten työllisyysastetta painaa se, että moni suomalaisnainen jää pitkään kotiin hoitamaan lapsia. Kotihoitotuki mahdollistaa pitkät yhtäjaksoiset hoitovapaat ja on johtanut siihen, että naisten työllisyysaste on poikkeuksellisen matala 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Tilanne poikkeaa

tuntuvasti muista pohjoismaista, joissa lapsia viedään päiväkotiin keskimäärin paljon aikaisemmin. Noin 40 prosenttia suomalaisista 1–2-vuotiasta osallistuu varhaiskasvatukseen, kuin osuus muissa pohjoismaissa on 70–90 prosenttia. Kotihoidontuen poistaminen nostaisi hyvin todennäköisesti naisten työllisyysastetta ja parantaisi naisten työmarkkina-asemaa sekä eläkkeitä.

Miesten työllisyys näyttää Suomessa heikolta riippumatta siitä, tarkastellaanko työllisyysastetta vai kokoaikatyöastetta. 25–44-vuotiaiden miesten työllisyysasteissa ei ole suuria eroja, mutta työurien loppupuolella erot kasvavat erittäin suuriksi. Erityisen iso ero on 55–64-vuotiaiden keskuudessa. Suomessa miesten tämän ikäluokan työllisyysaste on 57,5 prosenttia, kun Ruotsin on 77 prosenttia.